Avoimen tutkimus-, kehittämis –ja innovaatiotoiminnan visio Lahden ammattikorkeakoulussa vuodelle 2018 on ”Tutkimuksen ja opetuksen avoimuudella merkittäviä löytöjä ja luovia oivalluksia”. Tutkimuksen ja opetuksen avoimuus on edistynyt viime vuosina suurin harppauksin. Mitä avoimilla opetusaineistoilla tarkoitetaan ja miten avoimuutta voidaan käytännössä edistää?
Kirjoittaja: Riikka Sinisalo
Mitä avoimet opetusaineistot ovat?
Opetusaineistojen avoimuudessa eletään mielenkiintoisia aikoja. Toisaalta opetusmateriaalia pidetään korkeakouluissa keskeisenä pääomana ja toisaalta yhä useammat instituutiot ja yksittäiset ihmiset jakavat digitaalisia oppimisresursseja internetissä avoimesti ja veloituksetta. Avoimet oppimisresurssit (open educational resources (OER)) on usein määritelty digitoiduksi materiaaliksi, joka on vapaassa käytössä opettajille, oppilaille ja itseopiskelijoille opettamiseen, oppimiseen ja tutkimukseen (OECD 2007).
Avointen opetusmateriaalien tunnettuus ja löydettävyys on kuitenkin vielä merkittävästi heikompaa ja hajautetumpaa kuin kustantajien tuottamien oppimateriaalien. Lisäksi avoimia opetusmateriaaleja kohtaan voi esiintyä ennakkokäsitys siitä, että mikä on ilmaista on myös laadultaan heikkoa. Avoimet materiaalit ovat kuitenkin kehittyneet huimasti pelkistä tekstipohjaisista aineistoista monimediallisiin kokonaisuuksiin. (Jhangiani 2017, 270-271)
Avointen opetusmateriaalien etuina on perinteisesti pidetty kustannussäästöjä, mutta se on vasta jäävuoren huippu. Toki vapaa saatavuus on opiskelijalle etu, mutta suurempi hyöty on aineiston monipuolinen muokattavuus ja uudelleenkäytettävyys, joka mahdollistaa aineiston muovaamisen omien oppimistavoitteiden mukaiseksi. (Jhangiani 2017, 270-271) Digitaalinen teksti mahdollistaa muun muassa hakutoiminnon käytön sekä lisämateriaalin linkittämisen ja antaa myös opettajan tehdä täydennyksiä ja painotuksia kirjan sisältöihin (Hilton III & Laman 2012, 270). Avoimia aineistoja käyttäneet opiskelijat myös suoriutuivat kursseilta yhtä hyvin kuin perinteisiä kurssiaineistoja hyödyntäneet opiskelijat (Hilton III 2016, 586). Lisäksi avointen opetusmateriaalien ja opintojen etenemisen ja valmistumisen välillä on positiivinen korrelaatio. (Fisher & al. 2015, 169)
Kokemuksia MOOC –kurssin suunnittelusta
MOOCeja, eli verkossa pidettäviä kursseja, joihin kaikilla on vapaa pääsy, pidetään yhtenä avointen opetusaineistojen keskeisimmistä hyödyntämiskanavista (Daradoumis & al. 2013, 208). Lahden ammattikorkeakoulussa MOOC kursseille on avattu oma alusta, mooc.lamk.fi, jossa on tarjolla korkeakouluopintoihin valmentava Opiskelutaidot –kurssi kaikille kiinnostuneille. Kurssin laajuus on kaksi opintopistettä, joista 1,5 pistettä on asiantuntijaviestinnän sisältöjä ja loput 0,5 informaatiolukutaidon sisältöjä. Nämä opintojaksot on jo vuosia toteutettu ns. ”käsi kädessä”, joten yhteistyön jatkuminen myös kaikille avoimen verkkokurssin suuntaan oli luontevaa.
Informaatiolukutaidon osuuden suunnittelussa lähdettiin liikkeelle informaatiolukutaidon kuudesta kehyksestä, jotka määrittävät informaatiolukutaito-osaamisen sisällöt ja tasot (ACRL, 2015). Informaatiolukutaitoa opiskellaan opetussuunnitelman mukaisesti yhden opintopisteen verran, joten tähän puoleen opintopisteeseen valitsimme kuudesta kehyksestä kolme. Koska kurssin aiheena ovat opiskelutaidot, otimme mukaan kehykset jotka tukevat laajasti tiedonlähteiden arviointia ja toisaalta tiedon käyttöön liittyvää tekijänoikeudellista ja eettistä osaamista.
Kurssin valmistelu painottui voimakkaasti juuri avointen opetusaineistojen löytämisen ja hyödyntämisen suuntaan. Laadukkaita aineistoja kyllä löytyy, mutta niiden etsiminen ja kuratointi vie aikaa. Tämä aika kannattaa kuitenkin käyttää kurssin perustamisvaiheessa, jotta laadukas ja monipuolinen sisältökokonaisuus kestää aikaa ja käyttökertoja. Myös erilaiset oppimistyylit pyrittiin huomioimaan mahdollisuuksien mukaan ja materiaaleja on tarjolla niin tekstinä, kuvana kuin videonakin. Valitettavasti suomenkielisen materiaalin löytäminen on paikoin haastavaa, joten erityisesti videoaineisto on lähinnä englanninkielistä. Toinen valmistelua ohjaava seikka oli halu antaa ohjaavaa palautetta, joka luo kurssille opettajan läsnäolon tuntua. Automatisoitu, ohjaava palaute vaatii valmistelua, mutta edesauttaa hyvää oppimista (Glance & al. 2012).
Opiskelutaidot MOOC –kurssi on nyt toteutettu kaksi kertaa ja opiskelijoilta saatu palaute on ollut pääosin positiivista. Informaatiolukutaidon osuuden jatkokehittämiskohteita ovat yksilöllisen kurssikokemuksen vahvistaminen laajemman tehtäväpoolin avulla ja jatkuva sisällön arviointi. Myös informaatiolukutaidon opintopisteen jäljelle jäävät kolme kehystä tullaan jollain aikavälillä toteuttamaan MOOC –tyyppisesti.
Näin meillä, entäpä maailmalla?
Opetusaineistojen avoimuutta pidetään Euroopan tasolla yhtenä keskeisimmistä keinoista varmistaa koulutuksen saavutettavuus maailmanlaajuisesti (Pawlowski 2013). Niinpä kehittämisessä kannattaa seurata myös kansainvälisiä areenoja, jotta yhdessä tekemisestä saataisiin suurin mahdollinen hyöty.
Project Development Workshop on projektikumppaneidenhakutilaisuus, jossa valmistaudutaan Erasmus+ projektihakuihin, pääaiheena opettajien ja ohjaajien ammatillinen kehittyminen kaikilla koulutussektoreilla. Yksi projektiaihioista, Open Educational Resources for Literacy Trainers, oli erinomaisesti linjassa Lahden ammattikorkeakoulun omien avoimuuden edistämisen tavoitteiden kanssa, joten haimme mukaan siihen ja tulimme myös valituiksi valmistelemaan hankehakua yhdessä. Työskentelyä jatkettiin Brysselissä verkostoitumistilaisuuden ja työpajan merkeissä marras- joulukuun vaihteessa.
Projektin ajatuksena on edistää avoimen oppimateriaaliosaamisen jakamista Euroopan laajuisesti ja tuoda avoin toimintatapa osaksi jokaisen opettajan ja kouluttajan arkea. Tavoitteena on edistää avoimuusosaamista ruohonjuuritasolla, jotta avoimet oppimateriaalit voisivat todella vastata niihin kohdistuviin odotuksiin.
Projektiaihion työstäminen kansainvälisessä ryhmässä oli antoisaa ja oli kiinnostavaa kuulla miten muissa maissa erilaiset opetusaineiston avoimuuteen liittyvät asiat etenevät. Yhteisenä näkemyksenä oli, että tämä on iso haaste eurooppalaisella tasolla ja yhteistyölle on olemassa sekä erinomainen tilaisuus että aito mahdollisuus. On mielenkiintoista kartoittaa, mitä osaamista opetusaineiston avaaminen vaatii ja mitä haasteita siihen liittyy. Riippumatta siitä onko LAMK loppujen lopuksi mukana juuri tämän projektin toteutuksessa, on valmisteluun osallistuminen tuonut arvokasta näkemystä oman toiminnan kehittämiseen.
Lähteet
ACRL. 2015. Framework for information literacy for Higher Education. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://www.ala.org/acrl/standards/ilframework
Daradoumis, T., Bassi, R., Xhafa, F. & Cabellé, S. 2013. A Review on Massive E-Learning (MOOC) Design, Delivery and Assessment. [Verkkodokumentti]. Eighth International Conference on P2P, Parallel, Grid, Cloud and Internet Computing 2013. Compiegne, France. 208-213. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1109/3PGCIC.2013.37
Fischer, L., Hilton, J., Robinson, T. J., & Wiley, D. A. 2015. A multi-institutional study of the impact of open textbook adoption on the learning outcomes of post-secondary students. Journal of Computing in Higher Education. [Verkkolehti]. 27(3), 159−172. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s12528-015-9101-x
Glance, D. G., Forsey, M. & Riley, M. 2012. The pedagogical foundation of massive online courses. First Monday Journal. [Verkkolehti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.5210%2Ffm.v18i5.4350
Hilton III, John. 2016. Open educational resources and college textbook choices: a review of research on efficacy and perceptions. Educational Technology Research and Development. [Verkkolehti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11423-016-9434-9
Hilton III, J., & Laman, C. 2012. One college’s use of an open psychology textbook. Open Learning: The Journal of Open, Distance and E-Learning. [Verkkolehti]. 27(3), 265–278. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/02680513.2012.716657
Jhangiani, R S. 2017. Open as Default: The Future of Education and Scholarship. Teoksessa: Jhangiani, R S and Biswas-Diener, R. (toim.) Open: The Philosophy and Practices that are Revolutionizing Education and Science. [Verkkokirja]. Pp. 267–279. London: Ubiquity Press. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.5334/bbc.v
OECD. 2007. Giving knowledge for free: the emergence of open educational resources. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 10.1.2018]. Saatavissa: https://www.oecd.org/edu/ceri/38654317.pdf
Pawlowski, Jan M. 2013. Global Open Education: A Roadmap for Internationalization. Open Education 2030. JRC – IPTS Call for Vision Papers. Part I: Lifelong Learning. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 27.2.2018]. Saatavissa: http://blogs.ec.europa.eu/openeducation2030/files/2013/04/Pawlowski-et-al-OE2030-LLL2.pdf
Kirjoittaja
Riikka Sinisalo työskentelee informaatikkona Lahden ammattikorkeakoulussa.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/notes-macbook-study-conference-7102/ (CC0)
Julkaistu 5.3.2018
Viittausohje
Sinisalo, R. 2018. Opetusaineistojen avoimuuden edistäminen osana avointa TKI toimintaa Lahden ammattikorkeakoulussa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/05/opetusaineistojen-avoimuuden-edistaminen-osana-avointa-tki-toimintaa-lahden-ammattikorkeakoulussa/
