Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite on tulossa EU:n alueelle. Suomessa Telaketju-projektissa rakennetaan kansallista ekosysteemiä tekstiilijätteen kierrätykselle. LAMK on mukana tekstiilikuitujen koneellisen tunnistuksen kehittämisessä, ja LAMKissa on suunniteltu ja rakennettu tekstiilikuitujen tunnistamiseen ja lajitteluun soveltuva lajitin.

Kirjoittajat: Kirsti Cura, Lea Heikinheimo ja Jaakko Zitting

Taustaa

LAROCHE on ranskalainen 1926 perustettu tekstiiliteollisuuden koneita valmistava yritys. Heidän Cours-la-Villessä sijaitsevassa koeajolaitoksessa Telaketju-projektilla oli mahdollisuus testata, mitä näistä elämänsä ehtoossa olevista tekstiileistä olisi vielä mahdollista valmistaa. Tilaisuus oli ainutlaatuinen, sillä vastaavia pilottimittakaavan laitteistoja ei löydy Suomesta eikä muualta Euroopasta.

Lempipaidasta kierrätyskuitumattoa

Suomesta lähetettiin Ranskaan LAROCHEn tehtaalle kuluttajilta kerättyä tekstiiliä. Lempipaita meni puuvillajakeeseen ja lempiverkkarit polyesterijakeeseen. Lisäksi testeissä oli mukana kahden eri sulamislämpötilan sisältävää polyesteriä (bikomponentti), joka toimi sideaineena liiman tapaan osassa valmistettuja kuitumattoja. Lajitellut tekstiilit olivat uudelleen myyntiin kelpaamattomia; likaisia, rikkinäisiä tai muodin auttamattomasti ohi ajaneita.

Kuva 1. Tekstiilipaali purettavana. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuidutusprosessissa vaatteet pilkottiin palasiksi giljotiinileikkureilla, ja sen jälkeen palasia revittiin auki eli karstattiin telojen välissä. Muodostuvan kuidun kokoa voidaan säätää erilaisilla prosessisäädöillä. Karstauksen jälkeen meillä oli kuituhahtuvia, joista voidaan edelleen jalostaa lankaa tai valmistaa kuitukankaita. Karstausvaiheen jälkeen osa jakeista jätettiin odottamaan kehruuta langaksi, ja vielä sen jälkeen kutomista kankaaksi.

Kuva 2. Puuvillasta valmistetut vaatteet pilkkojan käsittelyssä. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuva 3. Karstattu ja termobondattu kuitumatto. (Kuva: Lea Heikinheimo)

Kuitukankaat (nonwoven) ovat tekstiilejä, joiden valmistuksessa ei tarvita langan kehruuvaihetta. Kuidut voidaan orientoida kuiturainaksi esim. veden ja ilman avulla. Sen jälkeen kuidut voidaan sitoa mekaanisesti (esim. neulaamalla tai vesisuihkulla), kemiallisesti tai lämmön avulla termobondaamalla. Koeajoissa valmistettiin kuitukankaita eri prosessointimenetelmillä ja eri seossuhteilla. Kuitukankaita löytyy esim. autojen sisäverhoilujen alta, missä kuitu toimii äänen ja lämmön eristeenä. Keskimäärin 15 kg nykyisten henkilöautojen painosta on kierrätyskuitua, mikä selittää kierrätyskuitujen käytön hurjat volyymit autoteollisuudessa. Kierrätyskuiduista valmistetuista kuitukankaista voidaan valmistaa myös lämmöneristeitä rakennusteollisuuteen sekä huonekalujen ja lelujen pehmustemateriaaleja.

Kuva 4. Neulauskone, joka hakkasi kuitumattoa huikeaa vauhtia. (kuva Jaakko Zitting)

LAROCHEn koeajoissa valmistetut kuitukankaat lähetetään Suomeen jatkotutkimuksia sekä jatkojalostusta varten. Projektissa on mukana yrityksiä, jotka tulevat testaamaan koeajoissa valmistettuja materiaaleja omiin tuotteisiin. Lisäksi projektikonsortio miettii koko ajan, millaisia demonstraatioita projektin aikana voitaisi tehdä. Tällä hetkellä tulossa on ainakin komposiittikokeiluja.

Kuva 5. Neulattuja kuitumattoja. (Kuva: Jaakko Zitting)

Matkalla vierailtiin myös mattoja ja tyynyjä kierrättävässä yrityksessä. Kierrätysprosessi oli hyvin yksinkertainen: vuodevaatteet revittiin, kuidut karstattiin ja paalattiin myytäväksi autoteollisuuteen kuitukankaita valmistavalle yritykselle. Loppukäyttökohteesta johtuen tässä prosessissa ei tarvittu erillistä tekstiilien pesua.

Kierrätysastevaatimukset tiukkenemassa myös tekstiilijätteen osalta

Matka kasvatti LAMKin osallistujien kokonaiskäsitystä tekstiilinkierrätyksen haasteista, mutta myös mahdollisuuksista. Matkan aikana keskusteltiin mukana olleiden yritysten kanssa, ja se antoi perspektiiviä tekstiilien kierrätysketjuun ja siihen linkittyvään liiketoimintaan. Tosiasia on, että vaikka kuinka haluaisimme kierrättää tekstiilejä ja mennä kohti kiertotaloutta, yritysten on saatava prosessit kustannustehokkaiksi. Tekstiilijäte on hyvin heterogeenistä, ja sen takia lajittelu on erittäin tärkeässä roolissa. Telaketju-projektissa tutkitaan ja testataan manuaalisen lajittelun eri muotoja, ja myös kuluttajille suunnattua viestintää tarkastellaan ja terävöitetään. Tekstiilien erilliskeräysvelvoite on astumassa EU:ssa voimaan 2025. Lajittelu pitää saada kustannustehokkaammaksi ja kierrätystekstiilin käyttöä lisättyä, jotta erilliskeräyksestä ei tule ylimääräinen kuluerä.

Matka oli osa Business Finland (ex-Tekes) -rahoitteista 1,5-vuotista 2,6 milj. euron Telaketju-projektia, jossa LAMKilla on rooli mm. tekstiilikuitujen koneellisen tunnistamisen kehittämisessä ja demonstraatioiden toteutuksessa. Mukana matkalla oli parikymmentä telaketjulaista VTT:ltä, Turun ammattikorkeakoulusta, LAMKista sekä tekstiilien kierrätyksestä kiinnostuneista yrityksistä.

Kirjoittajat

Kirsti Cura työskentelee LAMKissa kehittämispäällikkönä ja on Telaketju-projektin LAMKin osuuden projektipäällikkö.

Lea Heikinheimo toimii yliopettajana LAMKissa ja on mukana useissa TKI-projekteissa.

Jaakko Zitting on vastavalmistunut kuitu- ja polymeeritekniikan insinööri ja työskentelee Telaketju-projektissa projektisuunnittelijana.

Artikkelikuva: Jaakko Zitting

Julkaistu 1.2.2018

Viittausohje

Cura, K., Heikinheimo, L. & Zitting, J. 2018. Kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin valmistus kuitukankaaksi – kohti tekstiilinkierrätyksen korkeampaa keräysastetta Suomessa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/01/kuluttajilta-keratyn-poistotekstiilin-valmistus-kuitukankaaksi-kohti-tekstiilinkierratyksen-korkeampaa-keraysastetta-suomessa/