Työturvallisuus on nykypäivänä yrityksen liiketoiminnan kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä, johon keskittyä ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen lisäksi. Työturvallisuus toimii myös imagotekijänä.  Työturvallisuus on tärkeä osa myös ympäristöstä huolehtimista ja kestävään kehitykseen panostamista. Turvallinen työympäristö on yritykselle käyntikortti, joka ei vaikuta ainoastaan positiivisesti yrityksen imagoon, vaan myös sen liiketoimintaan, ja tähän positiiviseen kierteeseen tulee osallistua koko organisaatio. Tämän artikkelin näkökulmana on miten työturvallisuuden korkea prioriteetti näkyy nykypäivänä, miten se liittyy ympäristöön ja kestävään kehitykseen sekä kuinka liiketoiminta hyötyy tehokkaasta työturvallisuudesta.

Kirjoittajat: Johannes Karjalainen, Pia Haapea ja Teijo Lahtinen

Työturvallisuus

Työturvallisuus on osa organisaation arvoja, käyttäytymismalleja ja kykyä johtaa turvallisen työn suuntaan. Hyvä työturvallisuus tilastojen lisäksi näkyy kommunikaationa ja luottamuksena työyhteisössä. Työntekijällä ja johdolla on oltava yhteinen näkemys turvallisuuden merkityksestä. (Tukes 2016, 6.)

Yhteisesti sovitut toimintatavat ja ohjeet, joita työntekijät noudattavat, ovat myös perusta työturvallisuudelle. Riski työtapaturmalle on selvästi korkeampi epäyhtenäisillä ja hallitsemattomilla toimintatavoilla kuin standardisoiduilla ja hyväksi todetuilla toimintatavoilla. Siksi voidaankin sanoa, että yleisesti työturvallisuuteen vaikuttaa kulttuurin lisäksi eniten ihmisten toimintatavat ja käyttäytyminen. Työturvallisuus yhdessä työympäristön kanssa vaikuttaa usein välillisesti myös prosessiturvallisuuteen, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa käsitteenä työturvallisuuteen. (Karjalainen 2018, 1.)

Työturvallisuus nykypäivänä yrityksissä

Yrityksen turvallisuuskulttuuria on vaikea muuttaa, jos ”hälläväliä”-ajattelumaailma on jäänyt työntekijöiden selkärankaan, ja uusien lakien ja vaatimuksien täyttämiseen tarvittavat turvallisuustoimet eivät aina ole ensimmäinen asia, johon työntekijät vapaaehtoisesti lähtisivät. Kaikesta huolimatta, nykypäivänä useat yritykset panostavat – kuten pitääkin – paljon työturvallisuuteen. Sillä jos ei panostaisi, kilpailija olisi luultavasti parempi työnantaja niin työntekijän kuin asiakkaan silmissä. (Safety Line 2018a.)

Turvallisuuskulttuurin luominen tulee lähteä yrityksen hallintaorganisaation tasolta. Hyvä esimerkki turvallisuuskulttuurin tehostamisesta on Karjalaisen opinnäytetyössä tehty yksityiskohtainen ohjeistus Fortum Recycling and Waste Solutionsin Suomen tuotannolle liittyen prosessin energiasta erottamiseen. Aikaisempia kirjattuja käytäntöjä ei ollut, vaikka prosessin erottamista kuitenkin käytettiin, mikä on yllättävää, koska toimijan erotusprosessiin sisältyy lukuisia vaiheita, jotka väärin tehtynä voivat aiheuttaa merkittävän työturvallisuusriskin. Aikaisemmin mainitun työturvallisuuden määrityksen mukaan tilanteessa on siis ollut työturvallisuuspuute, joka opinnäytetyössä korjattiin ohjeistamalla yksityiskohtaisesti niin itse erotusprosessin eri vaiheet kuin turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi laaditut toimintaohjeet. (Karjalainen 2018, 25.)

Työturvallisuus lisää liikevoittoa

Yleensä ensimmäinen ajatus turvallisuuteen panostamisen jälkeen on, että resursseja menetetään jostain muualta, kuten tuottavuudesta.  Itse asiassa turvallinen työpaikka on poikkeuksetta tuottavampi. Työturvallisuutta parannettaessa energia- ja resurssitehokkuuden huomioivat ratkaisut ovat yleensä kestävämpiä, sillä ne ovat suunniteltu kestämään pidempään, rakennettu laatujärjestelmien mukaan ja turvallisia.

Työturvallisuudesta huolehtiminen lisää työn tai prosessin tuottavuutta, koska häiriöihin ja niiden korjaamiseen kuluva aika luonnollisesti lyhenee. Esimerkiksi kun teollisuudessa investoidut kalliit ja automatisoidut laitteet toimivat maksimaalisella hyötysuhteella, ne tuottavat suurimman tuoton. Laitteita ei ole suunniteltu käymään vajaatehoisina tai oleman pysähdyksissä. Näiden tuotantolaitteiden toiminnasta ja käyttöhuollosta vastaa kuitenkin loppujen lopuksi ihminen, jolle on suunniteltu ohjeet turvallisen työn ja suurimman tuloksen saavuttamiseksi. Koska liikevoitto tulee tuottavuudesta, ja tuottavuus on riippuvainen ihmisen panoksesta, työtapaturmat vaikuttavat suoraan myös yrityksen viivan alle jäävään euromäärään. (Safety Line 2018 b.)

Toinen tuottavuutta lisäävä tekijä on itse tapaturmasta aiheutuvat sairauskulut. Työtapaturman keskihinta on n. 3000 euroa tapaturmaa kohti, päiväkohtaisen keskiarvohinnan ollessa 600 euroa. Lukemat voivat kuitenkin olla moninkertaisia, jos kyseessä on kuntoutusta tai pysyviä vammoja aiheuttava tapaturma. Vaikka osa kuluista korvataan vakuutusyhtiön puolesta, jää aina maksettavaa myös yritykselle. (Herrala 2011.) Nämä lukemat ovat merkittäviä niin pk-yrityksille kuin isoillekin toimijoille. Työtapaturman aiheuttaneen työntekijän poissaolosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi yleensä syntyy myös tuotanto- ja laitekorjaustappioita, unohtamatta imagoon vaikuttavia kielteisiä tekijöitä.

Yhteenveto

Vaikka tässä artikkelissa ei oteta kantaa inhimillisyyden osaan työturvallisuudessa, yksi Karjalaisen opinnäytetyössä esitetty yrityksen slogan kuvastaa työturvallisuuden tärkeyttä nykypäivän työelämässä. ”Tarkoitus on, että jokainen pääsee työpäivän jälkeen kotiin läheisien luo samassa kunnossa kuin töihin saapuessaan.” (Karjalainen 2018, 46.)

Työturvallisuus ja siihen läheisesti liittyvät laatutekijät ovat tärkeä osa yrityksen ympäristö- ja resurssitehokkuutta tuottavuuden ylläpitämisen lisäksi. Vaikka artikkelissa kerrotaankin hyvin yleisellä tasolla tuotantolaitoksiin liittyvistä työturvallisuusasioista, on Karjalaisen opinnäytetyö erinomainen esimerkki tulevaisuuden insinöörin laajenevasta toimenkuvasta. Energia- ja ympäristötekniikan insinööri ei enää voi keskittyä pelkästään ympäristöasioihin, eikä konetekniikan insinööri pelkästään koneenrakennukseen. Tulevaisuudessa tarvitaankin hyvin moni- ja laaja-alaista osaamista sekä tiedon soveltamista. Prosessien ja menetelmien monimutkaistuessa myös niihin vaikuttavien osatekijöiden ja tätä kautta tarvittavien osaamisten määrä lisääntyy.

Lähteet

Herrala, O. 2011. Työtapaturmien hinta satoja miljoonia euroja. Kauppalehti 12.11.2011.

Karjalainen, J. 2018. Erotussuunnitelmaprosessin kehittäminen : Fortum Waste Solutions Oy Suomen tuotanto. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178658

Safety Line. 2018a. Is Safety A Priority in your organization? Safety Line. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: https://safetylineloneworker.com/blog/safety-priority-organization/

Safety Line. 2018b. Is Safety Productive? Safety Line. [Viitattu 8.5.2018] Saatavissa: https://safetylineloneworker.com/blog/is-safety-productive/

Tukes. 2016. Prosessiturvallisuus ja sen mittaaminen. Opas. [Verkkodokumentti]. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. [Viitattu 8.5.2018]. Saatavissa: http://www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/Prosessiturvallisuus_ja_mittaaminen.pdf

Kirjoittajat

Johannes Karjalainen valmistuu Lahden ammattikorkeakoulusta Ympäristö -ja energiatekniikan insinööriksi toukokuussa 2018. Hän on paneutunut työturvallisuusasioihin työskennellessään energia-alan yrityksessä ja tehnyt sinne myös opinnäytetyönsä.

Pia Haapea työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan yliopettajana.

Teijo Lahtinen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa konetekniikan lehtorina.

Artikkelikuva: Fortum. 2018. Palvelut voimalaitoksille. https://www.fortum.fi/yrityksille-ja-yhteisoille/palvelut-voimalaitoksille/lampovoimalaitoksille-ja/smart-operations

Julkaistu 28.5.2018

Viittausohje

Karjalainen, J., Haapea, P. & Lahtinen, T. 2018. Turvallinen työympäristö osana kestävää ja tuottavaa liiketoimintaa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/05/28/turvallinen-tyoymparisto-osana-kestavaa-ja-tuottavaa-liiketoimintaa