Suomalaisista lähes puolet asuu pientaloissa, joissa biojätteen keräystä ei yleensä ole järjestetty. EU:n jätelainsäädännön kiristyessä tulevaisuudessa on pientaloasukkaidenkin järjestettävä biojätteen keräys tai kompostoitava biojäte. Tässä artikkelissa esitellään tapoja, joilla biojätteen erilliskeräys omakoti- ja pientaloalueilla voitaisiin toteuttaa ympäristö- ja kustannusvaikutuksiltaan tehokkaasti.
Kirjoittajat: Mika Kuparinen ja Susanna Vanhamäki
Johdanto
Euroopan neuvosto hyväksyi keväällä 2018 jätepaketin, jonka mukaan jäsenmaiden on varmistettava 31.12.2023 mennessä että kotitalouksien biojäte kerätään erikseen tai kierrätetään sen syntypaikalla esimerkiksi kotikompostoimalla. Jätepaketin tavoitteena on edesauttaa siirtymistä kiertotalouteen ja vähentää EU:n riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista edistämällä luonnonvarojen harkittua, tehokasta ja järkevää käyttöä (Euroopan neuvosto 2018).
Biojäte on kotitalouksissa, ravintoloissa ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä (Euroopan komissio 2016). Suomessa erilliskerättiin vuonna 2016 biojätettä noin 393 000 tonnia, jos kotikompostointi lasketaan mukaan. Sekajätteessä on kuitenkin vielä paljon biojätettä, sillä sekajätettä kerättiin 1,22 miljoonaa tonnia, joka on 44% yhdyskuntajätteestä. (Tilastokeskus 2016) Esimerkiksi Helsingissä biojätteen osuus omakotitalojen sekajätteessä vuonna 2015 oli 42% (HSY 2016).
Suomalaisista asui vuonna 2017 erillisissä pientaloissa noin 2,66 miljoonaa henkilöä, joka on noin 48% väestöstä (Tilastokeskus 2018). Päijät-Hämeessä noin 60% pientaloasukkaista kompostoi biojätteensä (PHJ 2018b). Kaikki eivät kuitenkaan ole valmiita kompostoimaan itse ja biojätteen erilliskerääminen yksittäisiltä kiinteistöiltä ei usein ole kannattavaa kustannuksiltaan eikä ympäristövaikutuksiltaan.
Biojätteen erilliskeräyksen ympäristövaikutuksia ja kustannuksia voidaan pienentää keräämällä usean kiinteistön biojätteet samaan astiaan ja pidentämällä näin sekajätteen tyhjennysväliä. Paikkakunnasta riippuen biojätettä sisältävän sekajätteen tyhjennysväli on kesäisin 1-2 viikkoa ja talvisin jopa 4 viikkoa. Lajittelemalla biojätteen erikseen sekajätteen tyhjennysväliä voidaan pidentää jopa 12 viikkoon ja erillisellä päätöksellä jopa 26 viikkoon (PHJ 2018a). Esimerkiksi Hyvinkäällä ja Valkeakoskella viiden kiinteistön jätekustannuksia voidaan laskea yhteistä biojäteastiaa käyttämällä ja sekajätteen tyhjennysvälin harventamisella 50-73 euroa ja 38-46% vuodessa per kiinteistö (Kiertokapula Oy 2018).
Esimerkkejä biojätekeräyksen toteuttamisesta
Usean kiinteistön yhteinen biojäteastia on toimiva ratkaisu taajama-alueilla, jos biojätettä syntyy liian vähän tai epäsäännöllisesti, jotta kompostointi toimisi kunnolla. Suomessa oli vuonna 2014 noin 1900 biokimppaa, joista suurin osa Jyväskylässä, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Kimpoissa oli keskimäärin noin 4 taloutta ja tämän tyyppisiä kimppoja oli yhteensä noin 8700 taloutta ja 23 000 henkilöä (Runsten 2014).
Päijät-Hämeen jätehuollolla on kymmeniä kimppoja Orimattilan ja Heinolan taajama-alueilla, joissa kunta järjestää biojätteen erilliskeräyksen. Yhtiö ei ole erityisesti markkinoinut biokimppoja, mutta sen nähdään tulevan ajankohtaiseksi tulevaisuudessa. (Rintala 2018)
Puhas Oy on kampanjoinut Joensuussa oma-aloitteisesti vuodesta 2014 lähtien kesäisin kotikompostoinnin ja yhteisten biojäteastioiden puolesta. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen edullisia kompostoreita tai biojäteastian ja puolen vuoden biojätepussit veloituksetta. Biokimppoja on tällä hetkellä 380 ja erilliskerätyn biojätteen määrä onkin noussut viime vuosina. (Puhas Oy 2018; Kukkonen 2018a)
Biojätteen aluekeräyksestä löytyy Suomesta vain muutamia esimerkkejä. Pohjanmaalla on järjestetty biojätteen keräys vapaa-ajan asutuksen keräyspisteisiin kesästä 2018 lähtien (EkoRosk Oy 2018). Mikkelissä on kokeiltu viime vuosina biojätteen aluekeräystä lukollisilla syväkeräysastioilla (Koski 2018). Myös Joensuussa on kokeiltu aluekeräystä yhdellä keräyspisteellä, mutta pienen saannon vuoksi keräystä ei jatkettu (Kukkonen 2018b).
Jätteiden yhteiskeräys uusilla pientaloalueilla
Uusilla pientaloalueilla jätteiden yhteiskeräys voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kaavassa voidaan määritellä paikat, mihin korttelin tai kujan yhteiset jäteastiat tulee sijoittaa ja tontin vuokrasopimuksessa/kauppakirjassa tontin haltija voidaan velvoittaa liittymään yhteiseen jätekeräykseen. Biojätteen osalta tulisi huomioida asukkaan mahdollinen halu kompostoida biojätteensä itse.
Oulun Hiukkavaaran omakotitaloalueella on meneillään jätehuoltopilotti, jossa alueen omakotitalojen asukkaille on neljä kimppapistettä, joissa on erilliset syväkeräysastiat eri jätejakeille, mukaan lukien biojätteelle. Kimppapistejärjestelmään liittyminen on alueen tontinluovutuksen ehtona. (Kiertokaari Oy 2018) Samanlainen ehto on myös Mikkelin Kirkonvarkauden omakotitaloalueella, jossa syväkeräyspisteiden paikat on myös merkitty kaavaan (Koski 2018).
Mikkelin Orijärven puutaloalueen pientaloasukkaat on velvoitettu jo vuodesta 2003 tonttien vuokrasopimuksen/kauppakirjan mukaisesti liittymään yhteiseen jätekeräykseen. Alueen rakennusvaiheessa kujille rakennettiin jätepisteet ja keskitetty jätehuoltoratkaisu määrättiin kaavalla. (Orijärven asukasyhdistys 2018; Saukkonen 2018b)
Jätekimpalla on yhteensä 13 kujakohtaista jätepistettä, joissa on syväkeräysastia sekajätteelle ja biojäteastia (Kuva 1). Jätekimpassa on tällä hetkellä 117 taloutta (n. 350 henkeä), joista pieni osa kompostoi biojätteensä ympärivuotisesti. Biojätekeräykseen osallistuu ympärivuotisesti 100 taloutta. (Saukkonen 2018a)
KUVA 1. Yksi jätteiden yhteiskeräyspisteistä Orijärven puutaloalueella Mikkelissä. (Kuva: Mika Kuparinen).
Jätekimpan osakkaat saavat kerran vuodessa laskun koko vuoden jätehuollosta. Biojätekeräys laskutetaan jakamalla toteutunut biojätekustannus keräykseen osallistuneiden kesken (Saukkonen 2018a). Biojätekeräyksen kustannukset olivat taloutta kohti vuonna 2017 54 euroa vuodessa (Orijärven asukasyhdistys 2018).
Yhteenveto
Uusia pientaloalueita suunnitellessa ja kaavoittaessa olisi hyvä huomioida yhteinen jätehuolto ja mahdollisuuksien mukaan velvoittaa tulevat asukkaat liittymään yhteiskeräykseen jo tontinluovutusvaiheessa. Kujien tai korttelien yhteiskeräys laskee kuljetuskustannuksia, vähentää jäteautoliikennettä ja mahdollistaa biojätteen erilliskeräyksen niille, jotka eivät kompostoi.
Jo olemassa olevilla pientaloalueille olisi hyvä markkinoida aktiivisesti yhteisiä biojäteastioita yhdessä kotikompostoinnin kanssa. Biokimppojen toimivuudesta on onnistuneita esimerkkejä ympäri Suomea mutta niiden perustaminen voi olla haastavaa, jos saman kujan asukkaista useat kompostoivat biojätteensä itse. Kimpan perustamiseen voidaan kannustaa tekemällä se mahdollisimman helpoksi, esimerkiksi tarjoamalla biojäteastia ja mahdollisuus jakaa lasku osakkaiden kesken.
Lähteet
Ekorosk Oy. 2018. Vappu tuo eriävät aukioloajat ja biojäteastioita mökkien keräyspisteisiin. [Viitattu 5.10.2018]. Saatavissa: https://www.ekorosk.fi/fi/company/news/Bio_waste_collection_from_Cottag
Euroopan komissio. 2016. Biodegradable Waste. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: http://ec.europa.eu/environment/waste/compost/index.htm
Euroopan neuvosto. 2018. Jätehuolto ja kierrätys: neuvostolta uudet säännöt. [Viitattu 26.9.2018]. Saatavissa: http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/05/22/waste-management-and-recycling-council-adopts-new-rules/
HSY. 2016. Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015. Kotitalouksien ja palvelutoimialojen sekajätteen sekä Ämmässuolla käsiteltävän biojätteen koostumustutkimus. Helsinki: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: https://www.hsy.fi/sites/Esitteet/EsitteetKatalogi/Raportit/Paakaupunkiseudun_seka-ja_biojatteen_koostumus_vuonna_2015.pdf
Kiertokaari Oy. 2018. Oulussa testataan omakotitaloalueella jätteiden kimppakeräystä. [Viitattu 9.10.2018]. Saatavissa: https://kiertokaari.fi/hiukkavaarassa-testataan-omakotitalojen-jatteiden-kimppakeraysta/
Koski, J. 2018. Ympäristöinsinööri. Metsäsairila Oy. Puhelinhaastattelu 27.9.2018.
Kukkonen, T. 2018a. Puhas Oy. Sähköposti 12.10.2018.
Kukkonen, T. 2018b. Puhas Oy. Puhelinhaastattelu 12.10.2018.
Orijärven asukasyhdistys. 2018. [Viitattu 5.10.2018]. Saatavissa: https://orijarvi.blogspot.com/p/tapahtumakalenteri_13.html
Puhas Oy. 2018. Biojätteen kompostoriin tai biokimppa-astiaan. [Viitattu 9.10.2018]. Saatavissa: https://www.puhas.fi/biojatekampanja.html
PHJ. 2018a. Päijät-Hämeen jätehuolto. Jäteastioiden tyhjennysvälit. [Viitattu 8.10.2018]. Saatavissa: https://www.phj.fi/kiinteiston-jatehuolto/jateastioiden-tyhjennysvalit/
PHJ. 2018b. Päijät-Hämeen jätehuolto. Paikallinen näkökulma. Tuula Honkanen, puheenvuoro BMT-kiertotaloustapahtumassa 8.5.2018.
Rintala, H. 2018. Palvelukoordinaattori. Päijät-Hämeen jätehuolto. Puhelinhaastattelu 15.10.2018.
Runsten, S. 2014. Biojätteen erilliskeräyksen ympäristövaikutukset. S. 11-13. [Viitattu: 1.10. 2018]. Saatavissa: http://vanha.jly.fi/Runsten_2014.pdf
Saukkonen, K. 2018a. Orijärven jätekimpan isännöitsijä. Sähköposti 28.9.2018.
Saukkonen, K. 2018b. Orijärven jätekimpan isännöitsijä. Puhelinhaastattelu 4.10.2018.
Tilastokeskus. 2016. Yhdyskuntajätekertymä 2016. [Viitattu: 26.9.2018].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/jate/2016/13/jate_2016_13_2018-01-15_tau_001_fi.html
Tilastokeskus. 2018. Kerrostaloasumisen suosio kasvaa. [Viitattu: 8.10.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/asas/2017/asas_2017_2018-05-17_tie_001_fi.html
Kirjoittajat
Mika Kuparinen opiskelee ympäristöinsinööriksi Lahden ammattikorkeakoulussa Tekniikan alalla.
Susanna Vanhamäki toimii TKI-asiantuntijana Lahden ammattikorkeakoulussa Kiertotalouden ratkaisut -painoalalla.
Artikkelikuva: Mika Kuparinen
Julkaistu 1.11.2018
Viittausohje
Kuparinen, M. & Vanhamäki, S. 2018. Biojätekeräyksen toteuttamistapoja pientaloalueilla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/01/biojatekerayksen-toteuttamistapoja-pientaloalueilla/
