Metsän on havaittu vaikuttavan monipuolisesti ihmisen hyvinvointiin. Tutkimustulosten mukaan luontokontaktien positiiviset hyvinvointivaikutukset ovatkin kiistattomat. Miten työnantajat voisivat mahdollistaa terveysmetsän hyödyntämisen työn arjessa työhyvinvoinnin tukena?

Kirjoittajat: Anne-Mari Kousa ja Tarja Tolonen

Luontokontakti ja työhyvinvointi

Työhyvinvointi muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työn arki vaikuttaa työssä jaksamiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kasvaessa työhön sitoutuminen ja työn tuottavuus kasvavat, sairauspoissaolot ja työntekijöiden vaihtuvuus laskevat. Vastuu työhyvinvoinnista on sekä työnantajalla että työntekijällä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017; Pahkin & Halonen 2016; Karila-Hietala, Wahlbeck, Heiskanen, Stengård & Hannukkala 2014, 139; Kallio & Kivistö 2013, 13.)

Esimerkiksi ulkona vietetty lounastauko tai huonekasvit tarjoavat luontokontakteja. Vastaava kontakti luonnolliseen elementtiin sisällä voi olla luontokuvat ja -äänet. (Bjørnstad, Grete & Raanaas 2016, 12; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 126.) Lisäämällä luontokontakteja työpäivän aikana voidaan lisätä työhyvinvointia (Kousa 2018, 19).

Mitä useammin työntekijät liikkuvat luonnossa, sitä useammin he kokevat työn imua: suhteellisen pysyvää, positiivista, tyydytystä tuottavaa motivaatio- ja tunnetilaa. (Rantanen 2014, 4, 18-19). Luonnossa oleskelun on useissa yhteyksissä osoitettu ylläpitävän ja lisäävän hyvinvointia (esim. Kaikkonen 2014; Bjørnstad, Grete & Raanaas 2014). Lisäksi luontokontaktin kokemisella ja luonnossa tehdyillä harjoitteilla on yhteys työstressin vähentymiseen ja töistä irtautumisen kokemukseen. (Korpela & Nieminen 2017, 17; Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011, 128; Bjørnstad ym. 2016,16).

Luonnon vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin ja mielialaan (Kaikkonen ym. 2014, 38). Välittömänä hyvinvointivaikutuksena on koettu stressin lieventymistä (Korpela & Nieminen 2017, 17). Kaikista vaikutuksista juuri psyykkiset hyvinvointivaikutukset kestivät pisimpään (Kaikkonen ym. 2014, 38). Psyykkinen hyvinvointi on erottamaton osa terveyttä. (Karila-Hietala ym. 2014, 10).

Sertifioitu terveysmetsä

Terveysmetsä-sertifikaatti voidaan antaa sellaisella metsälle, jossa metsän hyvinvointivaikutuksia voidaan kokea keskimääräistä enemmän (Leppänen & Pajunen 2017, 15.). Terveysmetsän sijaitessa lähellä, sitä voi hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämiseen työpaikoilla. Suomessa käytetty terveysmetsä termi vastaa maailmalla käytettyä terapiametsä termiä. Japani ja Etelä-Korea ovat metsän terveysvaikutusten tutkimisessa pioneerimaita ja Japanissa on useita terapiametsä sertifikaatin saaneita metsiä. (Tyrväinen, Savonen & Simkin 2017, 5-6.)

Sertifikaatin saamiseksi metsässä mitataan 12 henkilön psykologisia ja fysiologisia muutoksia verrattuna kaupunkiympäristöön. Kun terveysvaikutukset on osoitettu ja vaatimukset metsän laadusta täyttyneet, voi metsä saada sertifikaatin. Sertifikaatti edellyttää metsien kunnon ja toimintaan liittyvien rakenteiden (esim. polut) ylläpitämistä. (Tyrväinen ym. 2017, 14). Mikä tahansa metsä ei siis voi olla terveysmetsä. Vaikka kokemus on subjektiivinen, on olemassa yleisiä terveysmetsän tunnusmerkkejä. (Leppänen & Pajunen 2017, 15.) Pienet, pirstaloituneet metsäalueet eivät toimi terveysmetsänä, koska niissä eivät toteudu terveysmetsän tunnuspiirteet (Tyrväinen ym. 2017, 8).

Suomalaiset arvostavat eniten metsiä ja vesistöjä, eniten pidetään luonnonmukaisesta metsäympäristöstä. Hyvä virkistyskäyttöön soveltuva metsä on järeä, täysikasvuinen ja helppokulkuinen. Sopivasti maastomuotoja, puuston ja kasvillisuuden vaihtelevuutta. Riittävän suuri ja monipuolinen metsä voi toimia terveysmetsänä. Tämän lisäksi metsässä tulisi olla muitakin hyväksi havaittuja piirteitä, kuten polkuverkosto ja opasteita. (Tyrväinen ym. 2017, 6-7,11)

Terveysmetsän hyödyntäminen työelämässä

Terveysmetsän voi ottaa osaksi työn arkea. Terveysmetsän laitamille voidaan luoda taukopaikkoja, joissa lähellä sijaitsevien toimijoiden työntekijät voisivat viettää taukonsa, työnantajan kannustamina. (Kousa 2018, 24). Hetkellinen irrottautuminen työstä auttaa jaksamaan (Kallio & Kivistö, 2013, 61; Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, 31 §). Palaverit, neuvottelut ja mahdolliset interventiot voitaisiin tehdä terveysmetsässä sisätilojen sijaan. Työntekijöitä voidaan kannustaa vapaa-ajallakin liikkumaan luonnossa. (Kousa 2018, 25). Kun terveysmetsä tehdään työpaikalla tutuksi, pienenee kynnys lähteä sinne omalla ajalla. Lisäksi haasteen hyödyntämisestä voi heittää myös työyhteisölle: mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja ottaa vastuuta kehittämistyöstä ovat perusta mielekkäälle työnteolle. (Kallio & Kivistö 2013, 81.)

Esimerkiksi Lahteen suunnitellaan terveysmetsää Päijät-Hämeen keskussairaalan läheisyyteen, alueella on useita muita työnantajia. Eri toimijat voivat hyödyntää terveysmetsää taukopaikkana ja järjestää siellä työhyvinvointipäiviä. Seuraavassa kuvassa esimerkkejä, miten terveysmetsää voi käyttää työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja lisäämiseen.

Kuva 1. Terveysmetsä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja lisäämisessä

Terveysmetsän hyödyntämisen puolesta puhuvat positiiviset vaikutukset ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Työnantaja voi mahdollistaa terveysmetsän käytön ja näin kannustaa työntekijöitään hyödyntämään sitä myös vapaa-ajallaan.

Lähteet

Aulankoski, A. 2016. Törmäyksistä työniloon. Työterveyshuolto tukena työn ristiriidoissa. Helsinki: Duodecim.

Bjørnstad, S., Grete, G. & Raanaas, R. 2016. Nature contact and organizational support during office working hours: Benefits relating to stress reduction, subjective health complaints, and sick leave. Work. [Verkkolehti]. Vol. 53 (1), 9-20. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://search.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=113197480&site=ehost-live

Kaikkonen, H., Virkkunen, V., Kajala, L., Erkkonen, J., Aarnio, M. & Korpelainen, R. 2014. Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista – Tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. [Verkkodokumentti]. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 208. Vantaa: Metsähallitus.  [Viitattu 25.02.2018]. Saatavissa: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a208.pdf

Kallio, E. & Kivistö, S. 2013. Mieli työssä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Karila-Hietala, R., Wahlbeck, K., Heiskanen, T., Stengård, E. & Hannukkala, M. 2014. Mielenterveys elämätaitona. Mielenterveyden ensiapu 1. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.

Korpela, H. & Nieminen, J. 2017. Osallistujien kokemukset luontoavusteisesta interventiosta. [Verkkodokumentti]. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/54863/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201707053236.pdf?sequence=1

Kousa, A. 2018. Terveysmetsä työhyvinvointia edistämässä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaalipedagoginen aikuistyö. [Viitattu 9.4.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094348

Largo-Wight, E., Chen, W., Dodd, V. & Weiler, R. 2011. Healthy Workplaces: The Effects of Nature Contact at Work on Employee Stress and Health. Public Health Reports. [Verkkolehti]. Vol. 126, Suppl. 1, 124-130. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/00333549111260S116

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Pahkin, K. & Halonen, K. 2016. Työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Rantanen, A. 2014. Vapaa-ajalta virtaa työhön – luonnossa liikkumisen ja työn imun yhteydet. [Verkkodokumentti]. Psykologian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95798/GRADU-1403598044.pdf?sequence=1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Työhyvinvointi. [Viitattu: 1.9.2017]. Saatavissa: http://stm.fi/tyohyvinvointi

Tyrväinen, L. Savonen, E-M & Simkin, J. 2017. Kohti suomalaista terveysmetsän mallia. [Verkkodokumentti]. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 11/2017. Helsinki: Luonnonvarakeskus. [Viitattu: 18.01.2018]. Saatavissa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/538373/luke-luobio_11_2017.pdf?sequence=1

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Finlex. [Viitattu: 25.02.2018]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L6P49

Kirjoittajat

Tarja Tolonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, LAMK

Anne-Mari Kousa, sosionomi AMK –opiskelija, LAMK

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/away-path-forest-hiking-nature-1356948/ (CC0)

Julkaistu 11.4.2018

Viittausohje

Kousa, A-M. & Tolonen, T. 2018. Terveysmetsästä työhyvinvointia. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/11/terveysmetsasta-tyohyvinvointia