Nykypäivänä monella on pyrkimyksenä saada rahaa säästettyä. Nuorilla taloudenhallinta on vaihtelevaa ja jotkut pystyvät säännöllisesti säästämään säästötilille, kun toiset taas eivät. Tämä on yksilökohtaista, koska osalla bruttotulot ovat suuremmat kuin toisella. Toinen säästää tulevaisuutta varten pahanpäivän varalle, kun toinen taas aloittaa asuntosäästämisen hyvissä ajoin. Jokaisella säästäjällä on eri motivaattori, joka aiheuttaa kipinän omalle säästökäyttäytymiselle.
Kirjoittajat: Janne Löfberg ja Sariseelia Sore
Motivaattorit nuoren säästäjän arjessa
Pankit ovat pyrkineet motivoimaan nuoria säästämään tekemällä sen helpoksi. Pankit tarjoavat helppoja väyliä sekä rahan tallettamiselle että sijoittamiselle. Näitä palveluita on tänä päivänä tarjolla sekä internetissä että mobiilissa. Säästäjän on mahdollista säästää esimerkiksi perinteiselle korkotilille tai ensiasunnon ostajana asuntosäästöpalkkio-tilille (ASP-tili). Tämän tilin tarkoituksena on tasainen säästäminen asunnon ostoa varten. Säästäjä tekee pankin kanssa sopimuksen ja säästää säännöllisesti tietyn määrän rahaa tililleen sovitun ajanjakson ajan. Yleisesti tavoite on säästää 10 % asunnon kauppahinnasta. Kun tavoite on saavutettu, pankki lainaa lopun kauppahinnasta. (Nordea Bank AB 2018.)
Sijoittaminen on yksi tapa säästää. Tämä tarkoittaa, että rahaa sijoitetaan kohteeseen, jotta se kasvaisi korkoa. Mitä enemmän rahaa voi sijoittaa, sitä suurempaa tulosta sen on mahdollista tuottaa ajan kanssa. Tyypillisiä sijoittamisen muotoja ovat osakesijoittaminen ja rahastosäästäminen. Osakkeilla käydään kauppaa päivittäin pörssissä, mikä on sähköinen markkinapaikka. Suurimmat pörssikaupat käydään ammattilaisten välillä. Rahastomuotoja on erilaisia, on olemassa osake-, korko- ja yhdistelmärahastoja. Eri rahastomuotojen riskitaso poikkeaa toisistaan. Riski ja tuotot kulkevat käsi kädessä, toisin sanoen, mitä suurempia tuottoja odotetaan, sitä suuremmat ovat myös riskit hävitä sijoituksia. (Haavisto 2015.) Yksi sijoitusmuoto on eläkesäästäminen. Asiakas säästää säännöllisesti sijoittamalla riskitasoltaan itselleen sopivaan asiantuntijan hoitamaan sijoituskoriin. Eläkesäästämisen tarkoituksena on säästää työaikaisesta tulosta siten, että säästöjä olisi käytettävissä eläkeaikana. (Finanssivalvonta 2017.)
Digitaalinen tekniikka nykypäivän säästämisessä
Digitalisaatio on tuonut markkinoille monia uusia teknisiä laitteita ja ohjelmia. Digitalisaatio on vaikuttanut myös pankkialalla, jossa sitä on hyödynnetty palveluissa ja järjestelmissä jo kauan. Uusin aluevaltaus on mobiilipalvelut, joilla asiointi pyritään tekemään erittäin helpoksi. Esimerkiksi laskujen maksamisesta on tehty mobiilisti nopeaa ja yksinkertaista. Lisäksi pankkien mobiilipalveluissa on usein myös chat-palvelu, jonka avulla saa helposti yhteyden pankin asiakaspalveluun. Varsinkin nuorille, jotka käyttävät puhelinta jatkuvasti, on helppo hoitaa pankkiasiat mobiililla, vaikkapa bussissa koulumatkalla. (Poutiainen 2016.)
Myös kaupassa maksaminen esimerkiksi MobilePayn tai Applepayn avulla on mutkatonta. Lisäksi maksutapahtuman yhteydessä nuori voi säästää Nordean tarjoaman ePossun avulla pienen rahasumman säästötililleen. Summa on itse valittavissa ja voi olla hyvinkin pieni, esimerkiksi kaksi euroa. Jos siis tuotteet maksaisivat kolme euroa, ostotapahtuman yhteydessä veloitetaan viisi euroa, josta kaksi euroa tallentuu säästötilille. (Honkanen 2016.)
Keinoäly auttaa asiakasta säästämisessä ja sijoittamisessa. Nordea tarjoaa tukea sijoittamiseen ohjelmoitavan robotin (Robo Advisor) avulla. Robo-neuvonantaja on digitaalinen alusta, joka tarjoaa automatisoituja, algoritmipohjaisia palveluita, ja jolla ei ole lainkaan ihmisen valvontaa. Robo Advisorin käyttö on helppoa. Se kysyy aluksi asiakkaalta sijoittamiseen ja säästämiseen liittyviä tietoja ja suosittelee niiden pohjalta asiakkaalle sopivaa säästämisvaihtoehtoa. Robo Advisor on suunniteltu aloittavalle säästäjälle, joka ei ole kiinnostunut seuraamaan sijoitustaan, ja se hoitaa säästöjen ja sijoitusten valvomisen asiakkaan puolesta. (Nordea Markets 2016.)
Nuorten säästäjien mielipiteitä
Löfberg (2018) tutki opinnäytetyössään nuorten säästökäyttäytymistä ja kiinnostusta säästämistä kohtaan. Tutkimuksen mukaan enemmistö vastanneista nuorista säästää, vaikkakin eri syistä. Osa nuorista säästäjistä haluaa turvata tulevaisuutensa ja siten säästää pahan päivän varalle. Toinen tärkeä säästökohde on omistusasuntoon säästäminen, ja kolmas kohde on matkustelu. Tuloksista ilmeni, että nuoret pyrkivät säästämään säännöllisesti kerran kuussa rahatilanteensa mukaan. Suosituin säätötili vastaajien keskuudessa oli ASP-tili, mikä kuvaa halua säästää omistusasuntoa varten. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että vanhempien säästäminen ei vaikuta nuoren omaan säästämiseen, eikä suuri osa nuorista pidä säästämistä haasteellisena. Kuitenkin vakituisen työpaikan puute vaikuttaa merkittävästi säästämiseen säännöllisten tulojen puutteen vuoksi. Nuoret laittavat rahaa säästöön myös poikkeuksellisista tuloista, kuten esimerkiksi syntymäpäivälahjoista. Tulosten mukaan nuoret ovat erittäin kiinnostuneita käyttämään säästämiseen yllä mainittua ePossua ja osa sitä jo käyttääkin. (Löfberg 2018.)
Uudistuksia nuoren säästäjän motivoimiseksi
Pelillistäminen on käsite, jolla tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien tuomista muihin ympäristöihin. Mekaaniset verkossa olevat palvelut ovat nykyään tyypillisiä pelillistämisen kohteita. Palvelut yritetään saada enemmän mielenkiintoa herättäviksi lisäämällä niihin leikillisyyttä, muun muassa edistymisen seurantaa ja vertailua. Esimerkiksi urheilusovellus Sports Tracker hyödyntää pelillisyyden elementtejä kannustaen sovelluksen käyttäjää liikkumaan. (Kyyrö 2016.)
Olisiko mahdollista hyödyntää pelillistämistä säästämisessä? Löfbergin (2018) tutkimuksen mukaan nuoret säästävät pääsääntöisesti tulevaisuutta ja omistusasuntoa varten. Tavoitteiden saavuttamista voisi tukea pelillistämisen elementtejä hyödyntävällä sovelluksella. Nuoria voisi motivoida esimerkiksi pisteiden kerääminen säästämisestä, joiden avulla saisi ansaittua bonuksia. Tällöin nuoret voisivat kokea säästämisen mielekkäämmäksi kuin aiemmin, erityisesti kun he hyötyisivät siitä myös rahallisesti.
Lähteet
Finanssivalvonta. 2017. Eläkesäästäminen. [Viitattu 17.5.2018] Saatavissa: http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Tuotteita/Elakesaastaminen/Pages/Default.aspx
Haavisto, T. 2015. Sijoittajan riskit ja niiden hallinnan ABC. Salkkumedia Oy. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://www.salkunrakentaja.fi/2015/06/sijoittajan-riskit-ja-niiden-hallinnan-abc/
Honkanen, J. 2016. Vanhat it-järjestelmät hidastavat pankkeja – Nordea ja Aktia ryhtyivät jättipäivityksiin. Tivi. [Verkkolehti]. 9.5.2016. Saatavissa: https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/vanhat-it-jarjestelmat-hidastavat-pankkeja-nordea-ja-aktia-ryhtyivat-jattipaivityksiin-6548802
Kyyrö, S. 2016. Suomalainen tutkimus: pelimäisyys parantaa työelämää. Tivi. [Verkkolehti]. 16.7.2016. [Viitattu 16.2.2018]. Saatavissa: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalainen-tutkimus-pelimaisyys-parantaa-tyoelamaa-6567004
Löfberg, J. 2018. Nuorten säästökäyttäytyminen ja sen motivaation lisääminen. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 14.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117656
Nordea Bank AB. 2018. ASP-laina. [Viitattu 17.5.2018]. Saatavissa: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/lainat/asuntolainat/asp-laina.html
Nordea Markets. 2016. Teknologia osana sijoittamista – Sijoittajawebinaari. [Video]. Youtube. [Viitattu 15.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=v5lk3_Klz24&t=72s
Poutiainen, K. 2016. Näin monella nuorella älypuhelun. Savon Sanomat [Verkkolehti]. 30.12.2016. [Viitattu 30.1.2018] Saatavissa: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/N%C3%A4in-monella-nuorella-on-oma-%C3%A4lypuhelin/901606
Kirjoittajat
Janne Löfberg on opiskellut tietojenkäsittelyn tradenomiksi Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuu keväällä 2018.
Sariseelia Sore työskentelee tietojenkäsittelyn lehtorina ja vastuuopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alalla.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6possu-rahaa-s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-970340/ (CC0)
Julkaistu 28.5.2018
Viittausohje
Löfberg, J. & Sore, S. 2018. Nuoret säästäjät tarvitsevat motivaattoreita. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/28/nuoret-saastajat-tarvitsevat-motivaattoreita
