Potilaan kotiuttaminen sairaalasta on monimuotoinen prosessi lukuisine haasteineen. Kotiutusprosessin laadukasta ja tehokasta etenemistä voidaan edistää kotiuttamisyksikkö -toiminnalla. Kotiuttamisyksikkö on erillinen tila sairaalassa, johon potilas voi siirtyä odottamaan kotiuttamista ensiavusta tai vuodeosastolta. Erillisen tilan käyttö perustuu siihen, että potilaiden kotiutus nopeutuu ja vuodepaikat osastoilla saadaan nopeammin kiertoon toisille potilaille.
Kirjoittajat: Hilda Kemppainen, Paula Piirainen ja Taina Anttonen
Kotiutusprosessi ja sen eteneminen
Prosessi kuvaa tapahtumasarjaa tai kehityskulkua. Se sisältää yksittäisiä yhteenkuuluvia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan haluttua lopputulosta (Laaksonen, Niskanen & Ollila 2012, 58). Kotiutuminen sairaalasta ja siihen liittyvät toiminnot voidaan määritellä prosessiksi, jossa toteutetaan potilaan tarkoituksenmukaista hoitoa.(Rantasalo 2007, 32). Kotiutusprosessi sisältää erilaisia vaiheita ja toimintoja (Koski 2017, 16). Tarkimmin kuvattuna kotiutusprosessi alkaa potillaan saapuessa sairaalaan ja päättyy, kun hän siirtyy kotiin tai jatkohoitoon toisaalle. (Nordmark, Soderberg & Skär 2015, 24-25)
Potilas voidaan kotiuttaa sairaalasta, kun lääketieteellisiä syitä sairaalahoitoon ei enää ole. Ennen potilaan kotiuttamista selvitetään mahdollisen jatkohoitopaikan tarve, potilaan asuinolosuhteet ja selviytyminen kotona, avun ja palveluiden tarve ja kotiuttamisajankohta. Niiden lisäksi on ennakoitava hoitoon jonottavia ja heidän pääsemistään hoitoon. Tällöin sairaalassa olon kriteeriksi asettuu hoidon tarve, koska hoitoyksikössä tai osastolla on vain tietty määrä vuodepaikkoja. (Lämsä 2013, 111, 122-123)
Kotiutumisen onnistumista edistää potilaan oman arvion kuuleminen hänen voinnistaan (Zibulski 2014, 47). Merkittäviä seikkoja ovat myös omaisen mukaanotto kotiuttamisen suunnitteluun, hoitoon osallistuvien keskinäinen työnjaon selkeys sekä hoidon koordinointi (Hammar 2008). Kun potilaan kanssa on sovittu kotiuttamispäivästä, siitä ilmoitetaan sairaalan sisällä hoitoon osallistuville, omaisille sekä tarvittaessa kotihoitoon. Näin ollen jokainen toimija ennättää hoitaa oman osuutensa potilaan hoidossa. Hoitoprosessin ja sovittujen asioiden kirjaaminen tehostavat kotiutuksen suunnittelua ja edistävät tiedonkulkua myös kotiuttamisprosessissa (Niskanen 2012, 39).
Kotiuttamisyksikön hyödynnettävyys
Sairaalassa potilas pitää vuodepaikkaa siihen asti, kunnes hän kotiutuu. Jos vuodepaikat ovat täynnä, osasto ei voi ottaa vastaan uusia potilaita. Ennen kotiuttamisyksikkötoiminta aloittamista tulee selvittää, miten toiminta järjestetään ja kuinka sidosryhmät tulevat mukaan, jotta kotiuttamisyksikkötoiminta onnistuu (Hagerty, Clemente & Sachdeva 2010). Kun lääkäri on tehnyt potilaan kotiuttamismääräyksen, selvitetään, voiko potilas siirtyä odottamaan kotiutumista kotiuttamisyksikköön (Shim, Kumar & Jiao 2014).
Singaporelaisessa sairaalassa selvitettiin kotiuttamisprosessin parantamista. Sairaalan johto oli tietoinen kotiuttamisprosessin puutteista ja oli löytänyt epäkohtia kotiuttamisessa. Ensimmäinen epäkohta oli seurantakäyntien järjestäminen niin, että sähköinen vahvistus ajanvarauksesta tulee nopeasti. Toinen epäkohta oli lääkäriltä tulevat hoito-ohjeet ja reseptit. Sekin oli huomattu, että vaikka potilaan kotiutus oli sovittu tapahtuvan tiettynä aikana, hän saattoi silti vielä olla osastolla, koska hoitaja ei ollut hoitanut kotiuttamista loppuun. Epäkohtien poistamiseksi kotiuttamisyksikön perustamisen todettiin vaikuttavan tehokkaimmin vuodepaikkojen vapautumiseen osastolta. Kotiuttamisyksikössä potilas voi odottaa hoito-ohjeiden, reseptien ja papereiden valmistumista, uusien hoitoaikojen saamista sekä hakijan saapumista. Tänä odotusaikana osaston vuodepaikka voi vapautua toiselle potilaalle. (Shim, Kumar & Jiao 2014, 439)
New Yorkissa käynnistettiin discharge lounge -toiminta ensiavusta siirtyville potilaille. Jo aiemmin oli kokeiltu kotiuttamisyksikkötoimintaa, mutta sen ei koettu tuovan hyötyä. Syynä aiempaan kotiuttamisyksikkötoiminnan epäonnistumiseen oli nähty sinne tulevien potilaiden seulonnan puuttuminen, hoitohenkilökunnan puutteellinen perehdyttäminen toimintaan, kotiuttamisyksikön pienuus ja sijainti sekä viihtyvyyden puuttuminen. Uuden kotiuttamistilan suunnitteluun otettiin mukaan kaikki keskeiset hoitoon osallistujat eli lääkärit ja hoitajat, farmaseutit, fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä potilastoimisto. Kotiuttamistilaksi tuli sairaalan sisäänkäynnin läheisyydessä oleva iso aula, jossa oli lepotuolit, lehtiä ja kirjallisuutta, televisio ja mahdollisuus ostaa pieniä aterioita. (Hernandez, John & Mitchell 2014)
Tulokset olivat neljän kuukauden kuluttua toiminnan käynnistämisestä rohkaisevia. Yli kuusi tuntia ensiavussa viettäneiden potilaiden määrä laski 24,6 prosentista 15,8 prosenttiin. Keskipäivään mennessä toteutuneet kotiutukset kasvoivat 33,4 prosentista 41,5 prosenttiin. Myös aika kotiutusmääräyksen tekemisestä potilaan kotiutumiseen eli vuodepaikan luovuttamiseen väheni 126 minuutista 84 minuuttiin. Uudessa kotiuttamistilassa yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa paransi vaikuttavuutta ja potilasvirtausta ensiavusta kotiin. (Hernandez, John & Mitchell 2014)
Myös englantilaisessa sairaalassa kehitettiin ensiavusta kotiuttamisyksikköön siirtyvien potilaiden hoitoa ja kotiuttamisyksikön toimintaa. Kotiuttamisyksikköön tuli hoitaja, joka suunnitteli potilasseulontaa, viestintää kotiuttamisyksikön ja ensiavun henkilöstön välillä sekä tilan viihtyvyyttä turvallisuuden ja mukavuuden parantamiseksi. Kotiuttamisyksikkötoiminnasta järjestettiin koulutus henkilöstölle sekä laadittiin toimintasäännöt ja internetsivut. Vuonna 2017 kotiuttamisyksikkö vähensi yhteensä potilaan odotusaikaa 3006 tuntia 79 seurantapäivän aikana. Palautteen mukaan 94-97 % potilaista oli tyytyväisiä sekä kotiuttamistilan ympäristöön, järjestelyihin, että palveluihin.
Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien vuodeosastolla tehtiin kyselytutkimus lokakuussa 2017, jossa selvitettiin ylempi amk-opinnäytetyönä erillisen kotiuttamisyksikön tarkoituksenmukaisuutta kotiuttamisprosessin tehostamisessa. Vastaajia olivat kotiuttamisprosessia toteuttavat hoitajat. Kyselytutkimuksen kesto oli viisi vuorokautta. Tulosten mukaan 63 prosenttia (n=30) potilaista soveltuisi siirtymistä kotiin tai jatkohoitopaikkaan odottajaksi kotiuttamisyksikköön, jos sellainen olisi sairaalassa. Merkittävin kriteeri oli, että odottava potilas on omatoiminen sekä orientoitunut aikaan ja paikkaan (n=20). Painavimmaksi esteeksi arvioitiin se, että potilas on vuodepotilas (n=7) tai hänellä on sairauteen liittyviä tekijöitä kuten eristyksen tarve. Ylempi amk-opinnäytetyön tulosten ja johtopäätösten perusteella näyttää siltä, että Päijät-Hämeen keskussairaalassa erillisellä kotiuttamisyksiköllä ja sen toiminnan kehittämisellä potilaiden kotiutus nopeutuisi ja vuodepaikat osastoilla saataisiin nopeammin kiertoon toisille, niitä tarvitseville potilaille. (Kemppainen & Piirainen 2018)
Lähteet
Hagerty, T., Clemente, C. & Sachdeva, A. 2010. Discharge Lounge that Works: A Pathway for Implementation. Capital Marketing Services. [Viitattu 29.10.2018]. Saatavissa: www.capitalmarketingservices.com
Hammar, T. 2008. Palvelujen yhteensovittaminen kotihoidossa ja kotiutumisessa – Kotihoidon asiakkaiden avun tarve ja palvelujen käyttö sekä PALKO-mallin vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Tampere. [Viitattu 26.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7522-1
Hernandez, N., John, D. & Mitchell, J. 2014. A reimagined discharge lounge as a way to an efficient discharge process. BMJ Quality Improvement Reports. Vol.3 (1). [Viitattu 26.10.2018]. Saatavissa: https://bmjopenquality.bmj.com/content/bmjqir/3/1/u204930.w2080.full.pdf
Kemppainen, H. & Piirainen,P. 2018. Kotiutusprosessin kehittäminen sisätautien vuodeosastolla 33-34 Päijät-Hämeen keskussairaalassa. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 26.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018102616281
Koski, J. 2017. Sairaalasta kotihoitoon. Toimintatutkimus kotiutusprosessin kehittämisestä lean-menetelmiä hyödyntäen. Pro-gradu tutkielma. Itä-Suomen Yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Joensuu ja Kuopio. [Viitattu 26.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20170394
Laaksonen, H., Niskanen, J. & Ollila, S. 2012. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. Helsinki: Edita.
Lämsä, R. 2013. Potilaskertomus. Etnografia potiluudesta sairaalaosaston käytännöissä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Helsinki. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-839-1
Niskanen, B. 2012. Kotiuttamisen kehittäminen Limingan terveyskeskussairaalassa. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712009
Nordmark, S., Soderberg S. & Skär, L. 2015. Information exchange between registered nurses and district nurses during the discharge planning process: cross-sectional analysis of survey data. Informatics for health & social care. 40 (1), 23-44. [Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.aineistot.lamk.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=1&sid=97fa2777-18e3-40b2-ba10-368b69391b32%40pdc-v-sessmgr05
Rantasalo, K. 2007. Sairaalasta kotiin – puhelinhaastattelu erikoissairaanhoidosta kotihoidon piiriin kotiutuneille potilaille. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos. Kuopio.
Zibulski, K. 2014. Potilaiden arviointeja hoidon laadusta terveyskeskuksen vuodeosastoilla. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen Yliopisto, terveystieteiden tiedekunta. Joensuu ja Kuopio. (Viitattu 27.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20140596
Kirjoittajat
Hilda Kemppainen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK-koulutus
Paula Piirainen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, ylempi AMK-koulutus
Taina Anttonen, yliopettaja, ylempi AMK-koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/mets%C3%A4-tie-kuuluvia-lehti%C3%A4-656969/ (CC0)
Julkaistu 1.11.2018
Viittausohje
Kemppainen, H., Piirainen, P. & Anttonen, T. 2018. Kotiuttamisyksikkö potilaan sairaalasta kotiutumisen edistäjänä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/01/kotiuttamisyksikko-potilaan-sairaalasta-kotiutumisen-edistajana/
