Ihmiselle on luontaista tarve toteuttaa itseään. Tämä näkyy paitsi vapaa-ajan harrastuksissa, myös jollain tasolla hänen tekemiensä työtehtävien luonteessa. Vaikka perinteisessä palkkatyössä usein korostuukin nimenomaan ulkoisiin motivaatiotekijöihin perustuva rahallinen palkka, olisi optimaalinen tilanne se, jossa ihminen ”tekee sitä mitä rakastaa”. Tähän enemmänkin ihmisestä itsestään lähtevään motivaatioon perustuvaan ihannetilaan on jossain määrin mahdollista ohjata itseään hakeutumalla omia arvoja mukailevaan ympäristöön. Vaikka esimerkiksi valmistuva opiskelija ei ehkä heti pääsisikään unelmatyöpaikkaansa, voi hän viedä itsensä lähemmäs tällaisia itsensä toteuttamiseen liittyviä tehtäviä mm. vapaaehtoistoiminnan muodossa.

Kirjoittajat: Eetu Pakkanen ja Jaana Loipponen

Suomessa vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys

Tämä artikkeli perustuu liiketalouden alan opinnäytetyöhön, joka tutki vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestöjen johtamista. Työssä pyrittiin selvittämään vapaaehtoisuutta ja johtamista niihin liittyvien käsitteiden ja empiirisen haastattelututkimuksen pohjalta. (Pakkanen 2017.)

Harjun (2014) mukaan ”Suomalainen yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. Yhteiskunta ei olisi tämän näköinen kuin se nyt on ilman vapaaehtoisten aktiivisuutta. Ihmisten elämä olisi sisällöllisesti köyhempää ja elämänlaatu huonompaa ilman toimintaa yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminnalla on näin monenlaisia ja syvälle käyviä merkityksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.”

Vapaaehtoistoiminnassa työn tekeminen ei perustu materiaalisen hyödyn tavoitteluun, vaan sen sijaan yhteisen hyvän puolesta tekemiseen (Rousku 2015). On olemassa paljon työtehtäviä, joille ei löydetä tekijää perinteisten rekrytointimenetelmien kautta tai resurssien puolesta. Vapaaehtoistoiminta antaakin tässä tapauksessa ratkaisun paitsi tehtäviä organisoivalle taholle, myös omien arvojen mukaista tekemistä vailla olevalle henkilölle. Sosten (2012) järjestöbarometrin tietojen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöissä on vuonna 2012 työskennellyt 500 000 vapaaehtoista, joiden työpanos vastaa yhteensä n. 21 000 henkilötyövuotta.

Taloustutkimus Oy:n tutkimuksissa on tullut esille, että lähes 35% suomalaisista ajattelee vapaaehtoistyöhön kasvattamisen sopivan osaksi lasten ja nuorten koulujärjestelmää. Vuonna 2015 tehdyssä vastaavassa kyselyssä lähes joka kolmas kansalainen esitti tehneensä vapaaehtoistyötä kuluneen neljän viikon aikana, keskimäärin 18,09 tuntia. (Kansalaisareena 2015).

Vapaaehtoistoiminta kokemusten ja oppimisen tukena

Itsensä johtaminen on henkilökohtainen prosessi, joka koostuu paitsi itsensä tuntemisesta, myös konkreettisesta toiminnasta. Vaikka yleensä koemmekin tuntevamme itsemme, on oleellista myös omata tarpeeksi itsekuria ja jämäkkää pitkäjänteistä tahtoa, jotta voisimme johtaa itseämme kokonaisvaltaisesti kohti tavoitteitamme ja parempaa itseämme. (Sydänmaalakka 2006, 16-17.) Itsensä johtamiseen urakehityksen näkökulmasta liittyy myös se, mitä varsinkin nuorille usein sanotaan, että kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa. Koska vastuu omasta kehittymisestä on itsellä, on ihmisen itsensä myös lähdettävä tekemään erilaisia oppimista edesauttavia asioita ja haastamaan itseään. Vapaaehtoistoiminta voi olla merkityksellistä paitsi oman osaamisen ja työkokemuksen kasvattamiseksi, mutta myös oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. Vapaa-aika on sopivan pituisina jaksoina miellyttävää, mutta se menettää merkityksensä, jos koko elämä on vapaa-aikaa (Liukkonen ym. 2006, 101).

Opiskelijat pystyvät vapaaehtoistoiminnan avulla laajentamaan opintojensa tarjontaa osallistumalla erilaisiin konkreettisiin projekteihin. Astumalla luokkahuoneen ulkopuolelle hakeutumaan itseään kiinnostavien tehtävien äärelle on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto, joka toteutuu mm. oppimisympäristöjen avulla. Oppimisympäristö on oppimisen mahdollistava ja sitä edistävä ympäristö, joka sisältää oppimisen tukena toimivat niin fyysiset kuin digitaalisetkin tilat, välineet, ihmiset, toimintatavat ja muotoilut (Laru 2016).

Mielekkyyden säilyttäminen työssä

Ihmiset pyrkivät merkityksellisyyteen heidän toiminnassaan ja tämä heijastuu myös heidän työelämäänsä. Sisäisesti motivoiva työ aiheuttaa parhaimmillaan mielihyvän tunnetta, mikä edistää ihmisen omien sisäisten palkitsemisjärjestelmien yhdistymistä työntekoon. Eettisesti toimiminen voi aiheuttaa monelle palkitsevan kunniallisuuden tunteen. (Liukkonen ym. 2006, 100-102.) Nämä erilaiset ihmisen omat sisäiset palkitsemisjärjestelmät ovat olennaisessa asemassa vapaaehtoistoiminnassa. Organisaation menestyksen kannalta on oleellista, että työyhteisö kykenee pyrkimään paitsi ahkeraan työntekoon, myös joustavaan, avuliaaseen ja osaamisen kehittämistä tukevaan yhteistyöhön keskenään (Juuti 2013, 16-17).

Asennoituminen on arvoista riippuvainen valmiustila ja taipumus. Ihmisen asenne ja se näkökulma, millä hän suhtautuu uusiin asioihin, vaikuttaa hänen oppimiseensa. Asennetta voi muuttaa tietoisesti heittäytymällä uusiin kokemuksiin. (Salmimies & Ruutu 2014.) Koska ainoa, mihin ihminen pystyy omassa elämässään varmasti vaikuttamaan, on hän itse, tulee omaan elämänasenteeseensa paneutua jo varhaisessa vaiheessa. Myös omat ennakkoluulot on syytä selvittää, sillä ne rajoittavat uuden oppimista.

Vapaaehtoistoiminta mahdollistaa omien arvojen mukaisen tekemisen myös samanlaisten arvojen omaavien ihmisten kanssa. Tällainen sosiaalinen ominaisuus voi olla tärkeässä asemassa tehtävien parissa viihtymisessä, ja se voi myös mahdollistaa mielekkään tavan oppia yhdessä ja opettaa toinen toistaan. Vapaaehtoistyön taustalla on vahvasti tekemisissä ihmisen oma kiinnostus hakeutua sisäisesti palkitseviin tehtäviin (Kuuluvainen 2015, 46).

Lähteet

Harju, A. 2004. Vapaaehtoistoiminnan merkitys kasvaa. Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti. [Verkkolehti]. [Viitattu 13.11.2017]. Saatavissa: https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/vapaaehtoistoiminta/kansalaisfoorumi.net/vapaaehtoistoiminnan_merkitys_kasvaa

Juuti, P. 2013. Jaetun johtajuuden taito. Jyväskylä: PS-kustannus.

Kansalaisareena ry. 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 8.11.2017]. Saatavissa: http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf

Kuuluvainen, S. 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry.

Laru, J. 2016. Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö? [Blogi]. Hyvät, pahat ja digit. Oulun yliopisto.  [Viitattu 6.11.2017]. Saatavissa: http://www.oulu.fi/blogs/nykyaikainen%20oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6

Liukkonen, J., Jaakkola, T. & Kataja, J. 2006. Taitolajina työ –Johtaminen ja sisäinen motivaatio. Helsinki: Edita.

Pakkanen, E. 2017. Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 20.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521505

Rousku, H.M. 2015. Motivaatio ja työnilo Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Turku. [Viitattu 5.12.2017]. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/121863/gradu_kasvatustiede_Rousku.pdf?sequence=2

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. [Verkkokirja]. Alma Talent Oy. [Viitattu 7.12.2017] Saatavissa: https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BACBBXXUBGAJ#kohta:ITSENS((c4)((20)JOHTAMINEN((20)

Soste. 2012. Järjestöbarometri 2012. Soste.[Verkkodokumentti]. [Viitattu 3.11.2017]. Saatavissa: https://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/jarjestobarometri_2012.pdf

Sydänmaalakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen – näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Helsinki: Talentum Media Oy.

Kirjoittajat

Eetu Pakkanen on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden alalla, ja hän on erikoistunut johtamiseen ja viestintään sekä markkinointiin. Hän on myös kirjoittanut artikkeliin liittyvän opinnäytetyön ”Vapaaehtoiseen toimintaan perustuvan järjestön johtaminen”.

Jaana Loipponen on Liiketalouden ja matkailun alan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 21.12.2017

Artikkelikuva: Matthias Zomer. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/action-adult-affection-eldery-339620/ (CC0)

Viittausohje

Pakkanen, E. & Loipponen, J. 2017. Vapaaehtoistoiminta työkaluna omien ja yhteisten arvojen edistämisessä. LAMK Pro [Verkkojulkaisu]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/21/vapaaehtoistoiminta-tyokaluna-omien-ja-yhteisten-arvojen-edistamisessa/