Nykyisellään varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset eivät toteudu jokaisen lapsen kohdalla, vaan liikkumista ja fyysisesti aktiivista aikaa tulisi lisätä. Varhaiskasvatuksessa fyysistä aktiivisuutta voidaan edistää kehittämällä toimintakulttuuria aktivoivaksi ja osallisuutta tukevaksi. Lapsilla tulee olla mahdollisuus olla osallisina toiminnassa aina sen suunnittelusta arviointiin saakka. Liikkumisella on merkittävä rooli lapsen osallisuudessa ja kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus liikkumiseen omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Kirjoittajat: Anniina Valtonen, Hanna Vastamäki ja Pipsa Murto

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden nykytila

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet kuvaavat varhaiskasvatustoiminnan keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita viiden oppimisen alueen kautta: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Liikkumista ja liikunnallisia leikkejä käsitellään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa viimeiseksi mainitulla oppimisen alueella, kasvan, liikun ja kehityn. Perusteiden mukaan fyysinen aktiivisuus turvaa lapsen terveyttä, hyvinvointia, oppimista sekä kasvua ja kehitystä. Liikunnan tulee olla monipuolista ja tuottaa iloa lapsessa. (Opetushallitus 2016, 39, 46.)

Motoristen taitojen lisäksi liikunta edistää elimistön normaalia toimintaa, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön kehittymistä. Liikunta auttaa oppimaan ja parantaa lasten itsetuntoa onnistumisen kokemusten myötä. Se kehittää myös tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja. (Karvinen ym. 2015, 19-21.)

Nykyisten suositusten mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten tulisi liikkua kolme tuntia vuorokaudessa. Kaksi tuntia tulisi kuluttaa reippaasti ulkoillen tai kevyesti liikkuen ja vauhdikasta liikuntaa tulisi olla tunti. Reipasta ulkoilua voi toteuttaa esimerkiksi metsäretkellä. Kevyttä liikuntaa on esimerkiksi kävely ja vauhdikasta liikuntaa esimerkiksi juokseminen hippaleikeissä. (Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016, 13-14.)

Tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus jää reilusti alle suositusten. Työntekijöiden havainnointiin perustuneessa tutkimuksessa todettiin lasten liikkuvan vain noin 10 prosenttia eli noin 48 minuuttia koko päiväkotipäivänsä pituudesta. Jopa 60 prosenttia ajasta lapset istuvat esimerkiksi askarrellen tai syöden. Ohjattu sisäliikuntakaan ei nostanut reippaan liikunnan määrää kuin seitsemän minuuttia viikkoa kohden. (LIKES 2018.)

Liikkuminen lapsen osallisuuden mahdollistajana

Yksi varhaiskasvatuksen monista tehtävistä on tukea lapsen osallistumis- ja vaikuttamistaitojen kehittymistä (Opetushallitus 2016, 24). Myös varhaiskasvatuslain (540/2018 3§) tavoitteena on varmistaa lapsen mahdollisuus osallisuuteen ja lapsen mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka koskevat häntä itseään.

Liikkuminen on lasten osallistumisen keskeisin kanava ja sen kautta lapset sitoutuvat tiiviisti oppimisprosessiin (Reunamo 2016, 31). Osallisuutta varhaiskasvatuksen liikunnallisessa toiminnassa on toimintaan mukaan pääsemisen lisäksi esimerkiksi se, että lapset saavat itse suunnitella ja toteuttaa toimintaa (Pulli 2013, 15).

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsi oppii parhaiten itse tekemällä ja kokeilemalla. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita uusista asioista. Havainnointi, matkiminen, leikkiminen ja liikunta ovat heille luonnollisia tapoja oppia asioita ja lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ympäristössään. (Opetushallitus 2016, 20.)

Kuva 1. Lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, kokeminen ja ilmaiseminen. (Kuva: Pipsa Murto 2016)

Varhaiskasvattaja voi tietoisesti järjestää tilaisuuksia lasten osallisuuden toteutumiselle tai ne voivat tarjoutua eteen spontaanisti. Päiväkodin arki on täynnä tilanteita, joita voi hyödyntää osallisuuden tukemisessa. Aikuisten täytyy kyetä joustamaan omista suunnitelmistaan ja suunnitella sekä toteuttaa toimintaa yhdessä lasten kanssa. (Turja 2017, 47, 49.) Osallisuuden avuksi tarvitaan yhteistä kieltä ja keinoja kommunikoida, ja esimerkiksi kuvien avulla voidaan tukea niitä lapsia, jotka tarvitsevat tukea kommunikointiin (Turja 2017, 50).

Tutkimuksen mukaan kaikkein vähiten fyysiseltä aktiivisuudeltaan korkeasti kuormittavaa toimintaa päiväkodissa tapahtui silloin, kun lapsen huomion kohteena oli aikuinen, eivätkä toiset lapset. Lasten liikkumisen kokonaismäärästä keskiarvoisesti vain kahdeksan prosenttia tapahtui aikuisen ohjaamissa kasvatustilanteissa, kuten aamupiireissä tai liikuntahetkillä. Huomion ollessa kohdistettuna toisiin lapsiin, reippaan liikkumisen määrä kasvoi. (Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016, 55–56.)

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa

Opinnäytetyönä koottu vinkkivihko tuo näkyväksi pedagogisen toiminnan mahdollisuuksia liikunnan lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa. Toimintavinkit on jaoteltu työvälineessä eri oppimisen alueiden mukaan. Niiden lisäksi työvälineessä on vinkkejä, joiden avulla varhaiskasvattajat voivat omalla toiminnallaan ja toimintaympäristöä muokkaamalla lisätä liikuntaa varhaiskasvatuksen arkeen. Työvälineen sisältö muodostui aiheeseen liittyvästä teoria- ja tutkimustiedosta sekä opinnäytetyössä tehdystä tutkimuksesta. (Valtonen & Vastamäki 2018.)

Työväline sisältää esimerkkileikkejä, -pelejä ja toimintoja, joita varhaiskasvattajat voivat hyödyntää suoraan tai soveltaen. Lapsen osallisuus tulee työvälineessä esille omana teemanaan, ja se on läsnä muissakin vinkeissä erilaisin tavoin (Valtonen & Vastamäki 2018). Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lasten toimijuutta, tarvittaessa opastaen ja auttaen. Vuoden 2016 varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitys mullistaa vanhanaikaista käsitystä, jonka mukaan lapsi oppisi vain aikuisen mallista ja aikuisen ohjauksessa. (Ahonen 2017, 33-36.)

Lapset tulee nähdä aktiivisina toimijoina ja ottaa mukaan toiminnan suunnittelijoiksi, toteuttajiksi ja arvioijiksi, ei vain toiminnan kohteiksi. Lasten ideoita ja ajatuksia on hyvä huomioida esimerkiksi liikuntahetkiä, leikkejä, temppuratoja tai jopa liikuntatapahtumia suunnitellessa. Lapsetkin voivat ohjeistaa näitä yhdessä aikuisen kanssa. Lasten kanssa voidaan keskustella siitä, miten he haluaisivat aikuisten osallistuvan toimintaan.

Varhaiskasvattajien ymmärrystä lasten osallisuuden ja liikkumisen vahvasta yhteydestä tulee tukea (Reunamo 2016, 31). Varhaiskasvattajien on hyvä pohtia omia asenteitaan sekä päiväkodissa vallalla olevaa toimintakulttuuria liikkumisen näkökulmasta. Liikuntavälineet voivat esimerkiksi olla samalla hyllyllä, kuin pikkuautot ja rakennuspalikat, eli vapaasti lasten käytettävissä, eivätkä liikuntavarastossa. Varhaiskasvattajat voivat itse pohtia, miten heidän oma asenteensa vaikuttaa lasten osallisuuteen liikunnallisessa toiminnassa. On hyvä pohtia esimerkiksi turhia, usein lapsen kehitystä rajoittavia, sääntöjä ja kieltoja, ja niiden poistamista.

Lopuksi

Fyysisesti aktiivista toimintaa on mahdollista lisätä yhdistäen sitä kaikille oppimisen alueille, samalla lisäten ja tukien lasten osallisuutta. Lasten mielipiteiden ja näkemyksien arvostamisen toteutumiseksi varhaiskasvatuksen toimintatapoja tulee kehittää osallisuutta tukeviksi (Opetushallitus 2016, 30). Varhaiskasvattajilla on käytössään paljon tietoa ja osaamista, jota voidaan hyödyntää sekä lasten osallisuuden vahvistamisessa, että liikunnan lisäämisessä varhaiskasvatuksessa. Työvälineen avulla varhaiskasvattajat voivat tietoisesti tarkastella ja kehittää sekä omaa toimintaansa että koko työyhteisön toimintakulttuuria.

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Vasun käyttöopas. Jyväskylä: PS-kustannus.

Karvinen, J., Sääkslahti, A., Pönkkö, A., Fonsén, E.,Kemppainen, T., Soukainen, U., Palosaari, T., Korhonen, N. & Ketola, H.2015. Ilo kasvaa liikkuen. Varhaiskasvatuksen uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelma-asiakirja. Helsinki: Valo (Valtakunnallinenliikunta- ja urheiluorganisaatio ry).

LIKES. 2018. Varhaiskasvatus liikkumisen mahdollistajana. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: https://www.likes.fi/tuloskortti/varhaiskasvatus-2016

Opetushallitus. 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet  2016. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [viitattu 23.11.2018]. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Pulli, E. 2013. Lupa liikkua. Liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen. Helsinki: Lasten keskus.

Reunamo, J. 2016. Teoksessa Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 16.12.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tieteelliset perustelut varhaisvuosien fyysisenaktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. [viitattu 22.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75406/OKM22.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Turja, L. 2017. Lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Hujala, E. & Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus, 38-55.

Valtonen, A. & Vastamäki, H. 2018. Fyysinen aktiivisuusoppimisen alueilla. Liikunta osana varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. AMK- opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Lahti. [viitattu 28.11.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120520303

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Finlex. [viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016: 21. [viitattu 25.11.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Kirjoittajat

Anniina Valtonen ja Hanna Vastamäki ovat valmistuvia sosionomiopiskelijoita.

Pipsa Murto toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/veljekset-pojat-poika-leikki%C3%A4-179375/ (CC0)

Julkaistu 19.12.2018

Viittausohje

Valtonen, A., Vastamäki, H. & Murto, P. 2018. Työväline lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen varhaiskasvatuksessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/12/19/tyovaline-lasten-fyysisen-aktiivisuuden-lisaamiseen-varhaiskasvatuksessa/