Pakohuoneen ideana on sulkea ryhmä ihmisiä huoneeseen tai rakennukseen, josta on tarkoitus päästä ulos erilaisia ongelmia ratkomalla. Oleellista pakohuoneen luomisessa on saada osallistujat uppoutumaan tehtävään. Jotta kyseessä ei ole vain kokoelma pulmia, täytyy huoneen teema ja tarina suunnitella huolella. Hyvässä pakohuoneessa teema ja tehtävät linkittyvät toisiinsa ja osallistuja todella uppoutuu huoneen maailmaan.

Kirjoittajat: Mira Kiuru, Marika Lähdeniemi, Maire Antikainen ja Helena Hatakka

Pakohuonepeli menetelmänä

Pakohuonepelit ovat joukkuepelejä, joissa 2-6 hengen joukkueet yleensä pyrkivät pääsemään ulos lukitusta huoneesta määrätyssä ajassa. Huoneesta ulos päästäkseen on joukkueen yhdessä selvitettävä erilaisia tehtäviä, päätellä oikeita ratkaisuja ja etsiä avaimia ja apuvälineitä. Aikaa on useimmissa kaupallisissa huoneissa 60 minuuttia, mutta tarjolla on myös huoneita jotka ovat lyhyempiä tai pidempiä. Pakohuonepelin yläkäsite on pakopeli, koska pelin voi toteuttaa myös ilman varsinaista huonetta, esimerkiksi ulkona metsässä tai kaupungissa. Sisätiloissa toteutettavissa peleissä pelin kulkua seurataan valvontakameran välityksellä mikä mahdollistaa ohjaajalle peliin puuttumisen ja auttamisen. (Kortesuo 2018.)

Miten pakohuone voisi toimia koululaisilla ja voisiko se toimia viihteellisyyden ja opetuksellisuuden lisäksi luokkaa ryhmäyttävänä toimintana?  Nicholson (2016) on tehnyt ensimmäisiä tutkimuksia pakohuoneiden käytöstä ja Kortesuolta (2018) on ilmestynyt juuri tänä keväänä ensimmäinen suomalainen kirja aiheesta. Kansainvälisesti pakohuoneet ovat suosittuja ja blogipostausten perusteella niitä toteutetaan jo jonkin verran kouluissa ja kirjastoissa etenkin Yhdysvalloissa.

Pakohuonepeli oppilaiden ryhmäytymisen edistäjänä

Ryhmäytymisen tarkoituksena on lisätä ryhmän jäsenten sitoutumista, luottamusta, viihtymistä sekä vahvistaa keskinäistä dialogia. Hyvin ryhmäytynyt ryhmä on toimiva, jolloin sen on myös helpompi päästä tavoitteisiinsa. Toiminnalliset menetelmät kuten esimerkiksi leikit ja pelit toimivat ryhmäyttämisessä hyvin. (Helkama, Liebkind & Myllyniemi 2010, 267–268.) Ryhmässä toimiminen sekä onnistumisen kokemukset vahvistavat luokan yhteishenkeä. Oppilaan kokiessa olevansa osa luokkaa, on sillä positiivinen vaikutus oppilaan fyysiseen terveyteen sekä oppimiseen. Oppilaan itsevarmuus sekä turvallisuuden tunne kasvavat, kun hän voi luokassa olla oma itsensä ja kun hän kokee, että häntä arvostetaan juuri sellaisena, kuin hän on. Ryhmäytymisen peruselementti on turvallisuus, joka syntyy ryhmän keskinäisestä luottamuksesta, hyväksynnästä, sitoutuneisuudesta sekä avoimuudesta. (Markkanen 2012,7.)

Tallgrenin mukaan (2013, 6-7) Luokan ryhmäyttäminen on otollisinta alakouluikäisten kanssa, koska heidän sosiaalisiin suhteisiinsa on mahdollisuus vaikuttaa paremmin, kuin yläkouluikäisten. Tästä syystä pakohuone peli kohdennettiin alakouluikäisille oppilaille. Onnistuneella ryhmäytymisellä on merkityksellinen vaikutus lapsen itsetunnon kehitykselle, kun taas vastaavasti ryhmään kuulumattomalla lapsella on kohonnut riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.  Hyvät kaverisuhteet ja turvallinen ryhmä tukevat oppimista ja vähentävät koulukiusaamista. Oppilas tarvitsee sosiaalisia taitoja päästäkseen osalliseksi ryhmää, minkä vuoksi opettajan kannattaa harjoittaa niitä tietoisesti luokassa. Oppilaan tulisi kyetä ilmaisemaan, havaitsemaan ja säätelemään tunteitaan. Tämän lisäksi hänen pitäisi kyetä kuuntelemaan ja toimimaan rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Karvamatoa pelastamassa

Tämä pakohuonepeli rakennettiin suositun ja ajankohtaisen Putous-sarjan hahmojen tarinaa hyödyntäen. Ansa Kynttilä on toinen sarjan finaaliin päässeestä hahmoista. Hän on ankara opettajatar joka eikä pidä oppilaistaan vaan unelmoi heidän pois lähettämisestään ja kutsuu heitä pikku idiooteikseen. Ansa hävisi finaalissa Tanhupallolle täpärästi. Pakohuoneen tarinassa Ansa on katkeroitunut Tanhupallolle ja kidnapannut Tanhupallon lemmikin Karvamadon. Oppilaiden tehtävänä on tässä kyseisessä pakohuonepelissä pelastaa Karvamato sillä välin, kun Ansa on pitämässä oppilailleen ruotsin tuntia. Koska pakohuoneella oli sekä pedagoginen että ryhmäyttävä tarkoitus, suunnittelun perustana olivat positiivisen pedagogiikan, elämyspedagogiikan, leikillisen oppimisen ja ryhmäytymisen teoriat. Suunnittelimme tehtävät niin, että mahdollisimman monilla erilaisilla taidoilla oli mahdollista saada onnistumisen kokemuksia, ja olla osana ryhmää arvoitusta ratkaisemassa. Jotta pakohuonetoimintaa voidaan kutsua pedagogiseksi, on suuri merkitys huoneen tapahtumien purulla ja osallistujien oman toiminnan ja kokemusten reflektoimisella.

Pakohuonepelissä oppilaiden onnistumisen kokemukset tehtäviä ratkaistessa olivat merkittävässä roolissa. Ne vahvistivat oppilaiden itsetuntoa ja tukivat luokan ryhmähenkeä. Koulussa toteutettavat pakohuonepelit mahdollistavat myös vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä ryhmähengen vahvistamisen. Hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvin ryhmäytyneellä luokalla pystytään osittain ennalta ehkäisemään koulukiusaamista. Kokemusten perusteella pakohuone oli oppilaille mieluista yhteistä tekemistä. ”Oli vielä hauskempaa, kuin olin osannut edes kuvitella” kertoi yksi osallistuneista jälkeenpäin kerätyissä palautteissa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin pakohuone yhdelle alakoulun luokalle. Työelämäyhteistyökumppanina oli Tuusulan kunnan kasvatus- ja sivistystoimi.

Lähteet

Helkama, K., Liebkind, K. & Myllyniemi, R. 2010. Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pelastakaa Karvamato- Pakohuone ryhmäytymisen välineenä alakoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Lahti.  Laurea ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 4.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612794

Kortesuo, K. 2018. Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene. Hämeenlinna: Karisto.

Markkanen, E. 2012. Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 29.5.2018]. Saatavilla: http://omaoppilaskunta.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kuulun-V%C3%A4lineit%C3%A4-ryhm%C3%A4n-toiminnan-tukemiseen.pdf

Nicholson, S. 2016. State on escape: Escape Room Design and Facilities. [Viitattu 27.5.2018.] Saatavissa: http://scottnicholson.com/pubs/stateofescape.pdf

Tallgren, S. 2013. Kaveritaidot kaikille- opas luokanopettajalle. [Verkkodokumentti]. Mannerheimin lastensuojeluliitto. [Viitattu 26.4.2018]. Saatavissa: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/mllfi/prod/2017/06/30133128/Kaveritaidot-kaikille-luokanopettajan-opas.pdf

Kirjoittajat

Mira Kiuru ja Marika Lähdeniemi ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyönä Laurea ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Maire Antikainen ja Helena Hatakka ovat vastanneet työn ohjauksesta.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/live-escape-game-live-escape-room-1155620/ (CC0)

Julkaistu 7.6.2018

Viittausohje

Kiuru, M. & Lähdeniemi, M. 2018. Pakohuonepeliä peruskoululaisille. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/07/pakohuonepelia-peruskoululaisille/