Turvattomuus hoitotyössä on lisääntynyt. Hoitajien työskentelyyn arjessa kohdentuu useita erilaisia uhka- ja vaaratilanteita, erityisesti yksin työskenneltäessä. Turvallisuutta pyritään varmistamaan ja lisäämään turvallisuuskoulutuksen kautta. Onnistunut koulutus edellyttää joustavan ja monipuolisen koulutusmallin suunnittelua ja toteuttamista. Ihanteellisimmillaan koulutus mukautuu hoitajien vaihteleviin työtehtäviin ja –aikaan. Digitalisaation hyödyntäminen on merkittävä suositus koulutuksen järjestäjälle toteuttaa turvallisuuskoulutus sekä joustavasti, että monipuolisesti.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Maria Kaivola

Turvallisuuden suojelu hoitotyössä

Turvallisuuden käsitteen määrittely riippuu siitä, missä yhteydessä siitä puhutaan. Täysin tarkkaa ja kaiken kattavaa määritelmää sille ei voi tämän vuoksi antaa. Turvallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi toimijan tai kohteen mukaan, vastakohtien kautta tai se voi olla poliittinen määritelmä. Eräs määritelmä on, että turvallisuus on vapautta uhkasta, vaaroista, peloista ja huolista (Eskola 2008; Virta 2012, 121). Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioivien tai siellä työskentelevien turvallisuuden varmistaminen on henkilöturvallisuuden yksi määritelmä. Tähän kuuluvat työympäristössä olevat riskit tai uhat, kuten fyysinen, psykososiaalinen tai kemiallinen riski. Näistä yleisimpiä riskejä ovat työssä tapahtuva väkivalta, stressi, työuupuminen ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Lindh & Heinonen 2012, 35).

Työturvallisuus on osa työsuojelua. Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt työsuojelun olevan toimintaa, jolla vähennetään poissaoloja, ehkäistään ja vähennetään työstä aiheutuvaa henkistä ja fyysistä kuormitusta sekä pidetään yllä työ- ja toimintakykyä. Työsuojelun piiriin kuuluu lisäksi myös muuta toimintaa, joita ei tässä työssä käsitellä. Työsuojelutoimintaa tulee suunnitella sekä kehittää jatkuvasti. Ensin on kartoitettava vaarat ja riskit, siitä aiheutuvia toimia on seurattava sekä arvioitava. (Työturvallisuuskeskus 2006, 23.)

Työturvallisuudella tarkoitettiin alun perin vain fyysistä turvallisuutta, mutta nykyään se kattaa myös työn henkisen kuormittavuuden sekä työympäristön turvallisuuden. Työturvallisuus on laissa säädeltyä ja siihen kuuluvat kaikki henkilöturvallisuuden vaarat. (Saloheimo 2016, 2, 18.) Työturvallisuuslainsäädännön perustana on jokaisen ihmisen oikeus turvalliseen ja terveyttä vaarantamattomaan työhön ja se on osa laajempaa työoikeuden kokonaisuutta (Saloheimo 2016, 1).

Hoitoalalla kuormittavat etenkin väkivallan uhka ja haastavat potilas- ja asiakastilanteet. Hoitotyön ajatellaankin olevan riskiammatti siinä esiintyvän väkivallan tai uhkailun vuoksi. (Työturvallisuuskeskus 2017; Lindh & Heinonen 2012, 8). Työturvallisuuslaki määrittää työnantajan velvollisuudet koskien työntekijän turvallisuutta. Laissa kerrotaan myös työntekijän velvollisuudet työnantajaa kohtaan. (Työturvallisuuslaki 2002/738 8§, 18§). Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut vuodelle 2020 henkisen kuormituksen vähenemisen 20 prosentilla. Hoitohenkilökunnalla tämän voisi ajatella olevan uhka- ja väkivaltatilanteiden minimointia, jolloin henkinen kuormitus vähenisi turvallisuuden tunteen lisääntyessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018)

Turvallisuusosaaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen

Osaamisen kehittäminen on vakiintunut käsite. Käsite sisältää kehittämisen lisäksi osaamisen uudistamisen ja vaalimisen. (Viitala 2014, 153) Organisaation henkilöstön kehittämisen perustana ovat organisaation visio, strategia ja arvot. Visio on suunnannäyttäjä ja strategia puolestaan antaa henkilöstön kehittämiselle välineet. (Sydänmaanlakka 2014, 154; Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015, 5, 18). Osaamisen kehittämisellä tulee olla selvät tavoitteet ja sen toimivuutta tulisi jatkuvasti seurata ja kehittää. Osaamisen kehittämisen tulisi kattaa yksilö-, tiimi- ja organisaatiotason osaamisen. (Viitala 2005, 255-282.)

Eräs nykyisen hallituksen kärkihankkeista on digitalisaatio, jonka tavoitteena on digitalisoida palvelut, myös sosiaali- ja terveysalalla. (Valtiovarainministeriö 2016.) Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajempaa muutosta kuin pelkästään asioiden, esineiden tai prosessien muuttamista uudenlaiseen muotoon. Digitalisaatio johtaa väistämättä myös muutokseen ihmisten sekä ajattelussa, että tekemisessä. (Ilmarinen & Koskela 2015, 22). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviltä digitalisaatio edellyttää joustavuuden ymmärtämistä ja uudenlaista ajattelua. (Hyppönen & Ilmarinen 2016). Digitalisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja sovelletaan jo laajasti, mutta hoitajien halukkuus tai valmiudet kouluttautua niitä hyödyntäne vaihtelevat riippuen muun muassa ikävuosista.

Kehittämisprosessi, tarkoitus ja tulokset

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä organisoitui uudelleen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi (PHHYKY) muutama vuosi sitten. PHHYKY:ssä työskentelee yli 7000 eri alan asiantuntijaa eri kuntien alueella. Muutoksesta johtuen turvallisuuskoulutuksesta vastaavalla yksiköllä oli tarve kartoittaa kokemukset olemassa olevasta turvallisuuskoulutuksesta, sekä laatia yhtenäinen koulutusmalli ja toteuttamissuunnitelma, joka palvelisi koko yhtymän sisällä. Koulutusmallin kehittämisen aloitus toteutettiin ylempi AMK-opinnäytetyönä (Kaivola, 2018). Kohderyhmäksi valikoitui kotikäyntejä tekevät hoitajat, jotka työskentelevät usein yksin ja ovat riskialttiimpia uhka- ja vaaratilanteissa. Työnkuva poikkeaa verrattuna esimerkiksi sairaalatyöhön siinä, että uhka- ja vaaratilanteissa apua ei ole välittömästi saatavissa. Hoitajien kokemuksia kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämien kautta kartoitettiin muun muassa näkemyksiä siitä, mikä olisi hoitajien mielestä mielekkäin muoto lisätä osaamista oman turvallisuuden lisäämiseksi hoitotyössä. Vaihtoehdot kattoivat sekä niin sanotut perinteiset pedagogiset ratkaisut, että uudistetuissa digitaalisissa oppimisympäristöissä toteutuvat koulutukset. Tulosten perusteella laadittiin suositukset, jotka takaisivat joustavan ja laadukkaan koulutusmallin. Suositukset kuvattiin mukaillen SWOT-analyysimallia. Lisäksi mallin luomisessa hyödynnettiin Paalamon (2011) koulutuksen ihannemallia (ks. myös Meristö, Molarius, Leppimäki, Laitinen, & Tuohimaa 2007).

Kuvio 1. Suositukset koulutusmallin laadintaan (Kaivola, 2018)

Suositukset luovutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä edelleen hyödynnettäviksi. Turvallisuusyksikön tavoitteena on kehittää muun muassa videoihin perustuvaa itseopiskelumateriaalia tulevaisuudessa. Ihanteellisinta on, että jokainen hoitaja voi lisätä omaa osaamistaan turvallisuudesta hänen työhönsä sopivimpina ajankohtana. Digitalisaation hyödyntäminen ja soveltaminen tarjoaa joustoa ja monipuolisuutta sekä hoitajalle, että turvallisuuskoulutuksen järjestäjälle. Tulokset viittaavat myös siihen, että perinteinen koulutusmuoto on syytä säilyttää digitaalisen koulutusmuodon rinnalla toistaiseksi. Jatkokehittämisehdotuksena on arvioida digitaalisen turvallisuuskoulutuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta turvallisuusosaamisen varmistamisessa ja lisäämisessä.

Lähteet

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2015. Osaamisen johtaminen. Osaamisen ennakoinnista osaamisen kehittämiseen. [Verkkodokumentti]. [Rovaniemi]: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. [Viitattu 24.5.18]. Saatavissa: http://www.redu.fi/loader.aspx?id=283831a3-dbf6-4ce2-82cd-7251322e8b03

Eskola, S. 2008. Turvallisuus käsitteenä. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos. Julkaisusarja 3, Strategian asiatietoa, No 10. [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201241131

Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. [Verkkodokumentti]. [Helsinki] : Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 22. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8

Lindh, P. & Heinonen, V. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuusopas. Helsinki : Suomen palopäällystöliitto.

Meristö, T., Molarius, R., Leppimäki, S., Laitinen, J. & Tuohimaa, H. 2007. LAADUKAS SWOT Työkalu pk-yrityksen innovaatiovetoisen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi. [Verkkodokumentti]. Turku : [Åbo Akademi]. [Viitattu 24.3.18] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/innorisk/LAADUKAS_SWOT.pdf

Paalamo, H. 2011. Toiveiden tynnyristä kohti täydennyskoulutuksen käytännön toimintamallia. [Verkkodokumentti]. [Espoo] : Aalto-yliopisto. Tiede + teknologia 12/2011. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041612.pdf

Saloheimo, J. 2016. Työturvallisuus. Perusteet, vastuu ja oikeusturva. 3. uudistettu painos.  Helsinki: Talentum Pro.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työsuojelu varmistaa turvalliset työolot. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: http://stm.fi/tyosuojelu

Sydänmaanlakka, P. 2014. Tulevaisuuden johtaminen 2020: älykkään johtamisen näkökulmia. Espoo: Pertec.

Työturvallisuuskeskus 2006. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta I-III. 3. korjattu painos. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

Työturvallisuuskeskus. 2017. Sosiaali- ja terveysala. [Viitattu 14.5.18] Saatavissa: https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/sosiaali-_ja_terveysala

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 8§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Työturvallisuuslaki. 23.8.2002/738 18§. Finlex. [Viitattu 24.5.18] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki]: Infoviestintä.

Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä. Helsinki: Edita.

Virta, S. 2012. Turvallisuuden Tutkimus. Tieteenalat ja monitieteisyyden lähtökohtia. Tiede ja ase. [Verkkolehti]. Vol. 69.  [Viitattu 27.11.17] Saatavissa: https://journal.fi/ta/article/view/7470

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Maria Kaivola, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/aerial-view-computer-desk-device-3292550/ (CC0)

Julkaistu 4.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Kaivola, M. 2018. Digitalisaatiota hyödyntämällä turvallisuutta hoitotyön arkeen – suositukset turvallisuuskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/04/digitalisaatiota-hyodyntamalla-turvallisuutta-hoitotyon-arkeen-suositukset-turvallisuuskoulutuksen-suunnitteluun-ja-toteuttamiseen/