Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö Suomessa on suurten muutosten edessä. Tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tuottaminen vaatii uudenlaista ajattelua ja nykyistä vahvempaa yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä.

Kirjoittaja: Pirjo Tuusjärvi

Sosiaali- ja terveysala muutoksessa

Yksi suurimmista sote-alan toimintaympäristön muutokseen vaikuttavista tekijöistä on väestön ikääntyminen. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansakunta ja erityisesti kasvaa 80 vuotta täyttäneiden kansalaisten osuus.  Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä ja käyttö tulevat kasvamaan. Laitoshoitoa puretaan ja ikääntyvän väestön palvelut tulevat perustumaan itsenäiseen asumiseen ja sitä tukeviin avopalveluihin. (TEM, 2011.) Palveluille asetetut vaatimukset yhdessä heikentyneen huoltosuhteen kanssa luovat muutospaineita palveluiden laadun, sisällön ja kustannusten suhteen (TEM, 2014).

Globaaleista megatrendeistä ikääntymisen lisäksi sote-alan tulevaisuutta muokkaa teknologian kehittyminen, robotisaatio, keinoäly sekä digitalisaatio (Sitra, 2017). Digitalisaatiota ja teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän niin tiedon keräämisessä ja sen hyödyntämisessä kuin asiakkaiden palveluissakin (Perälä, 2017).

Hyvinvointiteknologia ja robotiikka ovat jo osa terveydenhuoltoa Suomessa ja niiden merkitys kasvaa koko ajan. Turvateknologian lisäksi myös robotit alkavat olla iäkkäiden ihmisten päivittäistä arkea. Ne jakavat mm. lääkkeitä ja osallistuvat potilassiirtoihin ja niitä käytetään sekä kuntoutuksessa fyysisenä apuna kuin myös sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäjinä. (Tehy, 2016.)

Uudistukset edellyttävät terveys- ja hyvinvointialan toimijoilta ja palveluiden tuottajilta toimintatapojen uudistamista. Lisäksi alan tuotteita ja palveluja on kehitettävä entistä asiakaslähtöisemmin ja katsottava tarvetta käyttäjien näkökulmasta. Tarvitaan uusia tapoja tuottaa palveluja kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. (KELA, 2016; STM, 2014.)

Työ- ja elinkeinoministeriön (2011) linjausten mukaan yritysten tulee kyetä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön esiin tuomiin tarpeisiin kehittämällä uusia yksilöllisiä palveluja yhteistyössä käyttäjäyhteisöjen ja monipuolisen toimijajoukon kanssa. Selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista ja hyödyntääkseen kaikki mahdollisuudet, sote-ala tarvitsee entistä enemmän yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. (TEM, 2011.)

Toimintaympäristön muutos vahvistaa ekosysteemi – ajattelua

Yhtenä sote-uudistuksen tavoitteena on ollut, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät aiempaa helpommin mukaan tuottamaan palveluita. (Valtioneuvosto, 2016.) Toimintaympäristön muutos edellyttää hyvinvointialan toimijoilta entistä ketterämpää toimintakykyä, uutta monialaista palveluosaamista sekä uudenlaisia tapoja toimia yhteistyössä muiden kanssa.

Alan yritykset ovat keskimäärin pieniä ja niiden haasteena on palvelutarjonnan ja asiakaskunnan laajentaminen sekä verkosto-osaamisen ja verkostotoiminnan kehittäminen (STM & Kuntaliitto, 2014). Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa (TEM, 2014) todetaankin, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi tulisi kehittää kansallisia ja paikallisia terveyteen liittyviä toimintaympäristöjä, ekosysteemejä, joissa on riittävästi innovaatioita ruokkivia aineksia ja tietämyksen luominen ja leviäminen ovat keskeisiä prosesseja. Innovaatiot syntyvät nimenomaan yhdistelemällä erilaisia tietoja ja näkökulmia (Hautamäki, 2017).

Ekosysteemikäsite ei ole vielä kovin selkeä, mutta sitä on yleisimmin käytetty innovaatioita, yrityksiä tai yrittäjyyttä käsittelevässä tutkimuksessa ja kirjallisuudessa. Luonnontieteistä peräisin olevalla ekosysteemi -käsitteellä viitataan useiden, keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevien organismien muodostamaan yhteisöön, joka rajautuu tietylle alueelle. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Liiketoimintaekosysteemit ovat laajimmillaan globaaleja yritysten arvoverkostoja ja avaintoimijoina ovat vakiintuneet, erityisesti suuryritykset. Innovaatio- ja yrittäjäekosysteemi – näkökulmat kohdistuvat lähinnä kansalliseen, alueelliseen tai paikalliseen toimintaan. (Salminen & Mikkelä, 2016.) Innovaatioekosysteemissä tuotoksena on ensisijaisesti osaamisen ja kyvykkyyden kehittäminen sekä tutkimustiedon valjastaminen uusien innovaatioiden synnyttämiseen ja avaintoimijoita ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijat. Yrittäjäekosysteemissä toiminta on paikallista tai alueellista, jossa toimijoina ovat eri kokoiset yritykset ja toiminnan tavoitteena on kasvuhakuinen yrittäjyys. (Salminen & Mikkelä, 2016.)

Ekosysteemi sopeutuu ympäristön muutoksiin ja on itsessään kokeilualusta, jossa paikallinen yritysten, kehittäjien ja osaajien verkosto tuottaa jatkuvasti uusia ideoita sekä mahdollistaa uusien yritysten ja innovaatioiden syntymisen. Ekosysteeminen toiminta edellyttää alueen toimijoilta yhä suurempaa valmiutta kehittää ja soveltaa osaamista ja rohkeutta pilotoida ja oppia yhteisistä kokeiluista. Eri toimijoiden välisessä yhteistyössä päämäärien toteutuminen edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja sujuvia tietovirtoja toimijoiden välillä. (Hautamäki & Oksanen, 2012.)

Alueellisen hyvinvointialan ekosysteemin kehittyminen

Päijät-Hämeessä on luotu hyvinvointialan verkostoyhteistyön edellytyksiä jo useiden vuosien ajan keskeisten tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimesta. Näistä toimista ja alueellisista strategisista tavoitteista huolimatta alueen hyvinvointialan toimijoiden kenttä on edelleen hajanainen. Hyvinvointialan yritysten sekä muiden alan toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen tarve nousi esille Hyvinvointialan ekosysteemi –hankkeessa (30.11.2016 – 30.9.2017) toteutetussa nykytila-analyysissa (Rinkinen, 2017). Hankkeen toteuttajia olivat LAMK, LUT Lahti, LADEC sekä Lahden kaupunki.

Kysely- ja haastattelututkimuksen toteuttaneen Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijatohtori Rinkisen (2017) mukaan elementtejä alueellisen ekosysteemimäisen toiminnan kehittämisen pohjalle on jo olemassa runsaasti ja näitä tulisi myös aktiivisesti hyödyntää ja kehittää eteenpäin.

Yritykset eivät juurikaan enää pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat lisäksi yhteistyökumppanien tarjoamaa osaamista. Yhteistyökumppanit voivat olla muita yrityksiä, julkishallinnon edustajia tai kehittämis-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, joilla on tärkeä rooli myös uusien ideoiden testauksen, kehittämisen ja jakamisen alustoina. Näihin tulevaisuuden haasteisiin sekä nykytila-analyysin johtopäätöksiin viitaten voidaan todeta, että myös Päijät-Hämeen alueella on tarve jatkuvasti kehittää alueellista, hyvinvointialan ekosysteemin toimintaa ja rakentaa hedelmällistä maaperää uusien innovaatioiden, yritysten sekä liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle.

Lähteet

Hautamäki, A. 2017. Kestävä innovaatio. Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja 76. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27172618/raportti76-2.pdf 

Hautamäki, A. & Oksanen, H. 2012. Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Agora Center

Kansaneläkelaitos. 2016. Digitalisaatio muokkaa sotea. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://sosiaalivakuutus.fi/digitalisaatio-muokkaa-sotea/

Perälä, J. 2017. Millaista osaamista tulevaisuuden sote-ammattilainen tarvitsee? Miltä näyttää vuoden 2030 sote? Sitra Graduate Morning, Future Caren opiskelijoille suunnattu tilaisuus ke 25.10.2017.  [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/graduate-morning-millaista-osaamista-tulevaisuuden-sote-ammattilainen-tarvitsee/

Rinkinen, S. 2017. Kohti ekosysteemimäistä toimintaa? Päijät-Hämeen hyvinvointialan yhteistyöverkoston nykytila ja tulevaisuudennäkymiä. Hyvinvointialan ekosysteemi -hankkeen nykytila-analyysi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti. Saatavissa: https://www.hyvahanke.fi/materiaalit

Salminen, V. & Mikkelä, K. 2016. Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Policy Brief 1/2016. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 30.11.2017]. Saatavissa: http://vnk.fi/julkaisu?pubid=10201

Sitra, 2017. Megatrendit 2017. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 5.1.2018]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/SitraFund/megatrendit-2017

Sosiaali- ja terveysministeriö & Kuntaliitto, 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125500/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1

Tehy. 2016. Tehy vaatii robotiikka- ja digitalisaatiostrategiaa sosiaali- ja terveysalalle. Mediatiedote 23.11.2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-vaatii-robotiikka-ja-digitalisaatiostrategiaa-sosiaali-ja-terveysalalle

Työ- ja elinkeinoministeriö, 2014. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia 2014. TEM raportteja 12/2014. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2871099/Terveysalan+tutkimus+ja+innovaatiotoiminnan+kasvustrategia+26052014.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen – HYVÄ – ohjelma. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Hyvinvointialan+ty%C3%B6-+ja+elinkeinopoliittinen+kehitt%C3%A4minen+-+HYV%C3%84+2011-2015,+Tavoitteet+ja+toimenpiteet

Valtioneuvosto, 2016. Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle. Sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Valtioneuvosto 11/2016. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 23.11.2017]. Saatavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/2271254/Mit%C3%A4+sote-uudistus+tarkoittaa+minulle_SU.pdf/ceb57cb2-025d-44a2-80bf-c2634d7c66b5

Kirjoittaja

Pirjo Tuusjärvi, TKI –asiantuntija, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Julkaistu 20.1.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/ecology-protect-protection-safety-2903067/ (CC0)

Viittausohje

Tuusjärvi, P. 2018. Päijät-Hämeen hyvinvointiala kohti ekosysteemimäisempää toimintaa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/20/paijat-hameen-hyvinvointiala-kohti-ekosysteemimaisempaa-toimintaa/