Lahden ammattikorkeakoulun NYT!-hankeen tavoitteena on muun muassa lisätä naisten toimintamahdollisuuksia ja valmiuksia aloilla, joissa naiset ovat aliedustettuina. Tämä voidaan toteuttaa tiedon lisäämisellä, oman ammatillisuuden vahvistamisella sekä teknologian hyödyntämisen keinojen avaamisen kautta. Hankkeessa pilotoidaan kolme toimintamallia, joita voidaan monistaa ammattikorkeakoulujen, muiden koulutusorganisaatioiden, erilaisten yrittäjyyden erityisjärjestöjen sekä suoraan naisyrittäjien käytettäväksi. Tämä artikkeli kertoo toisen toimintamallin piloteista. NYT!-hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Kirjoittaja: Anna Mäkelä

Toisen toimintamallin pilotointi

Toisessa mallissa asiantuntijat luovat, mahdollisesti ensimmäisessä mallissa toteutettujen kurssien kokemuksia hyväksikäyttäen, ICT-alan täydennyskoulutusta alueen naisyrittäjille. Lahden ammattikorkeakoulun ICT-alan naisopiskelijat voivat olla asiantuntijana toimivan opettajansa ohella kurssilla ohjaajina ja heitä myös mahdollisesti osallistetaan kurssin suunnitteluun. ICT-alan täydennyskoulutuksen kautta naisyrittäjät voivat löytää uusia työkaluja liiketoimintansa kehittämiseen. Naisyrittäjyyden lisääntyminen ICT-alalla kaventaa sukupuolten välistä segregaatiota pidemmällä tähtäimellä. Yrittäjinä jo toimivat naiset voivat löytää digitalisaatiosta uusia mahdollisuuksia oman liiketoimintansa kehittämiseen. Toisen mallin voivat ottaa käyttöönsä erilaiset koulutusorganisaatiot halutessaan segmentoida koulutusta kohderyhmän tai teeman mukaisesti. Itse koulutuksen sisällön tuloksena naisyrittäjille kohdistettu ICT-alan täydennyskoulutus kasvattaa naisyrittäjien osaamista ICT-teknologiaratkaisujen hyödyntämisessä, ja sitä kautta auttaa yrityksiä kasvun uralle.

Toisessa toimintamallissa pilotoitiin kolme eri koulutusta, jotka oli suunnattu suunnitelman mukaisesti alueen kasvuhaluisille naisyrittäjille. Koulutukset olivat linkitettyinä toisiinsa ja järjestäjien toiveena oli, että yrittäjä osallistuisi kaikkiin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kaksi koulutuksista sisälsi kuvankäsittelyä ja yksi koulutuksista käsitteli sosiaalista mediaa. Suurin osa yrittäjistä tuli koulutuksiin Lahden seudun Yrittäjänaisten verkostojen kautta. Kuvankäsittelykoulutukset suunnitteli ja ohjasi Lahden ammattikorkeakoulun mediatekniikan opiskelija Suvi Tuovinen yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalisen median koulutuksen suunnitteli Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Elina Luotola ja ohjasi hankkeen asiantuntija Tarja Keski-Mattinen. Koulutukset kestivät 2-3 tuntia ja ne olivat osallistujille maksuttomia.

Koulutusten teemat valikoituivat kuulostelemalla potentiaalisia osallistujia ja heidän tarpeitaan. Lisäksi kuvankäsittely- ja sosiaalisen median koulutuksia varten lähetettiin osallistuneille yrittäjille aloituskysely (kuvankäsittelykoulutuksessa vastauksia 21 kpl, sosiaalisen median kyselyssä vastauksia 17 kpl). Kyselyiden tarkoituksena oli selvittää osallistujien lähtötaso, jotta sisältö voitiin räätälöidä osallistujille sopivaksi.

Kuvankäsittelyn haasteet

Ennakkokyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutukselta odotettiin paljon erilaisia asioita ja lisäksi haastetta toi osallistujien erilaiset lähtökohdat. Pääasiassa haluttiin oppia kuvien perussäätöjä, sekä yhdistämään kuvia toisiinsa. Pienten virheiden korjausta ja poistoa toivottiin myös. Lisäksi osa osallistujista toivoi ohjeita itse valokuvaukseen, jottei kuvaa tarvitsisi muokata niin paljon jälkikäteen. Ensimmäisessä koulutuksessa käsiteltiin valokuvauksen perusteita, sekä käsiteltiin yhdessä vetäjän johdolla samaa valokuvaa Adobe Photoshop CC 2017 -ohjelmalla. Toiselle kerralle annettiin kotitehtäväksi kuvata valokuvia omaan yrityskäyttöön. Toisessa koulutuksessa kerrattiin valokuvauksen perusteet ja muokattiin itse otettuja valokuvia ohjaajien avustuksella. Koulutuksissa korostettiin rohkeutta muokata kuvia ja kokeilla kuvankäsittelyohjelman eri ominaisuuksia rohkeasti – mitään peruuttamatonta tai pahaa tuskin kukaan saa aikaiseksi.

Kuvankäsittelykoulutusten jälkeen lähetettiin osallistujille vastattavaksi palautekysely (vastauksia 8 kpl). Palautekyselyn perusteella kuvankäsittelykoulutuksiin osallistuneiden itsearvion mukaan heidän kuvankäsittelytaitonsa paranivat (keskiarvo 1,95 à keskiarvo 2,5), kaikki kokivat koulutuksen hyödylliseksi yritystoiminnan kannalta jatkossa, ja koulutukset ja erityisesti kouluttaja saivat yleisesti hyvää palautetta. Ainut miinus tuli liian lyhyestä ajasta ja siitä, että koulutuksia oli vain kaksi.

Näkyvyys sosiaalisessa mediassa

Sosiaalisen median koulutukseen osallistuneet toivoivat koulutukselta paljon ja hyvin erilaisia asioita. Eniten toivotut aiheet käsittelivät viestintää (mitä kannattaa julkaista, milloin ym.) ja analysointia (mikä toimii ja mikä ei, mitä kannattaa tehdä jatkossa). Koulutuksesta haluttiin lisäksi konkretiaa sosiaalisen median suunnitteluun toimintasuunnitelman laatimisen muodossa. Osallistuneet yrittäjät kokivat hallitsevansa sosiaalisen median yrityskäytössä kohtalaisesti ja antoivat omille taidoilleen keskimäärin kouluarvosanan 6½. Lisäksi yrittäjiä kiinnosti se, miten asiakkaat löytävät heidän sosiaalisen median sivunsa tai kotisivunsa ja miten siihen voi yrittäjänä vaikuttaa. Maksettu mainonta sosiaalisessa mediassa tuotti myös kysymyksiä. Lisäksi haluttiin ylipäätään varmuutta sosiaalisessa mediassa toimimiseen tiedon muodossa. Haastetta koulutuksen järjestämisessä tuotti se, kuinka erilaiset lähtökohdat osallistujilla oli.

Some-koulutukseen osallistuneilta kerättiin palautetta sähköisen lomakkeen avulla (vastaajia 9 kpl). Palautekyselystä selvisi, että koulutus vastasi osallistujien odotuksiin kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat olisivat halunneet vielä enemmän konkreettista suunnittelua ja esimerkkitapauksia, niin sanotusti likaamaan kätensä. Toivomuksena oli myös tiivistää koulutusta ja tehdä siitä informatiivisempi erilaisten vinkkien muodossa. Osallistuneet arvioivat keskimäärin, että he voivat hyödyntää koulutuksen antia omassa yritystoiminnassaan kohtalaisesti (keskiarvo 3/5). Osallistujat kuitenkin saivat erilaisia oivalluksia ja ideoita koulutuksessa.

Yhteenvetona koulutukset onnistuivat hyvin. Molemmista aiheista kaivattiin lisää koulutuksia ja tietoa. Osallistujat myös pitivät enemmän konkreettisesta toiminnasta ja tekemisestä, kuin pelkästä luentomuotoisesta tilaisuudesta. Palautteiden perusteella osallistuneet yrittäjät saivat lisää rohkeutta tehdä sosiaalisen median markkinointia sekä käsitellä kuvia yrityskäyttöönsä. NYT!-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen nettisivuilla.

Kirjoittaja

Anna Mäkelä (s. 1992) on lahtelainen restonomi-tradenomi, joka on opinnoissaan Laurea- ja Lahden ammattikorkeakoulussa keskittynyt erityisesti digitaaliseen markkinointiin, sosiaaliseen mediaan ja asiakassuhteiden johtamiseen. Mäkelällä on työtaustaa ravintola-alalta ja vahva ymmärrys asiakaspalvelusta. Tällä hetkellä Mäkelä työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana.

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: Anna Mäkelä

Viittausohje

Mäkelä, A. 2017. ICT-alan täydennyskoulutus naisyrittäjille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/ict-alan-taydennyskoulutus-naisyrittajille/