Opiskelijoiden harjoittelujaksojen onnistumiseen vaikuttavat monet seikat. Harjoittelupaikalla varmistetaan opiskelijan riittävä perehdyttäminen sekä ohjaus, ja oppilaitos varmistaa osaltaan opiskelijan oppimisprosessin tukemisen sekä ohjauksen. Opiskelija itse voi perehtyä ennen harjoittelujaksoa tulevaan harjoittelupaikkaansa esimerkiksi harjoittelupaikan perehdytyskansioon tutustumalla.

Kirjoittajat: Niina Haikka ja Päivikki Lahtinen

Harjoittelu osana sairaanhoitajan tutkintoa

Sairaanhoitajan tutkinto sisältää 75 opintopistettä harjoittelua, eli kolmasosan koko tutkinnosta, joka on 210 opintopistettä. Opintojen aikana perehdytään teoriatietoon, jota hyödynnetään käytännön harjoitteluissa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija teorian myötä työelämään sekä samalla harjoittaa kädentaitoja turvallisessa ympäristössä ennen harjoitteluun menoa esimerkiksi simulaatioympäristössä. (LAMK 2018.)

Harjoittelupaikassa opiskelijalla täytyy olla oma nimetty ohjaajansa. Ensimmäisessä käytännön harjoittelussa ohjaajalla on suuri merkitys, ja opiskelija ottaakin hänet usein esikuvakseen. (Jääskeläinen 2009, 5-6.) Hoitotyön opiskelijoiden käytännön harjoittelua on tutkittu laajasti. Erilaisissa tutkimuksissa on otettu huomioon opiskelijan, mutta myös ohjaajan ja opettajan roolit harjoittelun aikana. Harjoittelun alussa opiskelija tekee itselleen ohjaajansa kanssa realistiset harjoittelun tavoitteet ja pyrkii saavuttamaan ne harjoittelun aikana. Tavoitteiden saavuttaminen lisää opiskelijan motivaatiota ja kuuluvuuden tunnetta omaan ammattiryhmäänsä. (Kallio 2011, 12-13.)

Harjoittelujaksolla opiskelijan oma motivaatio ja kiinnostuneisuus alaa kohtaan vaikuttavat harjoittelun onnistumiseen ja tulevaisuudessa jopa työpaikan saamiseen. Harjoittelun ohjaajan rooli on merkittävä harjoittelun onnistumisen kannalta. Parissa tutkimuksessa korostui se, että jos ohjaaja on kiireinen omien töidensä kanssa, niin opiskelijan opetus jää helposti taka-alalle. Harjoitteluyksiköt ehdottavatkin, että käytännön harjoittelu siirtyisi harjoittelupaikoilta oppilaitoksille. Tähän taas koulujen resurssit eivät riitä. Koulut pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan harjoittelupaikkojen vaatimuksiin työelämälähtöisesti. Opettajan rooli painottuu enemmänkin harjoittelujaksoa edeltävään aikaan. Opettajan ja koulun pitää luoda hyvä teoriatietopohja ja kehittää opiskelijan työskentelyvalmiuksia. (Kallio 2011, 9-11.)

Yhtenä keinona opiskelijan perehdytyksessä voi toimia harjoittelupaikan perehdytyskansio, johon opiskelija voisi tutustua ennen harjoitteluun menoa. Perehdytyskansioon tutustumisen avulla opiskelija saa tiivistetyn käsityksen harjoittelupaikasta, jonka jälkeen hän voi syventää tietojaan harjoittelun aikana. Tämän artikkelin pohjana toimii opinnäytetyö, jonka aiheena on Sairaanhoitajaopiskelijoiden perehdytyskansio Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY:n) silmäklinikalle (Arrenius & Haikka, 2018).

Sairaanhoitajaopiskelijan kokemuksia perehdytyskansiosta

PHHYKY tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita esimerkiksi silmätautien osalta. Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikka tarjoaa kattavaa osaamista eri ikäryhmille. Silmätautien klinikalla on poliklinikan puoli sekä toimenpideyksikkö. Toimenpideyksikössä tehdään päivittäin päiväkirurgisia toimenpiteitä. Poliklinikalla on erilaisia vastaanottoja, kuten päivystävän lääkärin sekä hoitajan vastaanottoja. (PHHYKY 2017.)

Koska perehdytyskansio tehtiin silmätautien klinikalle, haastateltiin artikkelia varten parhaillaan silmätautien klinikalla harjoittelussa olevaa sairaanhoitajaopiskelijaa. Haastattelun avulla haluttiin selvittää, oliko tehdystä perehdytyskansiosta hyötyä opiskelijalle silmätautien klinikalla. Haastattelussa käytettiin hyväksi opinnäytetyön palautelomaketta ja haastattelukysymyksiä muodostettiin sen pohjalta. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousi se, että mikäli opiskelija olisi saanut perehdytyskansion luettavaksi ennen harjoittelujaksolle tuloa, niin olisiko hän hyötynyt harjoittelujaksosta enemmän.

Haastattelussa nousivat esiin erikoissairaanhoidon haasteet, mutta myös sen tarjoamat hyvät puolet. Keskusteltiin esimerkiksi siitä, että koulussa ei silmäsairauksia käsitellä juuri lainkaan. Näin ollen opiskelijan omalle vastuulle jää koko teoriatiedon opiskelu ja perehtyminen silmän anatomiaan, erilaisiin silmäsairauksiin sekä siihen, mitä silmäklinikalla tehdään ja kuinka siellä toimitaan. Positiivisena asiana erikoissairaanhoidon harjoittelussa nousi esiin se, että jos suorittaa harjoittelun hyvin ja vastuullisesti, on harjoittelupaikasta mahdollisuus saada valmistuttuaan työpaikka. Haastatellun opiskelijan mielestä perehdytyskansioon tutustumisesta ennen harjoittelujaksoa olisi ollut hyötyä harjoittelussa.

Opinnäytetyöllä eli perehdytyskansiolla pyritään auttamaan jatkossa tulevia sairaanhoitajaopiskelijoita valmistautumaan harjoittelujaksoon silmätautien klinikalla. Perehdytyskansio otetaan käyttöön silmätautien klinikalla sijaisten keskuudessa. Opiskelijoiden perehdytyksessä sen käyttöä aletaan hyödyntää keväällä 2019, kun seuraavat sairaanhoitajaopiskelijat tulevat sinne harjoitteluun.

Lähteet

Arrenius, A. & Haikka, N. 2018. Perehdytyskansio – opiskelijan avuksi PHHYKY silmätautien klinikalle. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 04.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018101616030

Jääskeläinen, L. 2009. Sairaanhoitaja opiskelijan käytännön harjoittelun ohjaajana. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos. Tampere. [Viitattu 27.9.2018]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/80663/gradu03611.pdf

Kallio, S. 2011. Tavoitteena taitava sairaanhoitaja – Sairaanhoitajaopiskelijan oppiminen työharjoittelussa. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Tampere. [Viitattu 1.10.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21501

LAMK. 2018. Opinto-opas. Sairaanhoitaja (AMK). Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 2.10.2018]. Saatavissa: http://opinto-opas.lamk.fi/index.php/fi/68177/fi/68147

PHHYKY. 2017. Silmäpoliklinikka ja toimenpideyksikkö. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. [Viitattu 30.09.2018]. Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/terveyspalvelut/keskussairaala/poliklinikat/silmapoliklinikka-ja-toimenpideyksikko-2/

Kirjoittajat

Niina Haikka on joulukuussa 2018 valmistuva sairaanhoitajaopiskelija Lahden ammattikorkeakoulusta.

Päivikki Lahtinen on LAMKin lehtori.

Julkaistu 5.11.2018

Viittausohje

Haikka, N. & Lahtinen, P. 2018. Sairaanhoitajaopiskelijan perehdytys osana harjoittelua. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/05/sairaanhoitajaopiskelijan-perehdytys-osana-harjoittelua/