Kemikaalionnettomuuksiin liittyvää ehkäisyä, varautumista ja torjuntaa on tarpeellista tunnistaa ja työstää. Näitä kysymyksiä käsiteltiin kaksivuotisessa projektissa nimeltä ChemiPPR (Omnipresent), jonka tavoitteena oli luoda osaamiseen perustuvia koulutuspaketteja turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Projektia koordinoi Turkin alueellinen turvallisuusvirasto Afad ja rahoitusta saatiin Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta. Muina partnereina olivat turvallisuusalan konsulttifirmat Espanjasta ja Portugalista sekä Suomesta Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut. Projektikielenä oli englanti.

Kirjoittaja: Sakari Halmemies

Projektin kuvaus

Projektin käynnistys tapahtui helmikuussa 2016 Turkissa Karabukin kylässä, sillä alueella sijaitseva Kardemirin terästehdas on pääasiallisin projektitulosten hyödyntäjä tavoitteenaan kohentaa kemikaali- ja ympäristöturvallisuuttaan. Projektiryhmä mm. vieraili Kardemirin terästehtaassa ja tapasi siellä sekä työntekijöitä että johtoa. Turkin tavoite lie koko projektin osalta ollut pyrkimys saattaa teollisuuttaan vastaamaan eurooppalaisia normeja matkallaan kohti EU-jäsenyyttä.

Ensimmäiseksi projektiin osallistujat saivat tehtäväkseen laatia joukon kysymyksiä kemikaali- ja ympäristöturvallisuuden eri osa-alueista. Näistä kysymyksistä valittiin 70 kysymyksen paketti, jolla kukin maa lähestyi omissa maissaan turvallisuus alan ammattilaisia. Näin pyrittiin selvittämään se, mistä osa-alueista koulutusmateriaalia tulisi tuottaa.

Seuraava projektikokous pidettiin syyskuussa 2016 Portugalin Porto Limassa partnerimme Tesicnorin tiloissa. Vierailuun liittyi vierailu biodieseliä valmistavassa laitoksessa. Tässä kokouksessa jaettiin eri partnereiden kesken vastuualueet kirjoitettavien koulutusaineistojen suhteen. Vastuujaot olivat seuraavat:

• Riskienhallinta (Tesicnor, Espanja)
• Lainsäädäntö (Kardemirin tehdas, Karabykin yliopisto, turvallisuusvirasto Afad, Turkki ja Lamk, Suomi)
• Ennaltaehkäisy ja varautuminen (Previform, Portugali)
• Terveys ja ympäristö (Hamk, Suomi ja Previform, Portugali)
• Kemikaalionnettomuudet (HAMK ja LAMK, Suomi)
• Onnettomuuskuvaukset (kaikki partnerit)

Kolmas projektikokous pidettiin Espanjan Puerta del Solissa Tesicnorin tiloissa. Kokouksessa jokainen partneri esitteli tehtäväksi saamiaan koulutusaineistoja. Saimme vierailla myös Madridin 112-keskuksessa tutustumassa hälytyskeskuksen toimintaan.

Neljäs projektikokous pidettiin touko-kesäkuun vaihteessa 2017 Suomessa LAMKin ja HAMKin isännöimänä. Kokouksessa käytiin läpi mm. koulutusmateriaalin esittämistapaan liittyviä seikkoja. Lahdessa vierailimme mm. Paavolan pelastuslaitoksella ja Hämeenlinnassa SSBA:n terästehtaassa.

Viides ja viimeinen projektikokouksemme pidettiin jälleen Turkissa syyskuussa 2017 ja siihen liittyi mittava ja näyttävä projektin esittely Karabukin yliopistossa arvovaltaiselle yleisölle.

Kuva 1. Sakari Halmemies Karabukin yliopiston edustalla (kuva: Kalle Rajantie)

Projekti tuotti laajan runsaat 550 sivua käsittävän koulutusaineiston, joka käsitti seuraavat 6 lukua:

• Riskienhallinta
• Lainsäädäntö
• Ennaltaehkäisy ja varautuminen
• Terveys ja ympäristö
• Kemikaalionnettomuudet
• Toteutukset

Lainsäädäntöä ja varautumista

Oma kemikaaliturvallisuuden osaamiseni pohjautuu pitkälti kokemukseen, jonka hankin toimiessani yli kymmenen vuoden ajan Pelastusopistolla vaarallisten aineiden yliopettajana. Tehtävänäni oli opettaa tulevia pelastusviranomaisia varautumaan ja toisaalta torjumaan kemikaalionnettomuuksia.

Tältä pohjalta projektiin kirjoittamani materiaali koskee mm. lainsäädäntöä, VAK-luokitusta ja kemikaalien turvamerkintöjä. SEVESO-direktiivi on olennainen työkalu tehtäessä turvallisuus- ja riskikartoituksia esim. kemianteollisuuteen. Kemikaaliturvallisuudessa on tärkeää huomioida ennaltaehkäisyn ja varautumisen merkitys, jotta onnettomuuksia ei sattuisi. Todellisia onnettomuustilanteita varten eri sidosryhmien on tehtävä hyvää yhteistyötä niin suunnitelmien kuin niiden harjoittelun suhteen.

Kuvasin projektiin erilaisia kemikaalionnettomuustilanteita, tyypillisiä syitä niihin sekä niiden aiheuttamia vaikutuksia. Terveysvaikutusten lisäksi merkittävään rooliin nousevat ympäristövaikutukset, jotka seuraavat jo vähäisistäkin vaarallisten aineiden onnettomuuksista.

Olen ollut itse henkilökohtaisesti luomassa Suomessa yleisesti käytössä olevia Tokeva-ohjeita (=torjuntatoimet kemikaalien vaaratilanteessa). Ne on käännetty myös mm. englannin kielelle ja sellaisena ne tulivat tämän projektin tausta-aineistoksi. Kuvasin tämän projektin koulutusmateriaalissa sitä, kuinka esim. tietyn kemikaalin kuljetusonnettomuuteen Tokeva-ohjeista voidaan löytää sopiva torjuntataktiikka ja –menetelmät, henkilösuojaimet ja torjuntakalusto kuljetusyksikössä (esim. säiliöauto) olevien varoituslipukkeiden ja kilpien pohjalta.

Kuvassa 2 on esitetty vaarallisten aineiden VAK-luokituksen mukaiset varoituslipukkeet. [ChemiPPR 2017,47]

Kuva 2. Vaarallisten aineiden VAK-luokituksen mukaiset varoituslipukkeet (ChemiPPR 2017, 47)

Kemikaalien torjuntaa

Kemikaaleja koskeva tärkein informaatio saadaan käyttöturvallisuustiedotteista, joissa on tietoja mm. aineen tunnistamisesta, koostumuksesta, fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, myrkyllisyydestä, ensiavusta, sammuttamisesta, torjuntatoimista vuototilanteen varalle, turvallisesta käsittelystä ja varastoinnista, hävittämisestä jne. On erittäin tärkeää oppia suojautumaan oikein käyttämällä asianmukaisia henkilösuojaimia, jos on vaarana altistua vaarallisille aineille.  Olen kuvannut koulutusaineistossa mm. tavallisimpia henkilösuojaimia ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tilanteisiin.

Kuvassa 3 on esitetty kemikaalisukelluksen toimintamalli, joka perustuu Tokeva-ohjeissa olevaan kemikaalisukellusohjeeseen.

 

Kuva 3.  Kemikaalisukelluksen toimintamalli (ChemiPPR 2017, 331)

Case-tapaukset

Jokainen partneri sai tehtäväksi kuvata jonkin heidän maassaan sattuneen merkittävän kemikaalionnettomuuden. Nämä case-tapaukset hyvin analysoituina antavat tärkeää tietoa onnettomuuteen johtavista tekijöistä ja olosuhteista, ja auttavat toivon mukaan siinä, ettei samoja virheitä tehdä uudelleen.  Valitsin Suomen esimerkiksi tuhoisimman Suomessa rauhan aikana sattuneen onnettomuuden, vuoden 1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdykseen, jossa kuoli 40 työntekijää ja 60 haavoittui. Kuva 4 kertoo karua kieltään tapahtuneesta.

Kuva 4.  Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 (ChemiPPR 2017, 440; Kalle Kultala 13.4.1976)

Yhteenveto

Turkkilaisten kanssa toimiminen tässä herkässä poliittisessa tilanteessa oli haastavaa. Alkuperäinen projektipäällikkö vaihtui kesän 2017 vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa, koska kuului ilmeisesti vanhoilliseen uskonnolliseen puolueeseen, jota Turkin nykyjohto ei hyväksynyt. Kaiken kaikkiaan projekti sujui hyvin ja työilmapiiri oli myönteinen ja mm. me suomalaisina (LAMK ja HAMK) saimme tunnustusta osaamisestamme.

ChemiPPR-projektin tuottama koulutusaineisto sopii kaikille kemikaaliturvallisuuden parissa työskenteleville. Jokaisen luvun lopussa on kertauskysymyksiä vastauksineen, joten materiaalista on saatavissa mahdollisimman suuri hyöty irti.

Koko englanninkielinen koulutusaineisto ”Forming the competency based education modules for chemical accident prevention, preparedness and response” on ladattavissa LAMKin projektisivuilta lähteessä olevasta nettiosoitteesta.

Lähteet

ChemiPPR. 2017. Forming the competency based education modules for chemical accident prevention, preparedness and response. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.9.2017]. Saatavilla: http://www.lamk.fi/english/projects/omnipresent/Documents/Training-modules.pdf

Kirjoittaja

Sakari Halmemies, DSc (Tech), yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Julkaistu 3.10.2017

Artikkelikuva: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/12/lapuan-patruunatehtaan-rajahdys-jatti-jalkeensa-surun