Digitalisaatio, robotisaatio ja muut työelämän muutosta ajavat tekijät ovat merkittävästi muuttaneen muotoilijan työtehtäviä. Samaan aikaan on syntynyt myös uudenlaista työtä. Se on osin vielä tunnistamatonta ja piilossa, mutta hiljalleen uudet työmahdollisuudet avautuvat näkyviin. Tässä artikkelissa esitettävillä koulutuskokeiluilla on haettu näkemystä ja ymmärrystä siitä, miten muotoilijalle merkityksellisiä työelämätaitoja voidaan kartuttaa opintojen aikana. Koulutuskokeiluissa on tarkasteltu muun muassa yrittäjyysvalmiuksien sekä tiimeissä toimimisen valmiuksien kehittymistä osana opintoja. Lisäksi on pohdittu tiimioppimisen tuottaman yrittäjämäisen asenteen kehittymistä.
Kirjoittaja: Anu Raappana
Johdanto
Muotoilijat tunnistavat, että uusia työmahdollisuuksia on näkyvissä esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin palvelujen kehittämisessä, käyttöliittymäsuunnittelussa sekä eettisten ja ekologisten, uusista materiaaleista tehtävien tuotteiden suunnittelussa. Myös ilmaston muutoksen on ajateltu tuottavan muotoilijoille uudenlaisia työpaikkoja, joita ei tällä hetkellä vielä tunnisteta. Työelämän murroksessa myös muotoilijan ansaintatapa on muuttunut. Muotoilija toimii usein yrittäjänä ja työura koostuu erilaisista pätkistä (Ornamo 2017). Koulutuksessa on kyettävä tuottamaan sellaisia valmiuksia, että muotoilija pystyy muuttuvassa työelämässä itsensä työllistämään ja toisaalta kykenee laajentamaan osaamistaan tarvittaessa.
Koulutuskokeilujen taustalla on Design or die –luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä ESR –hanke (1.9.2016 – 31.12.2018). Hanke on valtakunnallinen ja sen toteuttavat LAMK, Lapin yliopisto, Aalto yliopisto sekä Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry. Hankkeen teemoja ovat muun muassa muotoilualan koulutuksen muutos, muotoilijoiden monimuotoinen työelämä sekä muotoiluosaamisen hyödyntämisen edistäminen.
Tausta-aineisto
Tässä artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat aineistoon, joka koostuu haastatteluaineistosta (ammatissa toimivia muotoilijoita sekä muotoilualan opiskelijoita), kyselyaineistosta (ohjausryhmän jäsenet) sekä hankkeessa toteutettujen koulutuskokeilujen aikana syntyneestä aineistosta. Aineisto on suppea, joten yleistyksiä aineiston pohjalta ei voida tehdä, mutta mielenkiintoisia ilmiöitä aineistoon kätkeytyy. Tiimioppimisen koulutuskokeilut on toteutettu kahdella sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opintojaksolla.
Koulutuskokeilujen suunnittelua ja niiden toteuttamista ovat ohjanneet muun muassa seuraavat käsitykset tiimioppimisesta. Tiimissä oppiminen tarkoittaa yhteistoiminnallista ja vuorovaikutuksellista oppimisen tapaa ja jokainen tiimin jäsen vaikuttaa koko tiimin oppimiseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Vaikka tehdään yhdessä, on vastuu oppimisesta aina yksilöllä. Tiimioppiminen perustuu vuorovaikutukseen, tiedon jakamiseen sekä reflektioon sekä tiimiläisten että ohjaavien opettajien välillä. Tehtäessä kehitysprojektia yrityksen toimeksiannosta, oppimiseen liittyy myös vuorovaikutus tilaajan kanssa. Tiimioppimisen käsitteeseen liittyy läheisesti myös itsetuntemuksen sekä yhteisöllisen oppimisen käsitteet. Tiimioppiminen edistää sekä yrittäjyysvalmiuksia että sosiaalisia taitoja. Kokeilujen taustalla vaikutti lähtökohtana erityisesti tiedon, ymmärryksen ja ammattiin sidottujen taitojen kasvu tiimioppimisen ytimenä, mutta yrittäjyysvalmiuksien kasvua sekä sosiaalisten taitojen kasvu nähtiin myös erittäin merkittävänä tavoitteena. (Arene 2010; Hytti et al. 2010; Seikkula-Leino 2007.)
Havaintoja kokeiluista
Tiimin tulos vahvempi kuin yksilön tuottama tulos
Ryhmäopetuksen erityisen hyvä ominaisuus on vertaisoppiminen ja ryhmän jäsenten tuki. Kokeiluista saatu kokemus osoittaa, että tiimi kykenee usein tunnistamaan kunkin yksilön vahvuudet, mikä auttaa ryhmän jäseniä hyödyntämään yksilöllisiä vahvuuksiaan tehokkaammin. Tärkeää on myös ryhmätyön tuloksena saavutettu menestyskokemus ja kyky tuoda henkilökohtainen osaaminen sekä persoona osaksi tiimin menestyksestä. Tiimissä myös pettymyksen kokeminen on helpompaa.
Tiimityöskentelyllä vahvempaa yhteissuunnittelua
Tässä esitellyt koulutuskokeilut eivät olleet monialaisia, mutta kokeiluissa havaittiin monialaisuuden tuottamia hyötyjä. Monialaisuus on selvästi suunta, jota tulee edelleen tavoitella. Muotoilun koulutuksessa monialaisesta tiimityöstä opintojen aikana on hyötyä, sillä myöhemmin ammatissa toimitaan aina monialaisesti. Tiimityöskentely ja tiimissä oppiminen edistää opiskelijoiden kykyä työskennellä moniammatillisissa ryhmissä.
Tiimissä tavoitetaso kohoaa
Tiimi asettaa tavoitetason korkeammalle kuin yksittäinen opiskelija. Kokeiluissa havaittiin, että tiimin yhteisöllinen itsetunto voi olla niin vahva, että tavoite asetetaan jopa liian korkealle suhteessa osaamiseen ja käytössä olevaan aikaan. Tämä on ollut kokeiluissa myös yksi tärkeä tarkasteltava näkökulma; miten opiskelijat hahmottavat oman ajankäyttönsä, omat resurssinsa ja miten voidaan tukea oman osaamisen tunnistamista sekä kykyä laatia projekteista riittävän laajoja mutta ei liian laajoja. Opettajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita hahmottamaan realistinen tavoite ja työskentelyn taso.
Jokainen saa käyttää omaa erityisosaamistaan
”Oli aika mahtava tunne kun tajusin, että mä pystyn tuomaan siihen tiimiin ihan erilaista osaamista. Mulla on tutkinto amiksesta ja oon oppinu siellä yhen tekniikan. Me hyödynnettiin sitä ja siks meille tuli niin hyvä työ.”
Tiimin osaaminen muodostuu yksilöiden osaamisesta. Parhaimmillaan tiimityöskentely on sitä, että jokainen voi tuoda tiimin työskentelyyn omaa erityiosaamistaan ja edelleen kasvattaa omaa osaamistaan havainnoimalla muiden työskentelyä. Havaintojen perusteella oman osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen vahvistaa ammatillista itsetuntoa.
Tiimin rakentaminen ja tiimiytyminen
”Ei siitä vaan tullut mitään. Tapeltiin lopuksi oikein kunnolla.”
Tiimien muodostamisessa on omat riskinsä ja tiimin kokoon sekä kokoonpanoon on kiinnitettävä huomiota. Tiimityön onnistuminen perustuu opiskelijoiden valmiuteen työskennellä tiimeissä. Tämä on otettava huomioon tiimien rakentamisessa sekä tiimien ohjaamisessa.
Opettajan rooli tiimioppimisessa
Tiimioppimisen ohjaajana opettajan ja oppimateriaalien roolit muuttuvat merkittävästi. Tiimioppimisen prosessissa opettaja on valmentaja tai fasilitaattori ja oppimateriaalia syntyy osittain prosessin aikana. Ohjauksen ja taustamateriaalin tarve nousee opiskelijoiden oppimisprosessista Opettajan tulee oppia hyödyntämään avoimesti saatavilla olevia aineistoja ja ohjata opiskelijoiden työskentelyä siten, että he itse tunnistavat teemoja ja ilmiöitä, joista tarvitsevat lisätietoa. Tiimioppimisessa myös erilaisten tiedonhankinnan menetelmien käyttö korostuu. Opiskelijat joutuvat hankkimaan tietoa päästäkseen eteenpäin projektissaan.
Yhteenveto
Koulutuskokeilut ovat olleet yksi osa hanketta. Niiden tuottama tieto on auttanut ymmärtämään paitsi työelämän muutosta, myös monenlaisia keskeisesti muotoiluprosessiin liittyviä elementtejä. Muotoilijan työn muuttuessa perinteisestä, konkreettisesta tuotesuunnittelusta abstraktimpaan suuntaan, korostuvat muotoiluprosessissa ehkä eri elementit kuin aiemmin. Muutoksen myötä myös koulutuksen on muututtava, jotta oikeiden taitojen, tietojen, välineiden ja asenteiden oppiminen jatkuu.
Lähteet
Arene, 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. [Viitattu 19.9.2018]. Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf
Hytti, U., Stenholm, P., Heinonen, J., & Seikkula-Leino, J. 2010. Perceived learning outcomes in entrepreneurship education: The impact of student motivation and team behavior. Education + Training, Vol. 52 (8/9), 587 – 606.
Ornamo, 2017. Työmarkkinatutkimus. [Viitattu 19.9.2018]. Saatavissa: https://www.ornamo.fi/app/uploads/2018/05/ornamo_tyomarkkinatutkimus-2017.pdf
Seikkula-Leino, J. 2007. Opetussuunnitelmauudistus ja yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen. Opetusministeriön julkaisuja 2007: 28. Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
Kirjoittaja
Anu Raappana on Design or die-hankkeen projektipäällikkö. Hän toimii tutkijana Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/workplace-team-business-meeting-1245776/ (CC0)
Julkaistu 8.10.2018
Viittausohje
Raappana, A. 2018. Havaintoja muotoilun alan koulutuskokeiluista. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/08/havaintoja-muotoilun-alan-koulutuskokeiluista/
