NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hankkeessa on tavoitteena edistää Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Hankkeessa opiskelijat ovat ohjanneet maahanmuuttajia Työllistymispajoissa ja mallintaneet kehitettävää, vertaisuuteen perustuvaa Luotsi-toimintaa yhdessä tämän kohderyhmän kanssa.

Kirjoittaja: Kati Ojala

Opiskelijat maahanmuuttajien mentoreina

Lahden ammattikorkeakoulussa on käynnissä ESR:n rahoittama NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hanke, jossa rakennetaan palvelukokonaisuuden mallia tukemaan niitä maahanmuuttajia, jotka ovat heikommassa asemassa kotoutumiskoulutuksen jälkeen ja vaarassa jäädä työttömiksi. Syksyn 2017 aikana LAMK:n sosionomiopiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä tätä toimintaa yhdessä hankkeen kohderyhmään kuuluvien maahanmuuttajien kanssa. Opiskelijoille toiminta on osa sosiaalipedagogisen aikuistyön suuntaavia opintoja Multicultural Work –opintojaksolla, joka tukee sisällöllisesti hankkeessa toimimista.

Opiskelijoiden perehdytyksessä maahanmuuttajien kanssa työskentelyyn korostettiin ohjaussuhdetta mentoroinnin näkökulmasta. Perehdytyksen sisällön suunnittelussa hyödynnettiin yleisesti mentoroinnin periaatteita (kts. esim. Kansalaisareena 2012) ja tarkemmin maahanmuuttajien mentoroinnista tiedossa olevia hyviä käytänteitä esimerkiksi Väestöliiton Womento –hankkeesta (Ahlfors, Saarela, Vanhanen & Wetzer-Karlsson 2014). Opiskelijoille korostettiin, että mentoroinnin määritelmä on väljä ja riippuvainen kontekstista, jossa mentorointi tapahtuu. Yhtenä näkökulmana mentorointiin tarkasteltiin  Scanduran ja Williamsin (2001, 343-363) määrittelemiä mentoroinnin kolmea keskeistä funktiota, joita ovat ammatillinen tuki, psykososiaalinen tuki ja mentorin toimiminen roolimallina mentoroinnille. Tämän jälkeen opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan monikulttuurisesta ohjauksesta ja käynnistyvästä toiminnasta henkilökohtaisen nelikenttäanalyysin (swot) perusteella. Nelikenttäanalyysin perusteella käyty keskustelu vahvuuksien turvaamisesta, heikkouksien kääntämisestä voimavaroiksi, mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja uhkien toteutumisen ennaltaehkäisystä kohdisti keskustelun opiskelijoiden itsensä tärkeiksi nimeämiin ja kokemiin asioihin. Tietoa mentoroitavasta kohderyhmästä etsittiin lisäksi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen perusteista (Opetushallitus 2012) sekä vierailemalla koulutuskeskus Salpauksessa kohderyhmän luona esittäytymässä ennen varsinaisen ohjaustoiminnan käynnistymistä.

Tiistain Työllistymispajat

Syksyn aikana järjestettiin yhteensä kuusi Työllistymispajaa Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa Wanhalla Teatterilla. Toimintaan osallistuneista opiskelijoista (19 opiskelijaa) ja koulutuskeskus Salpauksen kotoutumiskoulutuksen maahanmuuttajaopiskelijoista (17 opiskelijaa) muodostettiin työparit, joiden oli tarkoitus työskennellä koko syksy yhteisesti mentoroinnin periaatteiden mukaisesti. Yleisinä tavoitteina Työllistymispajoissa oli, että opiskelijat auttavat ohjattavaansa etsimään työpaikkaa, tutustumaan eri työpaikkojen tietoihin ja neuvovat, mitä taitoja tarvitaan suomalaisessa työelämässä sekä laajemmin mistä neuvoja ja apua saa Lahdessa. Toteutuneet työskentelyn teemat ja sisällölliset aiheet nousivat kotoutumiskoulutuksen neljännen moduulin toteutussuunnitelmasta syventäen meneillään olevaa kotoutumiskoulutusta. Keskusteluissa tuli esille työnhakuun liittyvien asioiden lisäksi myös maahanmuuttajien henkilökohtaisia kokemuksia Suomesta sekä eri kulttuurien erilaisuudesta.

”26.09. 2017. Ståhlberginkatu 4b, klo 10-12.00. Kaksituntinen vierähti jutustellen. Katselimme luotsattavan kanssa työnvälitysfirmoja Lahden alueelta ja keskustelimme niitä näitä, millaista on asua suomessa ja kuinka suomalainen kulttuuri eroaa norjalaisesta. Suomi sai kiitosta puhtaasta vedestä ja luonnosta, väljyydestä ja Lahti edullisesta asumisesta! Hän esitteli hyvin tehdyn työhakemuksen cveineen. Opin, että norjalainen hodari kääritään kuulemma perunarieskaan! Dig it!”
ote Sosionomiopiskelijan oppimispäiväkirjasta

Työllistymispajojen jälkeen kotoutumiskoulutuksen opiskelijoilla oli vuorossa neljän viikon mittainen työharjoittelujakso, jonka aikana sosionomiopiskelijat tapasivat oman ohjattavansa. Tapaamisessa oli tarkoitus keskustella mm. työharjoittelupaikkaan perehdytyksestä, käytännön toteutuksen onnistumisista ja haasteista, maahanmuuttajan työharjoittelujakson tavoitteista sekä yleisesti suomalaisesta työkulttuurista, millaisia tapoja ja sääntöjä työpaikoilla on tullut vastaan.

Opiskelijoiden ohjaustyötä ohjattiin opettajan toimesta tiistain Työllistymispajoissa sekä tiedottamalla viikoittaisesta työskentelystä Repun opintojaksoalustan kautta. Syksyn puolessa välissä oli kahden tunnin mittainen väliarviointi, jossa vaihdettiin kokemuksia tiistain Työllistymispajoista. Väliohjauksessa palattiin alussa tehtyyn nelikenttäanalyysiin yhteisesti keskustellen kuinka alussa nimetyt mahdollisuudet ja uhat olivat toteutuneet.

Sosionomiopiskelijoiden kokemuksia monikulttuurisesta ohjauksesta

Opiskelijoiden arvioivaa palautetta hankkeessa oppimisesta kerättiin syksyn päätteeksi seminaarityöskentelyssä. Opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan, sekä toiminnan onnistumisia ja ongelmia, että kokemuksia saadusta opettajan ohjauksesta ja tuesta omalle oppimiselle ja toiminnalle. Opiskelijoiden palautteissa korostuu onnistumisen tunteet ja arvokkaaksi koettu kohtaaminen maahanmuuttajien kanssa.

 ”kohtaaminen ja tutustuminen maahanmuuttajien kanssa oli helppoa. Ohjattavan kanssa työskentely sujui hyvin ja annetuista aiheista oli apua työskentelyyn.”

”pääsi tekemään ja sai kokemusta maahanmuuttajatyöstä”

”vuorovaikutus, ne ymmärsi meitä ja me ymmärrettiin heitä”

Sosionomiopiskelijan asiakastyön osaamisessa korostuu kulttuurisensitiivinen ja moninaisuutta tukeva asiakastyö sekä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen (Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016). Maailmanlaajuinen muuttoliike, siirtolaisuus, pakolaisuus ja globalisaatio tuovat uusia haasteita sosiaaliohjauksena tehtävään työhön. Asiantuntijavaatimukset liittyvät niin kielitaitoon, kulttuuriosaamiseen, suvaitsevaisuuteen kuin eettisyyteen. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat sosiaaliohjauksen ydinasioita. Monikulttuurisessa ohjauksessa keskeistä on lisäksi laaja arvo-osaaminen, kulttuurien tunteminen, kulttuurieroista nousevat haasteet ja jännitteet sekä tapahtuminen ymmärtäminen osana asiakkaan elämää ja ratkaisuja. (Katisko 2016, 200-203; Puukari & Korhonen 2013, 33.)

Lähteet

Ahlfors, G., Saarela, I., Vanhanen, S. & Wetzer-Karlsson, M. 2014. Työuramentoroinnilla tuloksiin. Opas koulutettujen maahanmuuttajien mentorointiin. [Verkkodokumentti] . Helsinki: Väestöliitto. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa:  https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/c8e67dca8e9ff0a0a01dd19d5649753a/1513109385/application/pdf/3832980/Womento%20koulutusopas%20PDF%20101114.pdf

Innokylä – avoin innovaatioyhteisö 2016. Sosionomi AMK kompetenssit. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904

Kansalaisareena ry. 2012. Mentorointiopas. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/mentorointiopas2012.pdf

Katisko, M. 2016. Sosiaaliohjaus – Kulttuurisensitiivisyyttä ja globaalien ilmiöiden tunnistamista. Teoksessa: Helminen, J. (toim.) Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä. Helsinki: Edita, 199 – 208.

Korhonen, V. & Puukari, S. 2013. Monikulttuurinen ohjaus kotoutumista tukevassa työssä. Teoksessa: Alitolppa-Niitamo, A. & Fågel, S. & Säävälä, M. (toim.). Olemme muuttaneet – ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. [Verkkokirja] Helsinki: Väestöliitto, 32 – 47. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: https://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/85aeb446d96beaefb336cfb1258af689/1513108485/application/pdf/4715338/Olemme%20muuttaneet%20-%20ja%20kotoudumme_final%202608%20%283%29.pdf

Opetushallitus. 2012. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2012:1. [Viitattu 12.12.2017]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/139342_aikuisten_maahanmuuttajien_kotoutumiskoulutuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2012.pdf

Scandura, T. & Williams, E. 2001. An investigation on the Moderating Effects on Gender on the Relationships between Mentorship Initiation and Provetege Perceptions of Mentoring Functions. Journal of Vocational Behaviour 59, 343 – 363.

Kirjoittaja

Kati Ojala on tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla ja asiantuntijana NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -kehittämishankkeessa

Julkaistu 18.12.2017

Viittausohje

Ojala, K. 2017. Sosionomiopiskelijat oppimassa monikulttuurista ohjausta hanketyössä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/18/sosionomiopiskelijat-oppimassa-monikulttuurista-ohjausta-hanketyossa/