Digitaalisissa toimintaympäristöissä vaadittavaan osaamiseen keskittyvällä eSosiaaliohjaus -opintojaksolla tarkastellaan sosionomi AMK:n ammatillista asiantuntijuutta. Näkökulmina ovat Asiakkaana ePalveluissa-, Sosiaalipalvelut verkossa-, Eettisyys ja tietoturva-, Saavutettavuus ja osallisuus- sekä Sosiaalinen asiantuntijuus-teemat.

Kirjoittajat: Kati Ojala ja Tarja Tolonen

Teknologian mahdollisuudet ja ongelmat sosiaaliohjauksen muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaaliohjauksen toimintaympäristö on merkittävässä muutoksessa ja se asettaa haasteita sosionomin työlle. Esimerkiksi uudistukset, tehostamisvaatimukset ja digitalisoituminen sosiaali- ja terveydenhuollossa haastavat sosiaalialan ammatillista osaamista. Lisäksi asiakkuuksien ja työprosessien muutokset, erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeet ja asiakkaiden ongelmien monimutkaistuminen edellyttävät sosiaalialalta uudenlaista osaamista. (kts. Juvonen, Lindh, Pohjola & Romakkaniemi 2018; Kauppila, Kiiski & Lehtonen 2018; Kivistö & Päykkönen 2017.)

Keväällä 2018 toteutimme sosionomi AMK -koulutuksessa ensimmäisen kerran eSosiaaliohjaus –opinnot. eSosiaaliohjaus –opintojakso on sosionomi AMK -tutkinnon opetussuunnitelman ydinosaamisen opintoja toisena lukukautena Lahden ammattikorkeakoulussa.  Opintojakson suoritettuaan sosionomiopiskelija osaa ohjata asiakkaita ePalvelujen käytössä, hyödyntää teknologiaa sosiaaliohjauksen palveluprosesseissa ja soveltaa ohjaustyötä digitaalisissa toimintaympäristöissä. (LAMK 2017.) Kokonaan verkossa suoritetulla opintojaksolla opiskelijat valmistautuivat vuorovaikutteisiin verkkotyöpajoihin perehtymällä kunkin teeman lähdeaineistoihin ja tehden oppimistehtäviä (LAMK 2018).

Opintojaksolla kerättiin opiskelijapalautetta ja tietoa opiskelijan osaamisen kehittymisestä monipuolisesti. Tässä artikkelissa tarkastellaan opintojakson aloitus- ja lopetuskyselyn tuloksia. Kyselyiden välineenä käytettiin sähköistä Google Forms –ohjelmaa, joka linkitettiin opintojakson alustalle Moodleen. Opiskelijat vastasivat kyselyyn anonyymisti. (LAMK 2018a ; LAMK 2018b.)

Osaamisen vahvistuminen opintojakson aikana

Opintojakson alussa opiskelijat arvioivat oman osaamisensa lähtötasoa sekä kiinnostustaan ja valmiuksiaan teknologian käyttöön. Sama sähköinen kysely toteutettiin opintojakson lopuksi. Tavoitteena kyselyissä oli tehdä näkyväksi opiskelijoiden lähtötaso opintojakson alkaessa sekä osaamisen kasvu opintojakson aikana. Itsearvioinnin työkalut tehtiin eAMK-hankkeen laatimien verkkototeutusten laatukriteerien mukaisesti (eAMK 2017).

Opintojakson aloituskyselyssä opiskelijat vastasivat kahdeksaan väittämään, jotka laadittiin viisiluokkaisella Likert -asteikolla (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä). Kyselyiden väittämät muodostettiin opintojakson osaamistavoitteista, arviointikriteereistä ja Ilmarisen Future Score –testiä hyödyntäen. Future score –testin avulla voi tarkastella ja tehdä yleisiä johtopäätöksi työelämän tulevaisuudesta (Ilmarinen 2018). Future score –kyselystä poimittujen kysymysten kautta haluttin korostaa vielä teknologiaosaamisen merkitystä sosiaaliohjauksessa. Lopetuskyselyssä opiskelijoita pyydettiin perustelemaan valitsemansa väittämät lisäksi avoimilla vastauksilla. Aloituskyselyyn vastasi yhteensä 84 opiskelijaa (83 opiskelijaa kysymyksiin 6, 7 ja 8) ja lopetuskyselyyn 77 opiskelijaa.

Aloitus- ja lopetuskyselyn  vastauksia verrattaessa keskenään voi havaita muutoksia opiskelijoiden osaamisessa. Tähän artikkeliin poimittiin esimerkiksi toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeet huomioiva väittämä viisi (5): Osaan ottaa verkossa tapahtuvassa sosiaaliohjauksessa asiakkaan ja kohderyhmän tarpeet huomioon. Aloitus- ja lopetuskyselyn tulokset on koottu yhteen kuviossa 1, josta käy ilmi vastausten jakauma ja lukumäärä väittämittäin.

KAAVIO 1. Yhteenveto eSosiaaliohjaus –opintojakson aloituskyselyn (n=84/83) ja lopetuskyselyn (n=77) vastauksista.

Väittämään viisi kirjattujen avointen vastausten kautta nousivat tärkeäksi sosionomin substanssiosaamiseen liittyvät esimerkit, kuten asiakkaan kohtaaminen ja asiakaslähtöisyys:

”Vaikka verkossa asiakkaan kohtaaminen voi olla hyvin erilaista kuin kasvokkain, koen oppineeni opintojakson aikana millaisin keinoin kohderyhmän tarpeet voidaan ottaa huomioon.”

”Ymmärrän verkossa kohtaamisen haasteet ja esteet ja pyrin toimimaan niin, että asiakas tulee kohdatuksi hyvin ja yksilöllisesti. Huomioin sanattoman viestinnän, puhetyyli, asiat jotka voivat jäädä huomaamatta jne.”

”Sain kurssista paljon tietoa siitä, miten esimerkiksi nuoriso, maahanmuuttajat ja ikääntyneet käyttävät verkkoa ja miten palveluja olisi hyvä vielä kehittää.”

Opiskelijat pohtivat myös digitaalisten palveluiden saavutettavuutta vastauksissaan:

”Asiakkaan ja kohderyhmän tarpeet eivät muutu verkkoon mennessä, mutta ne voivat lisääntyä verkon tuomien haasteiden vuoksi. Tämä voi haastaa kaikkien tarpeiden huomiointia”

”Ymmärrän eri asiakasryhmien mahdolliset haasteet ja toisaalta myös taidot verkossa sekä tiedän mitä verkkopalveluja eri kohderyhmät ovat jo tottuneet käyttämään. Tiedostan eri asiakasryhmien saavutettavuuden ja osallisuuden esteitä.”

Lisäksi vastauksissa nostettiin esiin teknologian ja eettisyyden merkitys sosiaaliohjauksen palveluprosessissa:

”Sosiaaliohjaus pitää olla asiakaslähtöistä, eettistä vaikka työssä hyödynnettäisiinkin teknologiaa (ei siis teknologialähtöistä). Myös erityisryhmät ja heidän tarpeensa tulee huomioida (esim. kuinka iäkäs tai vammainen pystyy toimimaan verkossa).”

”Kyllä lähtökohtana pitää olla asiakkaalle sopiva palvelu ja sen kautta tarpeet tulee olla huomioitu jo palvelua tarjotessa. Tässä pitää myös huomioida ne asiaan yksilölliset tarpeet ja osaaminen eSosiaaliohjauksessa. Teknologian tuomat haasteet ja niiden vaikutukset asiakkaan ja ryhmän ohjaamiseen tulee myös huomioida.”

”Luotan siihen, että sosiaalityö verkossa pohjautuu samoille eettisille periaatteille, kuin sosiaalityö konkreettisella kentällä.”

Teknologiaosaaminen osana sosionomin opintoja

Opiskelijapalautteen mukaan teknologiaosaaminen ja ymmärrys asiakkaan osallisuudesta digitaalisissa palveluissa on keskeistä sosionomin työssä. Palaute vahvistaa eSosiaaliohjauksen teemojen sisällyttämistä sosionomin opintoihin ja verkkototeutusta pedagogisena ratkaisuna. Myös Kivistö ja Päykkönen (2017, 78) nostavat tarkasteluun sosiaalialan teknologiaosaamista vahvistavien opetussisältöjen sekä digitaalisten toimintaympäristöjen ja -välineiden suunnitelmallisen sulauttamisen osaksi sosiaalialan tutkintoja (Kivistö & Päykkönen 2017, 78).

Digitalisaatio on keskeinen ihmisten arkea ja yhteiskuntaa sekä palveluita muuttava prosessi. Sosiaalialan työtä ei voida enää nähdä erillisinä kasvokkain tai verkossa tapahtuvana kohtaamisena, vaan näiden kahden työskentelytavan kokonaisuutena. (Pohjola 2017, 181.) Vaikka asiakas kohdattaisiin yhä useammin tulevaisuudessa verkossa, tulee sosionomin osaamisessa huomioida samat ammatillisen työn periaatteet ja lähtökohdat kuin muissakin sosiaaliohjauksen toimintaympäristöissä (kts. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014; Talentia 2017).

Lähteet

eAMK. 2017. eAMK laatukriteerit 5.12.2017. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: https://www.eamk.fi/globalassets/tutkimus-ja-kehitys–research-and-development/tki-projektien-lohkot-ja-tiedostot/eamk/teema-1/laatukriteerit/eamk_laatukriteerit_valmis.pdf

Ilmarinen. 2018. Future Score. [Viitattu 21.8.2018].  Saatavissa: http://futurescore.ilmarinen.fi/

LAMK. 2017. Opinto-opas. Sosionomi (AMK). Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://opinto-opas.lamk.fi/index.php/fi/68177/fi/68143

LAMK. 2018. eSosiaaliohjaus-opintojakson toteutussuunnitelma. [Julkaisematon].

LAMK. 2018a. eSosiaaliohjaus-opintojakson aloituskysely-aineisto. [Julkaisematon].

LAMK. 2018b. eSosiaaliohjaus-opintojakson lopetuskysely-aineisto. [Julkaisematon].

Juvonen, T., Lindh, J., Pohjola, A. & Romakkaniemi, M. (toim.) 2018. Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: UniPress.

Kauppila, T., Kiiski, K. & Lehtonen, K. 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. STM:n raportteja ja muistioita 14/2018. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kivistö, M. & Päykkönen, K. 2017. eSosiaalityön maisterikoulutus – sosiaalityön osaamista digitalisoituvassa maailmassa. Teoksessa Malin, P., Nousiainen, K. & Tapola-Haapala, M. (toim.) 2017. Tutkiva sosiaalityö, Sosiaalityö digitalisoituvassa maailmassa. Sosiaalityön tutkimuksen seura.  [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa:  http://talentia.e-julkaisu.com/2017/tutkivasosiaalityo2017/docs/tutkivasosiaalityo2017.pdf

Pohjola, A. 2017. Sosiaalityöohjautuva digitalisaation kehittäminen. Teoksessa Kivisto, M.̈ & Päykkönen, K. (toim.) 2017. Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiäjulkaisuja C. Työpapereita 58. [Viitattu 21.8.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-035-7

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. [Viitattu 30.8.2018]. Saatavissa:  http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301

Talentia. 2017. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. [Viitattu 30.8.2018]. Saatavissa: http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Kirjoittajat

Tarja Tolonen toimii lehtorina sekä vastuuopettajana ja Kati Ojala päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa. Opettajat työskentelevät työparina kehittäen LAMK:n sosionomikoulutuksen mm. sosiaalialan digitaalisiin palveluihin ja sosiaalihuollon dokumentointiin liittyvää koulutusta sekä vuorovaikutteista ja osallistavaa verkkopedagogiikkaa.

Julkaistu 4.9.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/laptop-computer-aerial-background-3335722/ (CC0)

Viittausohje

Ojala, K. & Tolonen, T.  2018. eSosiaaliohjaus, uutta sosionomin opinnoissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/09/04/esosiaaliohjaus-uutta-sosionomin-opinnoissa/