Lahden Ammattikorkeakoulun Kiertotalousväylän ruokahävikkiprojekti selvitti tänä syksynä keinoja vähentää LAMKin ja Salpauksen Koo-Kuppiloiden ruokahävikkiä. Ruokahävikki tarkoittaa syömäkelpoista ruokaa, joka on päätynyt roskiin tai biojätteeseen.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen, Linda Karlström, Yolanda Potrykus, Vilma Wathén & Sakari Autio

Ruokahävikki tuhlaa rahaa ja tuhoaa ympäristöä – turhaan. On arvioitu, että Suomessa kouluissa ruokahävikin mukana tuhlaantuu 130 000 euroa päivässä, eli noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Jokapäiväinen ruokamme aiheuttaa noin kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Valtaosa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy sen alkutuotannossa. Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on kaikki sen valmistukseen käytetty työ, energia ja raha sekä aiheutunut ympäristön kuormitus ollut turhaa. (Silvennoinen ym. 2012, 42 ; Hartikainen ym. 2015.)

Kuva 1. Projektiryhmä kokoontuneena FellmanniCampukselle. Kuvaaja: Linda Karlström

Huoli ruokahävikistä – kyselyssä hurjat vastausmäärät

Projektissamme loimme ruokahävikki -aiheisen kyselyn Lahden ammattikorkeakoulun sekä Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoille ja opettajille sekä henkilökunnalle. Kyselyllä halusimme kartoittaa muun muassa vastaajien ajatuksia ruokahävikistä, miksi he heittävät ruokaa roskiin ja ostaisivatko he kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin. Ruokahävikki selvästi koskettaa monia, sillä saimme kyselyymme ennätykselliset 696 vastausta! Vastauksista 580 tuli Lahden ammattikorkeakoulun puolelta ja 116 vastausta Koulutuskeskus Salpauksesta.

Kyselyiden avoimista vastauksista huokuu huoli ruokahävikkiä kohtaan. Huolesta huolimatta biojätettä syntyy lautastähteen kautta, joten halusimme kysyä, mistä syistä vastaajat heittävät kouluruokaa roskiin. LAMKilaisista 41 % ja salpauslaisista 31 % kertovat, että he eivät heitä kouluruokaa biojätteeseen. Molemmissa oppilaitoksissa kuitenkin 16 % kertovat, että ruokaa on otettu liikaa lautaselle, eikä jaksettu syödä loppuun. Kaikki opiskelijat eivät myöskään olleet tietoisia, saavatko he käydä ottamassa lisää ruokaa. Tähän ongelmaan ratkaisuna on santsauksen mahdollisuuden korostaminen ruokailijoille. Ota aluksi vain sen verran minkä tiedät syöväsi, ja hae lisää ruokaa, jos siltä tuntuu – helppoa!

Opiskelijaravintoloissa on ollut vaihtelevasti ostettavissa ylijäänyttä lounasruokaa päivän päätteeksi kotiin mukaan. Mahdollisuutta ei juurikaan ole mainostettu, mahdollisesti tämän ajatellaan olevan negatiivista mainosta keittiölle, heidän arvioidessaan valmistettavan ruoan määrän yläkanttiin. Ylijäämäruoan myyntiin pitäisi kuitenkin suhtautua vain positiivisesti, sillä se viestii ravintoloiden vastuullisuudesta. Ravintola saa lisätienestiä ylijäämäruoan myynnistä ja samalla säästää jätekustannuksissa. Halusimme ruokahävikkikyselyssämme tiedustella, olisivatko vastaajat halukkaita ostamaan kouluruokaa päivän päätteeksi. Hieman odotetustikin LAMKilaisista 69 % ja salpauslaisista 51 % ostaisivat kouluruokaa kotiin. Kyselymme avoimeen vastauskenttään tuli ylivoimaisesti eniten kommentteja ylijäämäruoan myynnistä, ja kuinka oppilaat pitävät sitä erinomaisena ideana!

Kuva 2. ”Ostaisitko kouluruokaa päivän päätteeksi kotiin”-ympyräkaavio LAMK/Salpaus. Tekijä: Linda Karlström

Hävikkidioilla lisää tietoisuutta

Projektiryhmä loi ytimekkään diasarjan ruokahävikkiin ja ruoan ympäristövaikutuksiin liittyen. Esitys havainnollistaa ruoan ja ruokahävikin vaikutuksia numeroin, valokuvin ja tekstein. Helposti lähestyttävien infodiojen avulla tieto ruoan ympäristövaikutuksista saavuttavat monet silmäparit. Toivottavasti sinäkin olet huomannut ne. Diojen avulla toivotaan ruokailijoiden heräämään ajattelemaan ruokahävikin vähentämistä, niin lounasravintoloissa, kuin kotonakin. Diasarja pyörii Lahden ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijaravintoloiden kampustelevisioissa, ja mahdollisesti se tulee laajempaan levitykseen myös muihin Lahden alueen kouluihin.

Kuva 3. Hävikkidioilla haluttiin aktivoida katsojaa, ja kertoa, että hän voi vaikuttaa Kuvaaja/tekijä: Kaisa Tuominen

Voisivatko opiskelijat ilmoittaa, milloin tulevat syömään?

Suurin ruokahävikin aiheuttaja Koo-Kuppiloissa on se, että ruokailijamäärää on vaikea arvioida. Erityisesti LAMKissa projekti- ja verkko-opiskelu vaikuttavat päivittäisiin ruokailijamääriin arvaamattomasti. Ruokailijoiden määrä voi olla heittää sadoilla henkilöillä arvioihin nähden.  Ratkaisuksi mietimme ilmoittautumisjärjestelmää, jolloin ruokailijamäärää olisi helpompi ennustaa. Kyselyn perusteella LAMK App olisi potentiaalisin väylä ilmoittautumiselle, sillä se on jo valmiiksi olemassa, jolloin esimerkiksi omaa erillistä appia ei tarvittaisi. LAMK Appin kehityspäällikkö Harri Kuuselan mukaan ilmoittautumisjärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Ilmoittautumisjärjestelmää kannattaisi lähteä kehittämään jo nyt, sillä siirtyminen Mukkulan kampukselle syksyllä 2018 tarjoaisi hyvä ajankohta ilmoittautumisjärjestelmän pilotoinnille.  Projektiryhmässä kävimme keskustelua, voisiko ilmoittautuminen olla opiskelijoille pakollista, vai perustua vapaaehtoisuuteen tai palkkioon. Harri Kuuselan mielestä ilmoittautumista ei voida asettaa pakolliseksi, mutta applikaation avulla voitaisiin saada tietoa, joka auttaa ruokailijamäärien ennustamisessa. Lisäksi koulujen lounasruokailu on Kela–avusteista, joten ruoan tarjoamatta jättäminen ilman ilmoittautumista saattaisi olla myös laitonta.

M19–kampukselle siirryttäessä ravintolapalveluiden tarjoaja vaihtuu LAMK:n nykyisestä uuteen. Uuden ravintolapalvelun hankinnassa voidaan painottaa ruokahävikin huomioimista tai esimerkiksi tehdä ylijääneen lounasruoan myynnistä tapa, josta kaikki opiskelijat ovat tietoisia. Uuden kampuksen ravintolaan voidaan suunnitella ohjetaulut, biojäteastian koko ja näkyvyys ynnä muut hävikin vähentämiskeinot alusta saakka. Tässä palveluiden tilaajan, eli LAMK:n, on syytä osoittaa vastuullista roolia: Ei ruokaa roskiin!

Lähteet

Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R., Kahiluoto, H. 2015. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2 –hankkeen loppuraportti. [Viitattu 14.12.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti170.pdf

Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajakuuri, J-H., Jalkanen, L., Reinikainen, A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. [Verkkodokumentti]. Foodspill 2010–2012 -hankkeen loppuraportti. [Viitattu 10.10.2017]. Saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

Kirjoittajat

Tyytyväinen ruokahävikki-projektiryhmä:

Kaisa Tuominen, liiketalouden opiskelija
Linda Karlström, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Yolanda Potrykus, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
Vilma Wathén, energia- ja ympäristötekniikan opiskelija
sekä
Sakari Autio, energia- ja ympäristötekniikka, lehtori

Julkaistu 19.12.2017

Artikkelikuva: https://www.flickr.com/photos/32123311@N00/502155430 (CC BY 2.0)

Viittausohje

Tuominen, K., Karlström, L., Potrykus, Y., Wathén , V. & Autio, S. 2017. Mitä me halutaan? Ruokajäte nollaan! LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/19/mita-me-halutaan-ruokajate-nollaan