Syksyn 2017 kiertotalousväylällä yksi opiskelijaryhmä perehtyi Ramboll Finland Oy:n haasteeseen ja lähti kehittämään menetelmiä, joilla saadaan vähennettyä rakennustyömailla syntyvän jätteen määrää sekä nostettua rakennusjätteen hyödyntämisastetta. Materiaali-, tieto- ja viestintä- sekä ympäristötekniikan opiskelijoista koostuva tiimi kehitti palvelua, jonka tarkoituksena on edistää rakennusjätteen hyödyntämistä. EU-direktiivin mukaisen tavoitteen mukaan muutoin kuin energiana, rakennusjätteestä tulee hyödyntää 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Syksyn 2017 aikana kehitetty palvelukonsepti edistää osaltaan materiaalitehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa ja samalla pienentää jätteenkäsittelystä syntyviä kustannuksia. Kehittämisprojektin aikana selvitettiin myös mahdollisuuksia vahvistaa kiertotalouden asemaa korjausrakentamisessa sekä luoda yhteys kierrätysyritysten, konsulttiyrityksen ja työmaiden välille.

Kirjoittajat: Lassi Alapiessa, Juuso Pekkala ja Pia Haapea

Kehittämisprosessi

Kiertotalousväylän aikana projektitiimi kokoontui säännöllisesti, etsi tietoa aihealueesta ja esitti erilaisia vaihtoehtoja hyödyntämisasteen tehostamiseksi. Yksi tärkeistä tiedonhankintakanavista oli asiantuntijoiden haastattelut. Tiimi kävikin haastattelemassa Lahden kierrätysyksikön johtajaa Sami Oraa sekä Ramboll Finland Oy:n rakennesuunnittelija Jukka Hyryä. Toimeksiantajan kanssa käydyissä keskusteluissa parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui edellä mainitun palvelumallin kehittäminen. Seuraavaksi ryhmä lähti pohtimaan ja kehittämään erilaisia osa-alueita, joita tällaiseen palvelumalliin tulisi sisällyttää. Mallin pohjaksi suunniteltiin ns. materiaalitehokkuusasiatuntijan rooli, tehtävät ja vaadittava osaaminen palvelukonseptissa. Palveluun kuuluu myös kirjanpitosovellutus, jonka avulla urakoitsijat voivat tarkastella materiaalivirtoja reaaliaikaisesti. Kolmanneksi kehitettäväksi teemaksi nousi asiakaspalvelun kehittäminen osapuolia parhaiten palvelevaksi, kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi.

PIIRROS 1. Ideaalitilanne (Jenni Kuitunen)

Materiaalitehokkuusasiantuntija

Asiantuntijapalvelun tulisi olla sellainen, että se on muodossa tai toisessa asiakkaiden tukena aina suunnittelusta projektin loppuun asti. Asiantuntijan tulee tuoda esiin kierrätys- ja resurssitehokkuusnäkökulma sekä linkittää eri toimijat kuten uusiokäyttö-, logistiikka- ja kierrätysyritykset.  Toimiva jätehuoltosuunnitelma ja materiaalivirtatarkastelu mahdollistaa merkittäviä säästöjä rakentamis- ja jätekustannuksissa.

Myös projektin aikana nimetty materiaalitehokkuusasiantuntija suorittaa työmaakäyntejä sovitusti, esimerkiksi kaksi kertaa kuukaudessa. Työmaakäynneillä asiantuntija huomioi mm. jätteenlajittelun edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ja ottaa esille mahdollisia ongelmakohtia. Asiantuntijan on mahdollista seurata toimintaa myös kirjanpitosovelluksen (nimetty Racheliksi) kautta. Kirjanpitosovellukseen tehty seuranta ja raportointi tukee resurssitehokkuustavoitteiden toteutumisen seurantaa.

KUVIO 1. Miltä Rachel voisi näyttää (Jenni Kuitunen)

Opiskelijatiimi suunnitteli myös kirjanpitosovelluksen, ”Rachelin”. Rachel on työkalu, jonka avulla urakoitsijat voivat tarkastella varaston tilannetta sekä käsitellä tehtyjä tilauksia. Asiakkaat voivat tallentaa sovellukseen tiedot tilatuista ja käytetyistä materiaaleista. Kun tilaukset ovat tallennettuna ohjelmaan, tätä kautta saadaan päivitettyä tietoa tarvikkeista ja pystytään näin välttämään liikatilauksia. Rakennesuunnittelussa voidaan myös asettaa jokin alustava raja tilauksille, ja sovellus voi antaa varoituksen tämän rajan ylittyessä. Materiaalitehokkuusasiantuntijalla on sovellukseen vain katseluoikeudet, joiden avulla hän voi tarkastella ennen työmaakäyntiä.

Kolmantena osa-alueena ryhmät pohtivat millainen asiakaspalvelukonsepti tuotteeseen voisi sisältyä. Tärkeänä pidettiin urakoitsijan ja materiaalitehokkuusasiantuntijan sujuvaa yhteistyötä, jonka takaamiseksi palveluun sisältyy myös puhelinneuvonta sekä online-chat. Puhelinpalvelu on avoinna 06:00-18:00, mutta viestiä voi lähettää myös työajan ulkopuolella. Viestit tallentuvat automaattisesti lähetysjärjestyksessä. Tällä tavoin materiaalitehokkuusasiantuntija pysyy ajan tasalla rakennustyön vaiheista ja pääsee käsittelemään mahdollisesti ilmenneitä ongelmia esimerkiksi jätekuljetuksiin liittyen.

Jotta Ramboll voisi parantaa palvelua ja siten ylläpitää asiakassuhteita, on tärkeää kerätä palautetta projektin aikana sekä varsinkin sen päättyessä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nettilomakkeen kautta.

KUVIO 2. Näkemys kokonaisuudesta (Jenni Kuitunen)

Yhteenveto

Asiantuntijapalvelun toiminta on kiinni ihmisten asenteista. Tämä lisää haastetta markkinoida palvelua, joka ei suoraan lupaa lisätuottoa asiakkaalle. Ympäristönäkökulma on nykyäänkin mukana projektien suunnittelussa, mutta kaiken muun ohella siihen ei kiinnitetä paljoa huomiota. Kirjanpitosovellus, työmaakäynnit ja asiakaspalvelu helpottavat palvelun toimintaan tarvittavan raportoinnin tekoa, mutta sekään ei auta, mikäli aihe ei kiinnosta. Asiakkaita voidaan motivoida rahalla, eli tässä tapauksessa jätteiden oikeanlaisesta kierrättämisestä syntyvillä säästöillä, mutta heille jää silti maksettavaa ”ylimääräisestä” työstä. Ympäristönäkökulman asema, lainsäädännön kiristymisen ohella, on vahvistunut ja vahvistuu edelleen, joten on odotettavissa, että tällaiselle kokonaisvaltaiselle palvelulle on selkeä tilaus. Vastuullinen rakentaminen toimii osaltaan myös hyvän imagon tuojana.

Tämäkin kehittämisprojekti on hyvä esimerkki siihen, miten monenlaisia tehtäviä saattaa opiskelijoillemme tulla tulevaisuudessa vastaan. Kiertotalous on varmasti yksi osa-alue, jonka kanssa jokainen heistä tulee tavalla tai toisella työskentelemään. Vaikka kukaan tiimin jäsenistä ei ole opiskellut varsinaisesti rakennusalaa, reippaalla otteella ja ennakkoluulottomalla asenteella tästäkin haasteesta selvittiin. Tietoa kyllä löytyy, kunhan sitä vain lähtee rohkeasti etsimään ja kysyy niiltä, joilla tietoa on. Rakennusjätteen määrän vähentäminen on erittäin tärkeää ja kansantaloudellisesti merkittävä osa-alue, sekä aiheen parilla tullaankin työskentelemään myös kevään 2018 kiertotalousväylällä. Uusia näkökulmia aiheeseen kyllä varmasti vielä löytyy matkalla  kohti EU direktiivin mukaista rakennusjätteiden 70 % hyödyntämistavoitetta (Ympäristöministeriö 2014).

Kirjoittajat

Lassi Alapiessa, 3. vuoden ympäristötekniikan opiskelija.

Juuso Pekkala, 4. vuoden puutekniikan opiskelija

Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka luotsaa omalta osaltaan kiertotalousväylää.

Lähteet

Ympäristöministeriö. 2014. Rakennusjätteestä arvokkaaksi resurssiksi – materiaalitehokkuuden loppuraportti julkaistu. Uutinen 11.6.2014. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Rakennusjatteesta_arvokkaaksi_resurssiks%2829942%29

Julkaistu 30.4.2018

Viittausohje

Alapiessa, L., Pekkala, J. & Haapea, P. 2018. Rakennusjätteen määrän vähentäminen ja sen hyödyntäminen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/30/rakennusjatteen-maaran-vahentaminen-ja-sen-hyodyntaminen