Tiedon muuttumisen huomioiminen IT-opetuksessa

Tiedon määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan joka vuosi. Samaan aikaan tieto myös vanhenee uuden tiedon korvatessa vanhaa. Tämä vanhenemisnopeus on merkittävästi hitaampi, mutta IT-puolella arviot vaihtelevat 2,5 vuodesta seitsemään vuoteen. Miten koulutusohjelmaa pitää lähestyä, jos sen kuluessa tiedon määrä ehtii yli kymmenkertaistua ja merkittävä osa tiedosta ehtii vanhentua ennen kuin opiskelija edes valmistuu?

Kirjoittaja: Aki Vainio

Tiedon muuttuminen

Kun ala kehittyy nopeasti, uudet työkalut korvaavat vanhoja työkaluja, uudet teoriat tekevät vanhoista teorioista tarpeettomia ja huomion keskipiste siirtyy. Tämä tarkoittaa, että alan ammattilaisen osaaminen vanhentuu.

Puoliintumisajan käsite lainattiin fysiikasta. Fysiikassa se tarkoittaa aikaa, jossa puolet aineesta on hajonnut toisiksi aineiksi. Kun puhutaan tiedon puoliintumisajasta, sillä tarkoitetaan aikaa, jossa puolet tiedosta on huomattu vääräksi tai on korvautunut uudemmalla, paremmin todellisuutta vastaavalla tiedolla, tai uudet työkalut ja menettelytavat ovat korvanneet vanhoja.

Vanheneminen tunnistettiin ensimmäisen kerran 60-luvulla. Tällöin arvioitiin, että insinöörin osaaminen puolittui 1920-luvulla noin 35 vuodessa, mutta nopeus oli kasvanut 60-lukuun mennessä noin 10 vuoteen. Nyt arviot liikkuvat IT-alalla 2,5 vuodesta seitsemään vuoteen ja ei ole mitään syytä olettaa, että tämä nopeus ei kasvaisi tulevaisuudessa entuudestaan. (Charette 2013.)

Kuva 1. Tiedon puoliintumisajan vaikutus (kuva: Aki Vainio)

Kuva 1 olettaa, että koko tradenomitutkinto koostuu tiedosta, jolla on tällainen puoliintumisaika, joten se on parhaimmillaankin suuntaa antava, mutta tutkintonsa aikataulussa suorittaneen opiskelijan 210 opintopisteen tutkinnosta olisi paremmassakin tapauksessa kymmenen vuoden jälkeen alle 100 opintopistettä jäljellä. Huonommassa tapauksessa jäljellä on enää 25 opintopisteen edestä.

Samaan aikaan tiedon määrä tuplaantuu vuosittain (Schilling 2013). Esineiden internetin odotetaan kasvattavan tätä nopeutta merkittävästi lähitulevaisuudessa, mikä puolestaan kasvattaa entisestään myös tiedon puoliintumisaikaa tilanteen muuttuessa nopeasti.

Miten tämän pitäisi näkyä opetuksessa?

Olisi helppo kuvitella, että tämän tilanteen pitäisi vaikuttaa opetukseen merkittävästi, mutta näin ei ole. Opettaja ei voi ennustaa tulevaisuutta, joka pohjautuu tietoon, jota ei ole vielä olemassa. Otetaan esimerkiksi Ohjelmistoliiketoiminta (Hyvönen 2003). Se on ainut alansa oppikirja Suomessa. Sen julkaisun jälkeen tilanne muuttui nopeasti. Seuraavana vuonna Facebook mullisti ohjelmistokehitystä tuomalla alustan, jolle kehittää tuotteita, vuotta myöhemmin Nokia kokeili sovelluskauppaa, mutta Applen App Store muutti 2007 alan täysin, SaaS-ajattelu siirsi ohjelmistot pois työpöydältä verkkoon ja nykyisin monet tuotteet ovat yksinkertaisia palikoita, joita on helppo liittää muihin tuotteisiin, kuten esimerkiksi sivustoille sijoitettavat Googlen kartat. On vaikea arvioida, kuinka suuri osa kirjasta on vanhentunut viimeisen 14 vuoden aikana, mutta jo jotain niinkin perustavanlaatuista, kuin alan liiketoimintamallit, muuttui muutamassa vuodessa täysin.

Jos Hyvönen ei osannut ennakoida näitä muutoksia, jotka tapahtuivat hyvin nopeaan tahtiin, miten opettaja voi niihin vastata, erityisesti, kun koulun on sitouduttava useamman vuoden koulutusohjelmaan jo siinä vaiheessa, kun opiskelija hakee koulutukseen?

Tilannetta pahentaa edelleen se, että korkeakouluilla on nyt vastuuta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä yritysten kanssa, mistä on monia hyötyjä kummallekin osapuolelle, mutta samaan aikaan yrityksillä on lyhytaikaisia tavoitteita, kun taas opiskelijoilla on pitkäaikaisia tavoitteita. Nämä eivät välttämättä kohtaa, vaikka opiskelijat pääsääntöisesti pitävätkin yritysyhteistyöstä, koska eivät näe tähän liittyviä ongelmia.

Kaikki tämä kuulostaa pahalta, mutta käytännössä IT-puolella pyritään toimimaan tavalla, joka mahdollistaa oppimisen riippumatta alan erityisongelmista tiedon eliniän suhteen. Niin kuin monella muullakin alalla, työskentely IT-puolella on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Jos joku on tietyn ongelman ratkaissut, se on alan luonteen vuoksi helposti monistettavissa, joten sitä ongelmaa ei tarvitse ratkaista uudestaan.

Kursseilla käytettävät työkalut ovat toissijaisia. Ne muuttuvat kuitenkin koko ajan. Sen sijaan on tärkeää, että opiskelija omaksuu alan ajattelutavan ja oppii oppimaan alalla tarvittavaa osaamista. Tämän jälkimmäisen pohjana toimii riittävän laaja alan tuntemus, jotta uuden tiedon omaksuminen on riittävän helppoa. Tämän lisäksi, on tärkeää, että opiskelija oppii työskentelemään tiimeissä, koska ne ovat työelämässä tärkein työkalu oppimiseen. Merkittävä syy moderneille tiimirakenteille on juuri se, että ne mahdollistavat oppimisen, kun tietoa jaetaan vapaasti (Kniberg 2014a ja 2014b), mutta samaan aikaan kenenkään ei pitäisi joutua käyttämään liikaa aikaa työtovereidensa opettamiseen, vaan jokaisella pitäisi olla ainakin jonkinlainen käsitys alasta, jonka varaan rakentaa.

Johtopäätös

Maailman nopea muuttuminen ei vaadi välttämättä jatkuvaa reagointia ja ennakointia. Päinvastoin. Saattaa olla, että jatkuva muutos saattaa kiinnittää huomion vääriin asioihin, mikä saattaa heikentää opiskelijan kykyä ylläpitää omaa osaamistaan koko uransa ajan.

Opiskelijan saattaa olla vaikea nähdä välittömien tarpeiden yli ja ymmärtää, että se työkalu, jota hänen kesätyönantajansa käytti, ei ole välttämättä ratkaisu, joka on käytössä vielä hänen valmistuessaan tai ainakaan kymmenen vuoden kuluttua, mutta samaan aikaan hän haluaa kuitenkin ammatin koko uralleen. Opettajan varsinainen haaste on sovittaa yhteen nämä tavoitteet, mutta jatkuva muuttuminen on ilmeinen virhe.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opetusta tulisi kehittää jatkuvasti. Sen pitäisi kuitenkin keskittyä nimenomaan menetelmiin, ei niinkään sisältöihin. Toki vanhentuneet sisällöt tulee muuttaa, mutta jos sisällöt on valittu oikein, tätä ei pitäisi tapahtua kovin usein.

Lähteet

Charette, R.N. 2013. An Engineering Career: Only a Young Person’s Game? [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: http://spectrum.ieee.org/riskfactor/computing/it/an-engineering-career-only-a-young-persons-game

Hyvönen, E. (toim.) 2003. Ohjelmistoliiketoiminta. Porvoo, Suomi: WSOY.

Kniberg, H. 2014a. Spotify Engineering Culture, part 1 [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: https://labs.spotify.com/2014/03/27/spotify-engineering-culture-part-1/

Kniberg, H. 2014b. Spotify Engineering Culture, part 2 [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: https://labs.spotify.com/2014/09/20/spotify-engineering-culture-part-2/

Schilling, D.R. 2013. Knowledge Doubling Every 12 Months, Soon to be Every 12 Hours [viitattu 15.2.2017]. Saatavissa: http://www.industrytap.com/knowledge-doubling-every-12-months-soon-to-be-every-12-hours/3950

Kirjoittaja

Aki Vainio opettaa tietojenkäsittelyä liiketalouden ja matkailun alalla, on ehtinyt unohtaa enemmän asioita kuin osaa tänä päivänä ja on riittävän nörtti tarkistaakseen, että 2,5 vuoden puoliintumisaika vastaa luonnossa parhaiten Natrium-22-isotooppia.

Julkaistu 22.3.2017

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *