Nipa-hankkeessa toiminta kohdistuu maahanmuuttajiin, joiden kotoutumiskoulutus on päättynyt ja jotka ovat työttömänä tai heillä on riski jäädä työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Hankkeen tavoitteena on rakentaa työelämään poluttamisen malli, joka sisältää  vertaisuuteen perustuvan Luotsi-palvelumallin sekä mukautettuja työllistämisen malleja. Mallien luomisessa toteutetaan pajatoimintaa, jonka pohjaksi toteutettiin kesäkuussa 2017 maahanmuuttajien haastatteluja. Haastattelujen sisällöissä painottui haastateltavan toimintakyvyn tarkastelu ja tulevaisuuden odotukset.

Kirjoittaja: Taina Heininen-Reimi

Haastateltavien perustiedot

Nipa – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi -hanke toteutuu 2016-2018 välisenä aikana. Hanke on osa Uudenmaan ELY-keskuksen valtakunnallista Kotona Suomessa -kattohanketta. (Nipa-hanke 2016.)  Nipa-hankkeen Luotsi-toiminnan ja työllistämispajojen toiminnan suunnittelun pohjaksi haastateltiin kesäkuussa 14 kotouttamiskoulutuksessa olevaa maahanmuuttajaa. Haastateltavista kahdeksan oli miestä ja naisia oli kuusi. Iältään haastateltavat olivat 18-45-vuotiaita. Pääosin haastateltavat olivat 25-30-vuotiaita. Haastateltavat olivat kotoisin Lähi-Idän, Afrikan ja Aasian eri maista. Maahantulon syinä pääosin olivat pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen tai parisuhde suomalaisen kanssa. Koulutus- ja työtaustat olivat moninaiset. Joukossa oli korkeakoulututkinnon suorittaneita ja ei-koulutusta omaavia. Työkokemusta kotimaassaan oli suurimmalla osalla haastateltavista. Haastateltavat opiskelevat koulutuskeskus Salpauksessa kotouttamiskoulutuksessa ja haastattelujen aikana he olivat kotouttamiskoulutuksen toisen moduulin opiskelijoita.

Haastattelujen toteuttaminen

Haastatteluissa hyödynnettiin väljästi kansainvälistä toimintakyvyn ICF-luokitusta  ja WHODAS-elämänlaatumittaria (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017; WHODAS 2014). Haastattelut toteutettiin joko yhden tai kahden henkilön kanssa. Haastatteluissa tavoitteena oli käyttää suomen kieltä, mutta muutaman haastateltavan kohdalla haastattelua tehtiin osin englanniksi. Muutaman haastateltavan suomen- ja englannin kielen taito oli heikohkoa ja tämä asetti haastetta haastattelun toteuttamiselle.

Toimintakyky ja hyvinvointi

Haastateltavat olivat iältään nuoria tai varhaiskeski-ikäisiä. Fyysisiä rajoitteita ei haastatteluissa tullut ilmi. Useammalle, etenkin miehille, liikunta oli tärkeä osa omaa hyvinvointia. Liikuntaa harrastettiin usein yhdessä muiden maahanmuuttajien kanssa esim. jalkapallon pelaamista.

Haastateltavat kertoivat yksinäisyyden kokemuksesta, etenkin jos he olivat tulleet Suomeen yksin ja perhe oli jäänyt lähtömaahan.  Ikävä perheenjäseniä ja läheisiä kohtaan toistui haastatteluissa. Kolmella haastatelluista oli muutamia suomalaisia ystäviä.  Kaksi haastatelluista kertoi, ettei heillä ole ollenkaan suomalaisia tuttavia. Läheisiin ja sukulaisiin yhteydenpitoa helpottaa ja mahdollista internet ja teknologia. Usein yhteydenpidon välineenä toimivat etenkin Skype, Whats up ja Facebook.

Useamassa haastattelussa korostui se, että sosiaalinen kanssakäyminen painottuu samasta maasta tulleiden kanssa. Etenkin haastateltavilla naisilla tämä oli yleistä. Useampi haastateltavista tunnisti ajoittaista alakuloa, kaksi haastateltavista kertoi olevansa masentunut ajoittain. Yksi haastateltavista kertoi, ettei ole voimavaroja hakea perheen yhdistämistä. Apua he eivät ole hakeneet kuvaamiinsa ongelmiin. Myös huoli  Suomessa olevista perheenjäsenistä tuli esille.  Yhdelle haastateltavista huolta aiheutti puoliso, jonka päivät kuluvat kotona lasten kanssa.

Useimmat haastateltavista toivat esille sen, että nauttivat elämästään Suomessa. Kaikki haastateltavat toivat esille suomen kielen taidon merkityksen. Ilman hyvää suomen kielen taitoa kouluttautuminen ja työllistyminen eivät tunnu olevan mahdollisia. Englannin kielen taito koettiin asioimista helpottavana tekijänä esim. Kelassa.

Myös kulttuuritietoutta kaivattiin, miten suomalaisten kanssa tulee toimia erilaisissa tilanteissa ja yleistä tietoa Suomen kulttuurista. Suomi koettiin turvallisena maana. Yksi haastateltavista tunnisti epäluottamuksen viranomaisia kohtaan. Toinen haastateltava totesi, että Suomessa ihmisten puheisiin voi luottaa ja jos suomalaisen kanssa ystävystyy, saa hyvän ystävän.

Useammalla haastateltavista oli korkeakoulututkinto ja he olivat työskennelleet lähtömaassaan koulutuksen mukaisessa työssä. Suomessa tilanne on toisin. Etenkin korkeasti koulutettujen haastatteluissa toistui yhden haastateltavan toteama: ”Ei voi työllistyä omaan ammattiin vaan tulee hankkia lisäkoulutusta tai on kouluttauduttava uudelleen. Ensin kielitaito pitää saada paremmaksi.”

Tulevaisuuden odotukset

Keskeistä useammalle haastateltavalle oli halu pärjätä ja tulla toimeen omillaan. Kaikkien haastateltavien tavoite on oppia suomen kieltä, opiskella tai työllistyä. Toiveissa tuli esille myös se, että saisi kontakteja kantaväestöön ja kyky asioida erilaisissa ympäristöissä ja palveluissa. Viiden vuoden päästä kaksi haastateltavista toivoo edelleen olevansa Suomessa. He haluavat olla rauhassa ja tehdä jotain työtä. He haluavat puhua silloin myös hyvää suomea. Yksi haastateltavista toi esille sen, että haaveilu ja unelmointi on vaikeaa, sillä pelko poislähettämisestä on vieläkin olemassa. Tulevaisuuden osalta yksi haastateltavista kuvasi asennoitumistaan näin: ”Integroituminen ei ole vaikeaa, kun on avoimin mielin.”

Huomioita haastatteluista, yhteenvetoa ja pohdintaa

Haastatteluissa tulee esille neljä keskeistä tavoitetta: halu oppia suomen kieltä, halu opiskella, työllistyä ja saada suomalaisia ystäviä.  Yhteistä oli myös se, että Suomi koettiin turvallisena maana. Haastatteluissa esille tulleet asiat eivät ole uusia eivätkä ne yllätä.  Kotouttamiskoulutuksen tavoitteet liittyvät opiskeluun ja työllistymiseen. Onko kuitenkin kyse kuntouttamisesta, kun ajatellaan lähtötilanteita joista maahanmuuttajat aloittavat tämän kotouttamispolun?

Haastattelujen osalta löytyy yhteneväisyyttä Rask, Castaneda ja Schubertin (2016, 194-196) artikkeliin maahanmuuttajataustaisista asiakkaista kuntoutuksessa. Kotouttamiskoulutuksen jälkeen työtön maahanmuuttaja on TE-toimiston asiakas. Onko työllistymisen esteitä huomioitu kattavasti?  Palvelutarpeen tunnistaminen ja arviointi ovat haasteellisia, erityisesti ammattilaisten käytössä olevat psykologissa testeissä esiintyvät kulttuurisidonnaisuudet ja standardointia koskevat puutteet. Maahanmuuttajan tausta on otettava erityisesti huomioon, jos hänellä ei ole koulutusta ja työkokemusta Suomesta tai hänen muualta saatu koulutus ja työkokemus poikkeavat suuresti suomalaisesta koulutusjärjestelmän ja työelämän vaatimuksia. Kun maahanmuuttajalta puuttuu suomalainen työkokemus, ei välttämättä ole ammattia mihin hänet voitaisiin kuntouttaa. Jos työhistoria puuttuu, ei henkilö ole oikeutettu työeläkejärjestelmän järjestämään kuntoutukseen. Usein työllistyminen nähdään kuntoutumisen päätepisteenä, jolloin tarjottu tuki päättyy. (Rask ym. 2016, 194-196.)

Näyttää siltä, että psykososiaalinen tukeminen nousee keskiöön, kun mietitään mitä ihmiset kaipaavat kotouttamisen tueksi. Näin ollen sosiaaliseen kuntoutuksen ja sen kautta saataviin mahdollisuuksiin tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota maahanmuuttajien kotouttamisessa. Sosiaalinen kuntoutus tukee henkilöä psykososiaalisesti monilla eri tavoin. Kotouttamiskoulutuksen kehittämistä ja koulutuksen jälkeisen ajan toimintojen osalle on entistä enemmän syytä panostaa psykososiaaliseen tukemiseen ja vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta. Olisiko syytä panostaa tuettuun työllistämiseen jossa vahvasti on sosiaalisen kuntoutuksen eetos taustalla?

Lähteet

Nipa-hanke. 2016. [Viitattu 3.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/projektit/nipa/Sivut/default.aspx

Rask, S., Castaneda, Anu E. & Schubert, C. 2016. Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat kuntoutuksessa. Teoksessa Autti-Rämö, I., Salminen, A-L., Rajavaara, M. & Ylinen, A. (toim.). Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 192 – 203.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. ICF-luokitus. [Viitattu 23.8.2017]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

WHODAS. 2014. World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0. [Viitattu 23.8.2017]. Saatavissa: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/160

Kirjoittaja

YTM Taina Heininen-Reimi toimii sosiaalialan koulutuksessa lehtorina. Opetustyössä painottuvat pääosin yhteiskunnalliset ja sosiaaliturvaan liittyvät aiheet sekä sosiokulttuurisen innostamisen teemat.  Nipa-hankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Julkaistu 19.1.2018

Viittausohje

Heininen-Reimi, T. 2018. Maahanmuuttajien toimintakyvyn ja tulevaisuuden odotusten tarkastelua Nipa-hankkeessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/19/maahanmuuttajien-toimintakyvyn-ja-tulevaisuuden-odotusten-tarkastelua-nipa-hankkeessa