Ravitsemuksesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon ja saatavilla oleva tieto on osin ristiriitaista. Miten tunnistaa luotettava tieto, mihin uskoa? Lasta odottavaa äitiä ja myös ohjaavaa hoitohenkilökuntaa tämä saattaa hämmentää, onhan kyseessä viimekädessä äidin ja lapsen terveys. Tähän artikkeliin on koottu yhdenmukaista tutkittua tietoa siitä, miten äidin odotusaikainen ruokavalio vaikuttaa lapsen terveyteen ja kehitykseen.
Kirjoittajat: IIna Kinnunen, Jutta Laurell ja Anne Vuori
Odottavan äidin ruokavalioon on hyvä kiinnittää huomiota, sillä monien ravintoaineiden tarve kasvaa. Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten, vähän koulutettujen ja tupakoivien äitien ravintoaineiden saanti on usein suosituksia alhaisempaa. Ruokavalioon saattaa kuulua paljon sokeria ja vähän kuitua sisältäviä ruoka-aineita. Myös kasvisten ja hedelmien käyttö on tutkimusten mukaan vähäisempää vähän koulutetuilla. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013.)
Tiettyjen ravintoaineiden tarve perustuu lapsen elimistön kehittymiseen raskauden aikana. Esimerkiksi B-vitamiineihin kuuluvat folaatti ja tiamiini ovat lapsuusiän aivojen kehityksen kannalta välttämättömiä. Vauvan hermojärjestelmä kehittyy varhain 3-4 ensimmäisen raskausviikon aikana. Riittävään folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota jo raskauden varhaisessa vaiheessa. Folaatin puutteen on todettu olevan yhteydessä myös pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaisuuteen. (Wyness 2015, Malm, Stefanovic & Ritvanen 2016.) B2-vitamiini taas parantaa limakalvoja suolistossa ja suussa ja B12-vitamiinia tarvitaan punasolujen valmistumiseen ja hermojärjestelmän toimintaan (Erkkola & Virtanen 2013, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).
D-vitamiinia tarvitaan vauvan luuston ja hampaiden kehitykseen. Vähäinen D-vitamiinin saanti on yhteydessä odotusaikaiseen huonoon painonnousuun ja kroonisten sairauksien riskiin. On tutkimusnäyttöä siitä, että D-vitamiini suojaa mahdollisesti diabetekselta, joiltakin syöpätaudeilta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta ja että vähäisellä D-vitamiinin saannilla on yhteyttä astman ja allergioiden riskiin. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013. Wyness 2015.) A-vitamiinia tarvitaan normaalin ihon rakentumiseen ja toimintaan sekä terveelliseen immuunijärjestelmään (Wyness 2015).
Myös hivenaineet ovat tärkeitä. Jodia tarvitaan sikiön fyysiseen, henkiseen ja kognitiiviseen kasvuun ja kehitykseen. Jodin puute voi aiheuttaa häiriöitä näillä alueilla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.) Kalsium vaikuttaa sikiön luuston kehitykseen (Wyness 2015). Odottavan äidin riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää, jotta myös sikiö saa riittävästi kalsiumia ja luusto kehittyy normaalisti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016).
Hyviä rasvoja tarvitaan sikiön näkökyvyn, hermoston ja immuunijärjestelmän kehittymiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016). Rasvan hyvän laadun on todettu pienentävän ennenaikaisuutta ja parantavan lapsen visuaalista ja kognitiivista kehitystä. Hyvät rasvat saattavat myös vähentää synnytyksen jälkeistä masennusta ja lapsen allergisia sairauksia. Näyttöä on myös siitä, että N-3-monityydyttymättömät rasvahapot vähentävät astman ja allergisten sairauksien saamisen riskiä. (Erkkola & Virtanen 2013.) Viimeisellä raskauskolmanneksella ja vastasyntyneenä aivot kehittyvät voimakkaimmin, jolloin monityydyttymättömiä rasvahappoja tarvitaan erityisesti (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013).
Rautaa tarvitaan mm. vauvan verenkiertoelimistön kehittymiseen. Raskausaikana äidin hemoglobiini laskee helposti lisääntyneen ja laimentuneen verivolyymin vuoksi. Raudanpuutteen riski on suuri erityisesti kasvisruokavaliota tai vähäenergistä ruokavaliota noudattavilla odottavilla äideillä. (Valtakunnallinen ravitsemusneuvottelukunta 2016.)
Haasteet odotus- ja imetysaikaisessa ruokavaliossa liittyvät usein ylipainoon, syömishäiriöihin ja vegaaniruokavalioon. Ylipainolla on negatiivisia vaikutuksia raskauteen. Viime vuosikymmenten aikana odotusaikainen painonnousu on kasvanut erityisesti vähän koulutetuilla ja alhaisessa sosiaalisessa asemassa olevilla. Odotusaikana epäterveellinen ruokavalio lisää lihavuutta. On todettu, että puolella ylipainoisista naisista ylipainon kehittyminen on alkanut odotusaikana. Ylipaino lisää sairastumisriskiä raskausdiabetekseen, virtsatie- ja haavatulehdukseen sekä raskausmyrkytykseen. Ylipainolla on myös todettu olevan yhteys sikiökuolemiin ja keisarinleikkauksiin. (Erkkola & Virtanen 2013.)
Ennen raskauden alkamista syömishäiriö pitää saada hallintaan. Liian vähäinen painonnousu odotusaikana voi hidastaa sikiön kasvua. Jos paino nousee alle 1 kg kuukaudessa keski- ja loppuraskauden aikana, painonnousu on liian vähäistä. (Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013, Erkkola & Virtanen 2013.)
Vegaaniruokavaliota noudattavan tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään ravintoaineiden saantiin. Odottavalle äidille olisi suositeltavampaa noudattaa laktovegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää maitovalmisteita ja kananmunaa, tai semivegetaarista ruokavaliota, jossa voidaan käyttää välillä vaaleaa lihaa ja kalaa. (Erkkola & Virtanen 2013.)
Odotus- ja imetysaikana on hyvä välttää ruoka-aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa sikiölle. Näitä ovat hauki, graavisuolatut ja kylmäsavustetut kalatuotteet, kolajuomat, energiajuomat, yrttiteet, öljykasvien siemenet, kuten pellavan ja auringonkukan siemenet, kofeiini ja alkoholi. Kofeiinia suositellaan nautittavaksi odotus- ja imetysaikana korkeintaan 200mg vuorokaudessa. Alkoholia ei suositella käytettäväksi ollenkaan odotusaikana. Sikiö saa alkoholia istukan kautta ja se on vaaraksi lapsen kehitykselle. Odotusaikana kannattaa välttää myös maksaruokia, kuumentamattomia liharuokia, pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja ja kuumentamattomia pakastevihanneksia. (Evira 2017.)
Odottavan äidin ei tarvitse tehdä suuria muutoksia ruokavalioonsa, jos hän syö muutenkin terveellisesti ja monipuolisesti. Äidin ruokavalio odotusaikana vaikuttaa kuitenkin lapsen terveyteen ja kehitykseen välittömästi ja tulevaisuudessa.
Lähteet
Erkkola, M. & Virtanen, S. 2013. Suositeltavat ruokavalinnat raskausaikana. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 68 (10), 739-745b. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://www.fimnet.fi.aineistot.lamk.fi/cl/laakarilehti/pdf/2013/SLL102013-739.pdf
Evira 2017. Elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita. [Verkkodokumentti]. [viitattu: 26.9.2017]. Saatavissa: https://www.evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-kayton-rajoitukset/29.5.evira_taulukko1.pdf
Kansallinen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu: 11.5.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf
Malm,H., Stefanovic, V., Ritvanen,A. 2016. Foolihappolisä kaikille raskautta suunnitteleville naisille. Suomen lääkärilehti. [Verkkolehti]. Vsk 71 (9), 619. [Viitattu: 30.1.2018]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/161060/Foolihappolis_kaikille_raskautta.pdf?sequence=1
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille [Verkkodokumentti]. [Viitattu 14.8.2017]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129744/KIDE26_FINAL_WEB.pdf?sequence=1
Wyness, L. 2015. Vitamin supplementation and nutrition during pregnancy and breastfeeding. British Journal of Midwifery. [Verkkolehti]. Vol. 23(10), 695-701. [Viitattu: 3.5.2017]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=3&sid=3f8a54a0-0987-4721-af68-a7c5974a42b1%40sessionmgr120&hid=107
Kirjoittajat
Sairaanhoitajaopiskelijat Iina Kinnunen ja Jutta Laurell ja lehtori Anne Vuori
Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitajakoulutus
Julkaistu: 11.4.2018
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/vauva-lintu-toimitus-nainen-tytt%C3%B6-1299514/
Viittausohje
Kinnunen, I., Laurell, J. & Vuori, A. 2018. Odottavan äidin ravitsemus ja lapsen terveys ja kehitys. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/odottavan-aidin-ravitsemus-ja-lapsen-terveys-ja-kehitys/
