Yritysyhteistyöprojekteilla voidaan edistää muotoiluosaamisen laajempaa hyödyntämistä erityisesti pk-sektorilla. Muotoiluosaamisella on laajoja käyttömahdollisuuksia yritysten liiketoiminnan kehittämisessä, mutta erilaisia muotoilun käyttökohteita ei aina havaita. Korkeakoulu voi toimia tässä aktiivisena osapuolena ja auttaa yrityksiä löytämään muotoilun mahdollisuudet oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Kirjoittajat: Paula Nurminen ja Anu Raappana

Muotoiluosaamisen hyödyntäminen

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa tehdään runsaasti yritysyhteistyötä. Se on yksi pedagoginen ratkaisu, jolla on vahva asemassa muotoilun koulutuksen toteuttamisessa. Tarkastelemme tässä artikkelissa pk-yritysten ja korkeakoulun välistä yritysyhteistyötä pk-yritysten sekä opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi pohdimme korkeakoulun yritysyhteistyön kehittämisen suuntaa. Artikkelissa esitetyt havainnot ja kokemukset perustuvat Lahden ammattikorkeakoulussa toteutettujen julkisrahoitteisten hankkeiden aikana syntyneeseen aineistoon sekä kirjoittajien omiin havaintoihin.

Muotoiluosaamisen hyödyntämisen porrasmalli

Yritysten muotoiluosaamisen hyödyntämistä voidaan kuvata porrasmallilla (The Ladder Model, kuva 1). Porrasmallissa taso yksi kuvaa tilannetta, jossa yritys ei juurikaan hyödynnä muotoiluosaamista osana liiketoimintaa. Tasolla yksi operoiva yritys ei myöskään ota huomioon tuotteen tai palvelun loppukäyttäjää kehittäessään uusia tuotteita tai palveluja. (Galindo-Rueda & Millot 2015, 27-29.)

Tasolla kaksi oleva yritys hyödyntää muotoiluosaamista, mutta osaamisen hyödyntäminen koskee lähinnä tuotteen ulkonäön tai tyylin suunnittelua. Toisella tasolla oleva yritys  poikkeaa merkittävästi tason kolme yrityksestä, jossa muotoilu on jo integroitu osaksi yrityksen tuotekehitysprosesseja. Neljännen tason yritys osaa hyödyntää muotoiluosaamista strategisena ja yrityskulttuuriin kytkeytyvänä tekijänä ja muotoilu nähdään kilpailuedun lähteenä. (Galindo-Rueda & Millot 2015, 27-29.)

Kuva 1. Muotoiluosaamisen hyödyntämisen portaat yrityksissä (Kuva: Paula Nurminen)

Yritysyhteistyön vahvistamisen keinoja

Korkeakoulujen yhtenä yritysyhteistyön tavoitteena voisi olla yritysten “saattaminen” portaalta toiselle. Yritysyhteistyö tarjoaa kontaktipinnan muotoiluun ja mahdollistaa yritykselle erilaiset kokeilut ilman suurta riskiä. Myöhemmin yrityksen on helpompi ostaa palvelu kaupalliselta toimijalta tai palkata yritykseen muotoilija kun muotoilutoiminnasta on jo kokemusta. Edelleenkin yritys voi jatkaa yhteistyötä myös korkeakoulun kanssa ja toteuttaa esimerkiksi sellaisia tulevaisuuteen suuntaavia ja kokeilevia projekteja, jotka eivät ole suoraan yrityksen ydintoimintaa.

Jo toteutetuissa yritysyhteistyöprojekteissa on havaittavissa muotoilun hyödyntämisen portailla eri tasoilla toimivia yrityksiä. Selkeä havainto on myös siitä, että yritykset oppivat muotoilun hyödyntämistä projektien aikana ja muotoilun käyttö uudelleen on helpompaa. Yritysyhteistyöprojektit toimivat kanavana levittää tuoda yrityksille näkyviin miten ja missä muotoiluosaamista voi hyödyntää.

Opiskelijan yritysyhteistyöstä saama hyöty

Yritysyhteistyöstä hyötyvät sekä yritykset että opiskelijat. Ensinnäkin opiskelijat saavat tuntumaa oikeasta työstä ja kokemusta yritysten kanssa toimimisesta. Yritykset saavat kokemuksen muotoilun tuomasta hyödystä yritystoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Yritysyhteistyö toimii myös opiskelijoiden rekrytointikanavana. Oikeiden asiakkaiden kanssa työskentely tuo yritysmaailmaa lähemmäs opiskelijoita ja tällä tavalla auttaa tulevaisuudessa työpaikkojen löytämistä ja hakemista. Tuoretta muotoiluosaamista palkatessaan ensimmäisellä tai toisella muotoilun käytön portaalla oleva yritys saa samalla suuren määrän tietoa ja mahdollisuuden nousta eteenpäin muotoilua tuotekehitysprosessissaan ja koko yrityksen strategiassa hyödyntäväksi yritykseksi.

Yritysyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetuissa hankkeissa on pohdittu ja kehitetty pk-yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä monesta eri näkökulmasta (esimerkiksi Design or die -Luovasta osaamisesta uutta arvoa ja kilpailukykyä, 1.8.2016-31.12.2018 ESR). Yhteistyössä on havaittu tiettyjä vahvuuksia sekä haasteita. Ne yritykset, joiden kanssa on tehty jo pidempään yhteistyötä, osaavat ottaa yhteyttä oikeisiin henkilöihin asian sujuvan etenemisen näkökulmasta ja ymmärtävät ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa työskentelyyn liittyvät keskeiset tekijät kuten lukujärjestykset ja sen, että lopputulosta ei voi vakioida.

Eri hankkeiden aikana syntyneet havainnot ovat samansuuntaisia kuin aiemmin muissa hankkeissa ja tutkimuksissa esitetyt yritysyhteistyön haasteet, mahdollisuudet ja yritysyhteistyön muodot (ks. esimerkiksi Laitinen-Väänänen ym. 2013; Vihervaara 2015; Alavuotunki ym. 2015.)

Yhteistyö on avattava jollakin matalan kynnyksen toiminnalla, joka on yritystä ohjaavaa. Hyvä kokeilu johtaa usein laajempaan ja pidempään yhteistyöhön. Yritysyhteistyön aloittamisen näkökulmasta opiskelijoiden yrityksissä suorittamilla harjoitteluilla sekä yritysyhteistyöprojekteilla on suuri merkitys. Korkeakoulun ja yritysten väline vuoropuhelu on merkityksellistä, koska yhdessä yhteiskunnallisia ilmiöitä, muutosta sekä liiketoimintamahdollisuuksista keskustelemalla löydetään uusia muotoiluosaamisen käyttökohteita. Myös korkeakoulu voi löytää uusia tapoja hyödyntää osaamista yrityksissä, jos se käy yritysten kanssa tiivistä vuoropuhelua.

Yrityksille on hyötyä esimerkiksi lyhyistä tutustumiskäynneistä ja opinnäytetyöseminaarien seuraamisesta. Nämä molemmat toimintatavat ovat korkeakoululle helposti järjestettäviä ja kustannustehokkaita tapoja tutustuttaa yrityksiä muotoilun maailmaan. Lisäksi muotoilualan opiskelijoiden tuottamat avoimet portfoliot verkkoon sekä erilaiset näyttelyt, toimivat matalan kynnyksen tilaisuuksina tutustua muotoiluosaamisen mahdollisuuksiin tarkemmin.

Lähteet

Alavuotunki, K., Halme, K. & Salminen, V. 2015. Muotoilun hyödyntäminen ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 58/2015. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 13.1.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-055-8

Galindo-Rueda, F. & Millot, V. 2015. Measuring Design and its Role in Innovation. OECD Science, Technology and Industry Working Papers, 2015/01. OECD Publishing. Paris. [Viitattu 13.11.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1787/5js7p6lj6zq6-en

Laitinen-Väänänen, S., Vanhanen-Nuutinen, L., Ahmaniemi, R. & Lamppu, V-M. 2013. Ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus.UAS Journal. [Viitattu 5.11.2018]. Saatavissa: https://arkisto.uasjournal.fi/uasjournal_2013-2/laitinen.html

Vihervaara, T. 2015. Yritysyhteistyö opetuksessa : käytännön käsikirja yliopistoille ja yrityksille. Aalto Yliopiston julkaisusarja. Helsinki.

Kirjoittajat

Paula Nurminen opiskelee Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa teollista muotoilua.

Anu Raappana työskentelee Muotoiluinstituutissa tutkijana ja projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/714869 (CC0)

Julkaistu 28.2.2019

Viittausohje

Nurminen, P. & Raappana, A. 2019. Muotoiluosaamisen hyödyntäminen yrityksissä. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/28/muotoiluosaamisen-hyodyntaminen-yrityksissa/