Kouluissa hyödynnetään opetuksessa paljon erilaisia digitaalisia palveluita ja alustoja. Vaikka koulun sosiaalityöntekijät eli kuraattorit ovat digitaalisten työmenetelmien ympäröimänä, näyttää siltä, että he eivät juurikaan hyödynnä niitä työssään. Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorille osoitetuille digitaalisille palveluille on tarvetta ja palveluita tulisi tarjota siellä missä nuoretkin ovat, eli verkossa. Verkossa on mahdollista tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä kykenisi muuten puhumaan kuraattorin kanssa. Verkon kautta kyettäisiin ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä varhainen puuttuminen mahdollistuisi nuoren ongelmatilanteissa.

Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Johanna Panttinen

Digitaalisuus sosiaalityössä

Sosiaalityö perustuu vahvasti perinteiseen asiakkaan kohtaamiseen kasvotusten, jolloin luottamuksen synnyttäminen puolin ja toisin koetaan helpommaksi. Tietosuoja ja salassapito ovat tärkeitä elementtejä rakennettaessa luottamusta. (Granholm 2016, 30.)

Verrattuna muihin ammatteihin, kuten opettajiin tai terveydenhuollon ammattilaisiin, sosiaalityöntekijät hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa vähemmän työssään. Sosiaalityön digitalisaation ongelmana on, etteivät työntekijät ymmärrä mistä on kyse ja lisäksi kuntien välillä on suuria eroja palveluiden saatavuudessa. Hyödyntämällä virtuaalisuutta sosiaalityössä olisi sosiaalityöntekijän helppo tavoittaa asiakkaat ja olla asiakkaiden tavoitettavissa.  (Granholm 2016, 21, 25; Valtanen 2018.)

Australiassa sosiaalityössä hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita sähköisiä palveluita. Sosiaalityöntekijät pitävät asiakkaisiin yhteyttä tekstiviestein, sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. British Association of Social Work on lausunnossaan kannustanut sosiaalityöntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa, soveltaen oman työn eettisiä arvoja ja periaatteita. (Boddy & Dominelli 2016, 172-173.) Digitaalisten palveluiden käyttäminen vaatii kuitenkin, että työntekijöillä on viimeisintä tietoa, ymmärrystä ja teknistä osaamista. Tarvitaan myös halua ja taitoa soveltaa digitaalisuuden mahdollisuuksia asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. (Kilpeläinen & Sankala 2010, 280–281; Lähteenmäki 2016, 82.) Palveluita tarjotessa on huomioitava Euroopan Unionin tietosuoja-asetus, joka astui voimaan 25.5.2018. Tietosuoja-asetus koskee tietoja, joista henkilö on tunnistettavissa sekä tunnistettavissa olevan tiedon yksityisyyden suojaa. EU-tietosuoja-asetuksen tavoin sosiaalihuoltotyön tietosuoja on vahva, sisällyttäen tarpeellisuusvaatimuksen, suojaamisvelvoitteen, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä virheettömyysvelvoitteen. (Henkilötietolaki 7§, 9§, 32§; Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 14 – 16§; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2018.)

Verkossa tapahtuva sosiaalityö on ennaltaehkäisevää työtä, jonka tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa varhainen puuttuminen sekä nuorten osallistaminen. Verkossa on mahdollista tavoittaa ne nuoret, jotka reaalimaailmassa eivät uskaltaisi tai sillä hetkellä pystyisi muuten puhumaan ammattilaisen kanssa. (Ukkola 2012, 2.) Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät sosiaalista mediaa keskusteluun ja viestimiseen muiden palvelun käyttäjien kanssa. Palveluissa tärkeää on palveluiden hyvä käytettävyys, tuttujen määrä palvelussa sekä mahdollisuus käyttää palvelua älypuhelimella. (eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2016.)

Odotukset digitaalisesta palvelusta ja kehittäminen

Panttilan (2018) opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta parantaa kuraattoreiden saavutettavuutta, helpottaa yhteydenottoa sekä madaltaa opiskelijoiden kynnystä yhteydenottoon. Tavoitteena kehittämistyöllä oli luoda malli digitaalisesta palveluohjauksesta Lahden kaupungin toisen asteen kuraattoreille. Kehittämiseen osallistuivat toisen asteen kuraattorit Padlet -kyselyiden kautta sekä 105 ammatillisen ja lukiokoulutuksen opiskelijaa, joille teetettiin lyhyt kysely Kahoot! -pelisovelluksella. Kuraattoreille tehtiin myös digivalmiuskartoitus.

Digivalmiuskartoituksen perusteella kuraattoreilla on valmius ja taito käyttää digitaalisia palveluita. He myös kokivat työvälineiden olevan ajanmukaiset ja mahdollistavan työskentelyn digitaalisesti. Kyselyssä selvisi, että kuraattorit odottivat uuden palvelumallin olevan muodoltaan chat-palvelu, mobiilisovellus tai WhatsApp. Toiveena oli myös, että palvelu olisi tarkoitettu ensisijaisesti vain opiskelijoille. Palvelun anonyymiys herätti ajatuksia puolesta ja vastaan, mutta kuitenkin nimetöntä palvelua pidettiin parempana vaihtoehtona, koska sen katsottiin madaltavan opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kuraattoriin.

Opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksista ilmeni, että sosiaalisen median palveluista alle 23 -vuotiaat käyttävät eniten Snapchatia, 23–29 -vuotiaat Facebookia ja yli 29-vuotiaat WhatsAppia. Toiseksi suosituin palvelu oli WhatsApp alle 23-vuotiailla ja siitä vanhemmilla vastaajilla Facebook. Palveluita käytetään eniten älypuhelimella (90% vastaajista), joka on yhtenäinen tulos valtakunnallisten tutkimusten kanssa. Kuitenkin, tämän kyselyn mukaan kuraattoriin otettaisiin mieluiten yhteyttä tekstiviestillä. Sosiaalisen median kanavista yhteyttä ottaisi 67% WhatsAppin kautta. Sähköistä palvelua käytettäisiin ensisijaisesti ajanvaraukseen; vain reilu viidennes vastaajista käyttäisi palvelua henkilökohtaisen asian hoitoon. Suosituin palvelumuoto oli chat-palvelu (47,5%). Kaikista vastaajista 74 % haluaisi palvelun olevan anonyymi. Myös kuraattorit käyttäisivät sosiaalista mediaa ajanvarauksiin, yhteydenottoihin sekä tiedottamiseen, mutta eivät ohjaustyöhön.

Digitaalinen palveluohjaus kuraattoreille

Molempien kyselyiden yhteenvedon perusteella paras vaihtoehto digitaaliselle palvelulle on opiskeluhuollon oma verkkosivusto chat-palveluineen. Anonyymi palvelu myös helpottaa palvelun tarjoamista EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) takia; siinä ei kerätä asiakastietoja, jolloin palvelua voi käyttää myös alle 16-vuotias. Vaihtoehtoisena palveluna mobiilichat olisi WhatsAppin kaltainen palvelu, joka voisi olla tunnistautumisen vaativa palvelu. Mobiilichatin heikkoutena on, etteivät opiskelijat ole tulosten perusteella innokkaita käyttämään mobiilisovellusta. Palvelua kehittäessä on myös huomioitava, että sen on toimittava kaikilla laitteilla, jotta se olisi kaikkien käytettävissä.

Uuden palvelun mallintaminen vie aikaa ja aiheuttaa kustannuksia sekä kehitysvaiheessa, että valmiina palveluna. Lopullista palvelumuotoa odottaessa tulee kuraattoreiden ottaa käyttöön jo olemassa olevia sosiaalisen median kanavia tiedottamiseen ja kuraattorityön markkinoimiseen.

Kun opiskelijat löytävät opiskeluhuollon ja kuraattorit sosiaalisen median kautta, yhteydenottaminen helpottuu ja digitaalinen ohjauspalvelu tulee luonnolliseksi osaksi varsinaista ohjaustyötä. Koska eri ikäiset opiskelijat käyttävät eri palvelumuotoja, on myös kuraattoreiden käytettävä useampia palvelumuotoja. Palveluihin tuotettava sisältö voi olla kaikissa sama ja yhdessä tuotettua, jolloin palvelujen käytön työllistävyys ei nouse esteeksi.

Sosiaalisen median palvelut eivät kuitenkaan voi olla ainoa ja lopullinen palvelumuoto. Sosiaalinen media muuttuu koko ajan ja sen käyttöä on vaikea ennustaa; se mikä tänä vuonna on suosittua, voi olla unohdettu palvelumuoto parin vuoden kuluttua.

Lähteet

Boddy, J. & Dominelli, L. 2017. Social media and Social Work: The challenges of a New Ethical Space. Australian Social Work. [Verkkolehti]. Vol. 70(2), 172-184. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/0312407X.2016.1224907

eBrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2016. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo. [Viitattu 7.6.2017]. Saatavissa: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/

Granholm, C. 2016. Social work in digital transfer – blending services for the next generation. [Verkkodokumentti]. Mathilda Wrede Institute Research Reports 1/2016. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavilla: http://www.fskompetenscentret.fi/Site/Data/2067/Files/C_Granholm_DR_avhd_2016_PDF_version.pdf

Henkilötietolaki (523/1999). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523#L2P7

Kilpeläinen, A. & Sankala, J. 2010. e-Osaaminen sosiaalityön asiantuntijuutta rakentamassa. Teoksessa: Pohjola, A., Kääriäinen, A. & Kuusisto-Niemi, S. (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus. 271-290.

Kärki, S. 2009. Kuraattorin työ ammatillisessa oppilaitoksessa. Kuntouttavan sosiaalityön näkökulma erityisopiskelijoiden tuen tarpeen arviointiin. Lisensiaattityö. Kuopion yliopisto. Saatavissa: http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=edf1edce-5159-4cd4-9391-cb316503c656

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Finlex. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812#L3P14

Lähteenmäki, S. 2016. Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa – Case nuorten Facebook -palveluohjaus Oulussa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603062890

Panttila, J. 2018. ”Opiskeluhuollon yhteinen chat olisi hieno ajatus!” Digitaalinen palveluohjaus toisen asteen koulutuksen kuraattoripalveluissa. [Verkkodokumentti]. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813231

Tietosuojavaltuutetun toimisto: EU:n tietosuojauudistus. 2018. [viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus.html

Ukkola, S. 2012. Virtuaalinen vuorovaikutus verkkonuorisotyössä. [Verkkodokumentti]. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto, sosiaalityön koulutusohjelma. [Viitattu 7.6.2018]. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61429/Ukkola.Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtanen, M. 2018. ”Ei tästä edes keskustella” – Julkisia palveluja sähköistetään, mutta sosiaalihuolto meinaa unohtua. Kuntalehti. [Verkkolehti]. 21.3.2018. [Viitattu 30.3.2018]. Saatavissa: https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/ei-tasta-edes-keskustella-julkisia-palveluja-sahkoistetaan-mutta-sosiaalihuolto-meinaa-unohtua/

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Johanna Panttila, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.

Artikkelikuva: Photo by rawpixel on Unsplash

Julkaistu 11.6.2018

Viittausohje

Anttonen, T. & Panttila, J.  2018. Yhteinen chat olisi hieno ajatus! – Digitaalinen palveluohjaus kuraattoripalveluissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/06/11/yhteinen-chat-olisi-hieno-ajatus-digitaalinen-palveluohjaus-kuraattoripalveluissa