Haastattelimme artikkelipariamme varten kahdeksaa asiakastamme Lahdessa, korkeakoulukirjasto FellmanniCampuksella. Pyysimme heitä kertomaan tärkeiksi kokemistaan palveluista sekä antamaan vinkkejä muille. Ensimmäisessä osassa vastaajina oli opiskelijoita ja opettajia, tässä toisessa osassa tapaamme kehittämispäällikön ja kaksi TKI-asiantuntijaa.

Kirjoittajat: Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa

Asiantuntijan kirjasto

Kuva 1. Mari Eronen (kuva: Oona Rouhiainen)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin.  TKI- toiminnalla vastataan yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämistarpeisiin ja alueellisiin uudistamishaasteisiin. (Arene 2017.) Lamkin tekniikan alan TKI-asiantuntijana työskentelevä Mari Eronen on valmistunut Lamkista ympäristöinsinööriksi 2016. Nyt hän toimii projektipäällikkönä käynnissä olevassa InforME –hankkeessa (Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille). Hanke on monialainen ja Lamkin hankepartnereina ovat LUT, HAMK ja ProAgria Etelä-Suomi sekä ProaAgria Keskusten liitto.

Lahden korkeakoulukirjasto tuli Marille tutuksi jo opintojen alussa informaatiolukutaidon kurssilla, jonka hän koki antavan hyvät eväät opinnoissa tarvittavaan tiedonhankintaan. Korkeakoulukirjaston toimipisteistä hän käyttää sekä Niemeä että FellmanniCampusta. Mari käyttää työssään sekä sähköistä että painettua aineistoa. Sähköinen on heti saatavilla ja siksi sen käyttö on vaivattomampaa. Toisaalta esim. kotimaiset painetut lehdet ovat foorumi, jolla tehdään tieteen popularisointia artikkelein ja tiedottein. Esimerkkinä hän mainitsee Maaseudun tulevaisuus –lehden, jolla on tärkeä rooli käynnissä olevassa hankkeessa.

ResearchKitin Julkaisijan opas –sivustoa Mari käyttää apuna artikkeleita kirjoittaessaan. Myös Avoin Tiede ja Tutkimus (ATT) on tullut hänelle tutuksi koulutustilaisuuksissa. Pääsy Helsingin yliopiston aineistoihin Niemen korkeakoulukirjastosta sekä FellmanniCampukselta laajentaa hyvin kokotekstisten tutkimusartikkelien valikoimaa.
Mukkulan kampukselle Mari toivoo tiloja eri tarkoituksiin kuten ryhmätöiden tekemiseen ja itsenäiseen, hiljaiseen työskentelyyn.

 

Kuva 2. Niina Ihalainen (kuva: Heli Vilja-Sarromaa)

Niina Ihalainen työskentelee LAMKin sosiaali- ja terveysalalla Mennään metsään -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on toiminut LAMKissa reilun kymmenen vuoden aikana monenlaisissa tehtävissä – myös tieto- ja kirjastopalvelujen maailma tuli tutuksi Oppimiskeskus Fellmannian asiakaspalvelupäällikkönä.

Helsingin yliopistossa suoritettujen opintojen aikana kirkastui, että erityisesti kirjaston tarjoamasta henkilökohtaisesta tiedonhankinnan ohjauksesta on opiskelijalle suuri apu hyvien tietolähteiden äärelle pääsemisessä.  Tiedonhankintaklinikkaa hän suosittelee varsinkin opinnäytetyötään tekevälle opiskelijalle. Omassa opiskelussa tulivat näin tutuksi painettujen aineistojen rinnalle digitaaliset aineistot; e-kirjat ja e-artikkelit – erityisesti kansainväliset tutkimusartikkelit. Niina arveleekin, että gradusta saatu positiivinen palaute hyvästä ja monipuolisesta lähteiden käytössä oli osaltaan ohjauksen ansiota. Ymmärrys lähteiden merkityksestä kasvoi opiskellessa.

Tällä hetkellä Niinalla on työn alla artikkelikokoelman toimittaminen, ja Tikin julkaisutiimin tuottama Julkaisijan opas -sivusto on tullut tutuksi. Toimitustyö on uutta ja julkaisutiimiltä hän kertoo saaneensa paljon apua. Artikkelien tekninen tarkistaminen vaatii tarkkuutta ja on aikaa vievää, joten on hyvä, että ei ole aivan yksin asian äärellä. Hän pitää tärkeänä, että Lamkissa on julkaisujen laatuun ja muun muassa viittauskäytänteisiin sekä niiden oikeellisuuteen alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Niina toivoo, että hänellä olisi paremmin aikaa tutkia ja lukea FellmanniCampuksen monipuolisen lehtikokoelman tarjontaa. Hänestä digitaalisten aineistojen rinnalle tarvitaan myös painettuja aineistoja. ”Painetut lehdet ja kirjat ovat oiva ja varma käyttöliittymä”.

Opiskeluaikana Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo sekä Oppimiskeskus Minerva tulivat Niinalle tutuiksi. Erityisesti Kaisa-talon arkkitehtuuri ja suomalainen design toivat iloa silmälle ja rikastuttivat arkipäivää.  Hänestä on edelleenkin mukava piipahtaa Kaisa-talossa ja sen kahvilassa. Myös ensi vuonna avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi herättää Niinan kiinnostuksen. Hän suositteleekin kaikkien kirjastojen ja niiden tarjoamien palveluiden hyödyntämistä. ”Meillä Suomessa on ainutlaatuinen kirjastoverkosto”.

 

Kuva 3. Soili Saikkonen (kuva: Soili Saikkonen)

Lamkin kehittämispäällikkö Soili Saikkonen kertoi tiiminsä työstä näin: ”Vastuualueita ovat strategiatyö ja toiminnanohjaus, laatujärjestelmän kehittäminen ja arviointi, OKM:n sopimusvalmisteluprosessi sekä tietotuotantopalvelut.”

FellmanniCampuksen ja Niemen kirjaston uutuus- ja teemahyllyt herättävät Soilin kiinnostuksen. ”Huomaa hyvin, että kirjastolaiset seuraavat yhteiskunnallista keskustelua ja haluavat tarjota siihen uusia näkökulmia ja tutkittua tietoa tänä ns. totuudenjälkeisenä aikana.” Tämä peilaa hyvin Soilin omaan toimintatapaan; uuden tehtävän edessä hän pyrkii löytämään siihen jotain uutta, ajantasaista näkökulmaa. Silloin hän selailee tieteellisiä ja myös populaareja artikkeleita. Kiireessä hän usein hyödyntää kirjastossa tyrkyllä olevia lehtiä ja kirjoja sekä selaa Masto-Finnaa. Kun johonkin asiaan on tarpeellista perehtyä enemmän, hän tekee hakuja myös artikkelitietokantoihin ja muihin sähköisiin aineistoihin. Tämä vaatii aikaa ja osaamista, sillä toimintatavat ovat muuttuneet opiskeluajoista. Henkilökunnalta on näissä tilanteissa saanut apua tiedonhankinnan ongelmissa.

Soilin toive on, että paperilehtiäkin olisi myös jatkossa saatavissa – vastapainona päivittäiseen päätetyöskentelyyn. ”Seuraan pintapuolisesti korkeakoulupolitiikkaan ja –hallintoon liittyvää tutkimusta ja lehtien selailu on rentouttavaa.”
”Mielestäni kirjastolla myös fyysisenä tilana on erittäin suuri merkitys yhteisöllisyyttä luovana tilana. Pidän myös Fellun pyöreistä hyllyistä ja avoimesta tilasta aivan kuten HY:n Kaisaniemen opiskelukirjastostakin.”

Soili muistuttaa lamkilaisia TKI-treffeistä, joissa kuulee painoalojen hankeasioista. Niissä on myös korkeakoulukirjasto asiantuntijana mukana. Yammer on tiedotuskanava.
”Kirjasto on oleellinen osa korkeakoulutoimintaa eikä tiedon saaminen netistä muuta sitä mihinkään. Korkeakoulukirjasto viestii hyvin palveluistaan eri kanavissa, kannattaa tutustua – ja julkaisijalle tehdyt ohjeet verkossa ovat hyvät.
BookFace Friday Lahden korkeakoulukirjaston Facebookissa on hauska!”

Kuva 4. Bookface Friday

Lopuksi

Palvelujen laadun varmistamiseksi kirjastoissa kartoitetaan käyttäjien mielipiteitä säännöllisin kyselyin. Viime keväiseen kyselyymme vastasi 375 asiakasta. Heiltä saimme samansuuntaisia viestejä kuin näissäkin haastatteluissa. (Lahden korkeakoulukirjasto 2017.) Opiskelijat hyödyntävät erityisesti kokoelmia ja opiskelutiloja ja ovat löytäneet myös siirtotenttipalvelun sekä opinnäytetyön tekemistä tukevat palvelut. Opetushenkilöstöltä saimme iloksemme kehittämisehdotuksia yhteistyön ja palvelujemme parantamiseksi. Asiantuntijat käyttävät kirjastoa monipuolisesti –  tieteellisen tiedon välittäminen, tutkimustyön tukeminen, asiantuntijuuden tarjoaminen ja myös yhteisöllisyyden luominen koetaan kirjaston tehtäväksi.

Näissä artikkeleissa saimme haastateltavien äänellä esille korkeakoulukirjaston monipuolisen roolin ja laajan tehtäväkentän. Elvyttävien tilojen – niin yhteisöllisten kuin hiljaistenkin – tarjoamisen lisäksi kirjastopalvelut ovat parhaimmillaan luonnollinen ja olennainen osa korkeakouluopiskelijan ja -henkilökunnan arkipäivää.
Tässä roolissa voimme onnistua entistä paremmin tuomalla vielä aktiivisemmin esiin korkeakoulukirjaston palveluita sekä kirjaston henkilöstön asiantuntijuutta. Sillä voidaan tarkoittaa esim. koulutusalan omaksi informaatikoksi erikoistumista tai vaikkapa julkaisijalle tarjottua tukea ja ohjausta. Myös avoimen julkaisemisen (Open Access) edistäminen on yksi tärkeä tehtävämme. Lamkin tuleva Uusi kampus Mukkulassa, M19, antaa varmasti lisää mahdollisuuksia yhteistyöhön ja jalkautumiseen opettajien ja opiskelijoiden pariin – Lamkin (2015) strategian mukaisesti: ”Yhdessä etsimisen iloa ja oivaltavia oppimiskokemuksia!”

Lähteet

Arene. 2017. TKI-toiminta. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/tki-toiminta

Lahden ammattikorkeakoulu. 2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

Lahden korkeakoulukirjasto. 2017. Asiakaskysely sen kertoo – ”Kirjasto on ihana asia!”  [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/ajankohtaista/Sivut/Asiakaskysely-sen-kertoo-kirjasto-on-ihana-asia.aspx

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Avoin tiede ja tutkimus. [Viitattu 1.10.2017]. Saatavissa: https://avointiede.fi/

Kirjoittajat

Informaatikot Pirkko Onnela ja Heli Vilja-Sarromaa työskentelevät Lahden korkeakoulukirjastossa.

Julkaistu: 7.11.2017

Artikkelikuva: Lahden korkeakoulukirjasto, Neropattikortti / Anssi Vaalio

Viittausohje

Onnela, P. & Vilja-Sarromaa, H. 2017. Kasvoja Neropattilasta – osa 2. LAMK pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/07/kasvoja-neropattilasta-osa-2/