LAMKille rakennetaan ympäristöjärjestelmää. Sen avulla sekä tehostetaan LAMKin myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten ympäristötietoisuuden lisäämistä, että vähennetään haitallisia vaikutuksia, kuten jätteen syntyä. Suoria taloudellisia säästöjä syntyy muun muassa energiankulutuksen ja jätteen synnyn vähentyessä, mutta kokonaisuutena ympäristöjärjestelmän hyödyt ovat monimuotoisemmat.

Kirjoittajat: Niklas Kaikonen ja Sakari Autio

LAMK on merkittävä ympäristövaikuttaja

On selvää, että LAMKin merkittävyys ympäristövaikuttajana on huomattava, vaikka kaikkia vaikutuksia on mahdotonta mitata tai edes arvioida. LAMKin strateginen painoala, kiertotalouden ratkaisut, linjaa TKI –toimintaa, jonka hankkeilla on huomattavia positiivisia ympäristövaikutuksia (LAMK 2018c). Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusalalla koulutetaan ympäristöasiantuntijoita, jotka voivat tehdä suuriakin tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkien alojen valittavissa olevalla, LAMKin opettajien ja TKI –henkilöstön yhdessä ideoimalla kiertotalouden väyläopinnoilla, suunnitellaan ratkaisuja aitoihin työelämän kehittämishankkeisiin monialaisissa opiskelijaryhmissä (LAMK 2016).

Ympäristöasiat on otettu huomioon myös kampuskehityksessä. Käyttäjätiedon ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta on muodostettu LAMKin arvoihin ja strategiaan perustuvat kampusteesit: vastuullisuus, yhtenäinen kampus, toimintaympäristöön avautuminen, arjen palvelut, joustavuus sekä yhdessä tekeminen (Hyökki 2016). Kampusteesit ovat ohjanneet kampuskehitystä ja vastuullisuus ilmenee kampuksella muun muassa rakennuksen aikaisena, rakennusten ympäristöluokitusjärjestelmänä, BREEAM:ina, tehokkaan tilankäytön ratkaisuina sekä omana uusiutuvan energian tuotantona. Kampuksen kantavana teemana on myös ajatusmalli, ettei kampus ole koskaan valmis, vaan käyttäjillä on mahdollisuus muokata sitä omia tarpeita vastaaviksi (LAMK 2018a). Tätä tukee myös kehittyvä kiinteistöliiketoimintamalli, jossa kiinteistöpalvelut ovat sitoutuneet jatkuvaan kehittämiseen kiinteistön käyttäjien tarpeiden mukaan.

KUVA 1. Vastuullisuus on yksi kampuskehitystä ohjaavista kampusteeseistä (LAMK 2018a)

Ympäristöjärjestelmällä halutaan tuoda niin jatkuvuutta vastuulliselle kampustoiminnalle, kuin systemaattisuutta LAMKin muille toiminnoille. Se toimii työkaluna järjestelmälliseen ympäristötehokkuuden parantamiseen ja lisää LAMKin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä. Ympäristöjärjestelmän kehittämiseksi tehty opinnäytetyö (Kaikonen 2018) on valmistunut, mutta ympäristöjärjestelmän rakennusprosessi jatkuu yhä.

LUT –konserniin liittyminen tuo ympäristöjärjestelmän rakentamisen ajankohtaiseksi. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT on tunnettu Green Campuksestaan ja he ovat toivoneet LAMKin vievän toimintaansa samaan suuntaan. LUT palkittiin vuonna 2013 korkeakoulujen kansainvälisessä ympäristöverkoston ISCN:n (International Sustainable Campus Network) kilpailussa parhaana yliopistona, Excellence in Campus –kategoriassa (LUT 2018).  Vastaavan tavoittelu ei ole LAMKillekaan utopistinen ajatus uuden kampuksen myötä; monialainen korkeakoulutuksen ja yritysten yhteinen ekosysteemi yhdistettynä tehokkaaseen tilankäyttöön on kansainvälisesti mielenkiintoinen edelläkävijä Euroopassa (LAMK 2018b). Menestys kilpailuissa nostaisi koko LUT-konsernin imagoa kestävän kehityksen suunnan näyttäjänä.

Kokeilukultturia ympäristöasioihin

Korkeakouluilla on merkittävä vastuu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sen kouluttaessa tulevaisuuden johtajia, päättäjiä ja osaajia. Koska korkeakoulujen tehtävä ja toiminta eivät ole suoraan sidoksissa taloudelliseen tai poliittiseen kehitykseen, niillä on mahdollisuus kokeilla uusia toimintatapoja ja tekniikoita sekä kehittää innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin tavalla johon kunnat ja yritykset eivät pysty. Korkeakouluissa kestävä kehitys tulisi ilmetä niin opetuksessa, kuin kampustoiminnoissa. Nämä ovat usein pidetty erillisinä asioina, mutta niiden tulisi täydentää toisiaan. Kampusta tulisi ajatella luokkahuoneena, jossa jokaisen kampustoiminnan osa olisi oppitunti kuinka elää ja työskennellä ympäristönäkökulmat huomioon ottaen. Tämä voi tarkoittaa kulutusmittareiden laittamista julkisille paikoille osoittamaan reaaliaikaisen energian- ja vedenkulutuksen. (International Alliance of Research Universities 2014, 4, 7 – 9, 20.)

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristötavoitteiden seuraamiseksi rakennetut mittarit palvelevat koulutusta ja koulutus ympäristöjärjestelmää. Opiskelijaprojekteja voidaan suunnitella edistämään LAMKin ympäristötavoitteita ja samalla mittarit kertovat projektien todelliset vaikutukset. Tulosten ollessa lupaavia, voidaan opiskelijoiden projekteina suunnittelemia ja toteuttamia toimenpiteitä soveltaa laajemmassakin käytössä. Ammattikorkeakouluna LAMKin projektit eroavat yliopistojen projekteista ja kokeilukulttuuria tulisi soveltaa ennakkoluulottomasti myös ympäristöasioissa, antaen mahdollisuus innovatiivisten toimintamallien kokeiluun.

Ympäristötavoitteita edistäviä projekteja voidaan toteuttaa kaikilla koulutusaloilla, mutta ympäristö- ja energiatekniikan koulutukselle sähkönkulutusdata tai aurinkopaneelit sekä niiden sähköntuottomäärät toisivat kaivattua käytännönläheisyyttä alalle. Myös itse ympäristöjärjestelmän ylläpidossa voitaisiin hyödyntää opiskelijoita esimerkiksi sisäisen auditoinnin tekemisessä ja raportoinnissa; Japanin Chiba yliopistossa koko ympäristöjärjestelmä on täysin opiskelijoiden rakentama ja ylläpitämä (ISCN 2018).

Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat nyt trendissä. Jotta opetuksessa, TKI-toiminnassa ja kampuskehityksessä tehdystä työstä ympäristöasioiden edistämiseksi saataisiin myös imagollinen hyöty, tulee niiden markkinointiin panostaa. LAMKin ympäristöteoista voidaan raportoida kansainvälisiin ympäristöjärjestöihin ja kampuksen ympäristöystävällisyys tulisi tehdä näkyväksi niin ulkoisessa markkinoinnissa, kuin kampuksen jokapäiväisessä elämässä.

Lähteet

Hyökki, S. 2015. LAMKin kampusteesit. [Verkkotallenne]. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=UTrM7znTh8k

ISCN 2018. 2017 Award Winners. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.international-sustainable-campus-network.org/awards/2017-awards

Kaikonen, N. 2018. Ympäristöjärjestelmän kehittäminen – Case: Lahden ammattikorkeakoulu. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231529

LAMK 2016. Kiertotalouden väyläopinnot käyntiin Lahden ammattikorkeakoulussa. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/Ajankohtaista/Sivut/Kiertotalouden-vaylaopinnot-kayntiin-Lahden-ammattikorkeakoulussa.aspx

LAMK 2018a. Edelläkävijäkampus Euroopassa. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa:   http://www.lamk.fi/SiteCollectionDocuments/lamk_niemicampus_m19_esite.pdf

LAMK 2018b. Kampukset. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/kampuskehitys/Sivut/default.aspx

LAMK 2018c. Painoalalähtöinen TKI-toiminta. [Viitattu 17.1.2018]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/tki-toiminta/painoalalahtoinen-tki-toiminta/Sivut/default.aspx

LUT 2018. Green Campus – Vihreitä edistysaskelia. [Viitattu 16.1.2018]. Saatavissa: https://www.lut.fi/green-campus

Kirjoittajat

Niklas Kaikonen on Lahden ammattikorkeakoulun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija ja projektityöntekijä.

Sakari Autio on ympäristötekniikan lehtori Lahden ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: Ismo Jakonen. Alkuperäinen kuva saatavissa: https://www.flickr.com/photos/lahti-uas/23626648736/in/album-72157663872413476/. Muokannut Niklas Kaikonen.

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Kaikonen N. & Autio S. 2018. Ympäristöjärjestelmän hyödyt ja mahdollisuudet LAMKille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/ymparistojarjestelman-hyodyt-ja-mahdollisuudet-lamkille/