Elämme aikaa, jossa hektinen ja pirstaleinen arki vievät voimia vanhemmilta, ja perheen yhteinen aika, jossa ollaan oikeasti läsnä, vähenee. Yhä useampi lapsi joutuu taistelemaan vanhemman huomiosta älylaitteen kanssa. Myös lasten sosiaalisten taitojen oppiminen sekä tunnetaitojen kehitys luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa vähenee ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy. Päiväkotien ja koulujen merkitys tunnetaitojen opettamisessa korostuu, kun häiriöitä halutaan ennaltaehkäistä.
Kirjoittajat: Tarja Kempe-Hakkarainen, Julia Mäkelä ja Anu Sipiläinen
Tunnekasvatus osana varhaiskasvatusta
Lapsille on tarjottava varhaiskasvatuksessa mahdollisuuksia kehittää tunne- ja vuorovaikutustaitojaan sekä edistettävä heidän ilmaisutaitoaan. Lasten kanssa harjoitellaan hyviä tapoja ja ystävällistä käytöstä sekä toisen asemaan asettumista. Lapsen sosiaaliset taidot vahvistuvat, kun hän oppii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja sen avulla ratkaisemaan myös ristiriitatilanteita rakentavammin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 23.)
Mäkelän ja Sipiläisen (2019, 38) toiminnallisen tunnekasvatusmateriaalin kehittämisen aikana kaveritaidot nousivat tärkeäksi teemaksi osana tunnekasvatusta. Kasvattajat nostivat aiheen yhdeksi päiväkodin arjen tärkeimmistä ilmiöistä. Sosiaalisia taitoja harjoitellessa on keskeistä, että harjoitellaan tunnistamaan sekä omia että kaverin tunteita. Tunnetaitojen harjoittelussa tärkeäksi asiaksi nousee myös kasvattajan läsnäolon ja kiireettömän vuorovaikutuksen merkitys, sekä kaveritaitoihin vahvasti liittyvä lapsen kyky asettua toisen ihmisen asemaan. Tunnekasvatusmateriaalin punaisena lankana kulkee läsnäoloharjoitukset, joita toteutetaan leikinomaisten hengitysharjoitusten avulla. Kasvattajat pitivät harjoituksia tärkeinä ja helposti toteutettavina, jolloin ne muodostuvat luontevaksi osaksi päiväkodin arkea.
Tunnekasvatusmateriaalin kehittämisen myötä havaittiin, kuinka tärkeää on antaa lapsille aikaa asioiden pohtimiseen. Läsnäolo ja kiireetön vuorovaikutus selkeästi edesauttoivat lapsia oivalluksiin ja luovaan ongelmanratkaisuun. Kun pienelle lapselle annetaan mahdollisuus, niin hän kykenee käsittelemään ja kuvaamaan tunteitaan hämmästyttävän hyvin. (Mäkelä & Sipiläinen, 2019, 38.)
Varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää, että kasvattajat kykenevät sensitiiviseen vuorovaikutukseen lasten kanssa (Karila 2016, 5; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, 38). Puolimatka (2011, 313) toteaa, että kasvattaja tukee parhaiten lasta tunne-elämän kehityksessä silloin, kun kasvattajan omat tunnetaitovalmiudet ovat kehittyneet ja hän on kosketuksissa omiin tunteisiinsa. Tunnemyrskyn kohdatessa kasvattajan on tärkeä oppia pysähtymään ja ottamaan itsehillintätaidot käyttöön. Lapselle on myös hyvä sanoittaa tunteitaan rehellisesti, sillä lapsi peilaa aikuisen käyttäytymismalleja ja oppii samalla tunteiden ilmaisua, ja niiden puheeksi ottoa. (Kerola ym. 2013.)
Tunnetaitojen osa-alueet
Jotta voi ymmärtää toisten tunteita, on tärkeää ensin tunnistaa ja ymmärtää omat tunteensa (Goleman 2014, 12, 69). Kuviossa 1. esitetään tunnetaitojen osa-alueet, joita ovat kyky tunnistaa ja tiedostaa tunteita sekä itsessä että muissa, tunteiden nimeäminen ja sanoittaminen sekä niiden ilmaiseminen ja sääteleminen. Nämä kaikki ovat taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Myös itsehillintä ja omien tarpeiden kuuntelu kuuluvat keskeisiin tunnetaitoihin, joiden avulla säädellään käyttäytymistä sekä mielihaluja ja pidetään huolta omasta hyvinvoinnista. (Suomen Mielenterveysseura 2017.)
Kuvio 1. Tunne-taitojen osa-alueet (Kuvio: Anu Sipiläinen, kuvan lähde: Pixabay)
Keskeistä aidon vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen kehittymisessä on myös lapsen kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja muodostaa mielikuvia siitä, miltä toisesta tuntuu. Tätä varhaisissa ihmissuhteissa kehittyvää myötäelämisen kykyä kutsutaan empatiaksi. (Keltikangas-Järvinen 2010, 134; Sjöroos 2010, 23.)
Tunnekasvatuksella vahvuutta elämänhallintaan
Tunnetaitojen hallinta on hyvän itsetuntemuksen perusta. Tunteet, jotka horjuttavat itsetuntoa, yrittävät kertoa jotakin. Tunnetaitojen avulla on helpompi löytää ikävien tuntemusten taustalla olevat solmut. Tunnistamalla ja tiedostamalla solmut, niitä voidaan alkaa työstää ja ne poistuvat nopeammin. Myös kohtaamalla omat tunteensa, ne ikävätkin, tunteet pienenevät ja itsetunto vahvistuu. (Cacciatore ym. 2008, 31, 33; Huilla & Isokoski 2013, 101.) Tunnetaitoja opettamalla autetaan lapsen minäkuvan ja itsetunnon vahvistumista sekä sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn kehittymistä. (Huilla & Isokoski 2013, 99.)
Tunnetaitojen merkitys elämänhallinnan kannalta on tunnistettu ja niiden opettaminen on otettu osaksi sekä opetussuunnitelmaa (Opetushallitus 2013) että varhaiskasvatussuunnitelmaa (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016). Onkin toivottavaa, että kasvattajille annetaan jatkossa myös riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä tarjolla oleviin tunnekasvatuksen materiaalein. Näin toimintakulttuuri pääsee juurtumaan kohtaamisiin varhaiskasvatuksen arjessa ja ympäristön tarjoamat mallit ohjaavat lapsen käytöstä kasvun kannalta positiivisempaan suuntaan.
Tunnekasvatus tulisi kuitenkin ottaa valtakunnallisesti kiinteäksi osaksi päiväkoteja ja kouluja niin, että siitä tulisi luonnollinen osa arkea, ei ainoastaan yksi opetettava kokonaisuus. Hyvien tunnetaitojen myötä lapsen kyky pärjätä sosiaalisissa tilanteissa kasvaa ja ongelmanratkaisutaidot paranevat.
Lähteet:
Cacciatore, R., Korteniemi-Poikela, E. & Huovinen, M. 2008. Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. Juva: WS Bookwell.
Goleman, D. 2014. Aivot ja tunneäly. Uusimmat oivallukset. Parainen: Samsaraa Tasapaino-oppaat.
Huilla, M. & Isokoski, S. 2013. Lapsen tunnetaitojen ja itsetunnon vahvistaminen esi- ja alkuopetuksessa. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. Jyväskylä. [viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/42716
Karila, K. 2016. Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016. Raportit ja selvitykset 2016:6. Helsinki: Opetushallitus. [viitattu 20.6.2018]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/176638_vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Helsinki: Werner Söderström.
Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. 2013. Tunteesta tunteeseen. Ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin. 2. Tunteita voi säädellä. Helsinki: Opetushallitus. [viitattu 11.11.2018]. Saatavissa: https://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunteita_voi_saadella
Mäkelä, J. & Sipiläinen, A. 2019. ”Tunteita tulee ja tunteita menee”. Tunnekasvatusmateriaali Lahden Montessori-leikkikoululle. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 16.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901271611
Opetushallitus. 2013. Tunnetaitoja oppii harjoittelemalla. [viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: https://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunnetaitoja_oppii_harjoittelemalla
Pixabay. 2019. [viitattu 16.1.2019]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/lapsi-tytt%C3%B6-kes%C3%A4ll%C3%A4-mekko-1555303/
Puolimatka, T. 2011. Kasvatus, arvot ja tunteet. Toinen, uudistettu painos. Helsinki: Suunta-kirjat.
Sjöroos, M. 2010. Myötätunto. Ole läsnä, elä mukana. Helsinki: Minerva Kustannus Oy.
Suomen Mielenterveysseura 2017. Mielen hyvinvointi – opetuskokonaisuus terveystietoon 7.-9. –luokka. 5. tunteet tutuiksi. Opettajan taustatieto [viitattu 27.1.2019]. Saatavissa: https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/7_luokka_5_tunteet_tutuiksi.pdf
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Helsinki: Opetushallitus. [viitattu 8.8.2018]. Saatavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf
Kirjoittajat
Tarja Kempe-Hakkarainen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksessa.
Julia Mäkelä, KM 2011, LAMKissa kolmannen vuoden sosionomiopiskelija.
Anu Sipiläinen on LAMKista valmistunut sosionomi (amk).
Artikkelikuva: Anu Sipiläinen
Julkaistu 18.2.2019
Viittausohje
Kempe-Hakkarainen, T., Mäkelä, J. & Sipiläinen, A. 2019. Tunnetaitojen oppiminen apuna lasten käytöshäiriöiden ehkäisyssä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/18/tunnetaitojen-oppiminen-apuna-lasten-kaytoshairioiden-ehkaisyssa/
