Suomessa on jo tovi puhuttu maaseudun erakoitumisesta. Nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Maaseutu ikääntyy ja tällainen väestön kehitys yhdessä syrjäisen sijainnin lisäksi asettaa haasteita mm. sosiaali- ja terveyspalveluille. Lain mukaan samat palvelut pitäisi kuitenkin pystyä takaamaan kunnan jokaiselle asukkaalle ilman kohtuutonta vaivaa tai matkaa. Tässä on mietittävää, jotta palveluverkko on tulevaisuudessa saatavilla tasapuolisesti jokaiselle asukkaalle alueesta riippumatta.

Kirjoittaja: Mari Rask 

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa ja syrjäseuduilla 

Ympäristöministeriö on tutkinut maassamme olevan vuonna 2030 liki 1,5 miljoona yli 65-vuotiasta asukasta. Ikärakenne muuttuu verrattain nopeasti ja se vaikuttaa asumiseen suoraan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Erityisesti maaseudulla sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvointia tukevien palvelujen haasteena väestön ikääntymisen lisäksi ovat pitkät etäisyydet ja palvelujen heikompi saatavuus. (Ympäristöministeriö 2013.) Näiden seikkojen vuoksi kuntien panostaminen ennalta ehkäiseviin terveyspalveluihin olisi järkevää ja kustannustehokasta. Lehtosen ym. (2017, 33) maaseudun asukkaille teettämän tutkimuksen mukaan ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden tarpeessa ovat ensisijaisesti ikääntyvät ihmiset. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat olla fyysisiä tai psyykkisiä, joiden ansiosta toimintakyvyn ylläpitäminen lisää henkilön voimavaroja ja sillä voidaan vaikuttaa terveyden jatkumoon. Vaikka henkilöllä olisikin jo sairauksia tai toimintakykyä laskevia vajeita, voidaan säännöllisillä toimenpiteillä pitää tilanne stabiilina tai jopa parantaa sitä. 

Maaseudun olosuhteet asettavat haasteita kunnille ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle. Palveluiden saavutettavuus ja terveyspalveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti harvaan asutulla maaseudulla ovat kehittämisen kohteena olevia asioita. Maaseudun harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi kustannustehokkuus ei ole yhtä hyvä kuin kaupungeissa, jonka vuoksi maaseudulla tarvitaan sovellettuja malleja ennalta ehkäiseville palveluille. (Kauronen & Lehtonen 2017, 15-16.) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sanelee kuitenkin terveydenhuoltopalveluiden järjestämistä kunnissa. Lain mukaan kunnan on järjestettävä palvelut alueellaan yhdenvertaisesti ja lähellä asukkaita paitsi, jos palveluiden keskittäminen on perusteltua niiden laadun turvaamiseksi. Palvelun yhdenvertaisen saatavuuden vuoksi kunnissa on kehitetty liikkuvia terveyspalveluita. Liikkuva palvelu on kunnan tarjoama osittain hajautettu palvelumuoto, jossa palvelu tuotetaan lähellä asiakkaan kotia. Liikkuvia palveluita ovat mm. erilaisille auton alustoille tehdyt pienet terveyspisteet tai hoitajan antama palvelu asiakkaan kotiin. Liikkuvan palvelun tarkoitus on paikata terveyspalveluiden vajetta siellä, missä palveluja on saatavilla harvassa. Liikkuva palvelu tavoittaa usean harvaan asutun paikkakunnan pienen ajan sisällä. Liikkuva palvelu täydentää myös kiinteiden palvelupisteiden valikoimaa tarjoamalla palveluita ja purkamalla ruuhkaa mm. influenssa rokotusaikaan.  

Liikkuvien palveluiden tulevaisuus 

Nuorten ihmisten muutto maaseudulle ei ole lähivuosien aikana ennusteiden mukaan lisääntymässä. Palveluiden ja kouluverkkojen karsiminen on yksi syy nuorien perheiden pysymiseen kaupungeissa. Myös edelleen maaseudulla asuvien perheiden lapset saattavat joutua muuttamaan koulutuksen perässä kaupunkiin jo hyvin nuorena. (Nuotio 2016.) Näiden seikkojen valossa maaseutujen väestö ikääntyy entisestään. Liikkuvilla palveluilla olisi mahdollisuus turvata maaseutujen ikääntyneiden ihmisten hyvinvointipalvelut.

Etäpalveluiden käyttö tulevaisuudessa lisääntyy merkittävästi, jolloin kunnat voisivat ottaa etäpalvelut yhdeksi painopistealueekseen, jonka tehokasta käyttöä kehitetään siinä missä kiinteitäkin palveluita. Liikkumistarvetta syntyy jo nyt mm. kotihoidossa, joka voisi olla osa laajempaa liikkuvaa palvelukokonaisuutta. Myös investointien kohdistaminen sähköisiin ja liikkuviin palveluihin olisi järkevää ja liikkuvilla palveluilla olisi mahdollista saavuttaa kustannussäästöjä pitkässä juoksussa. (Rehunen ym. 2016, 5.)

Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri on ollut edellä kävijä liikkuvien palveluiden tuottamisessa. Heillä on ollut useita vuosia käytössä Mallu-auto, joka on matkailuauton alustalle rakennettu uuden ajan palveluyksikkö. Mallu-autosta saa kaikki tavanomaiset sairaanhoitajan palvelut mm. rokotukset, laboratoriotutkimukset, sairauksien seuranta ja reseptin uusinta. Mallusta saa myös suuhygienistin ja hammashoitajan kaikki palvelut. Ajanvaraus tapahtuu netistä varaamalla tai soittamalla. (EKSOTE 2014.) Mallu-auton toimintaa on kehitetty EKSOTEn toimesta hyvin pitkälle ja se on vakiinnuttanut paikkansa palveluverkossa. Jos ajattelemme Suomen väentiheyttä ja sitä, mihin osaan maata väestö jakaantuu, olisi Pohjois-Suomessa liikkuville palveluille tilausta. Pohjois-Suomen pitkät välimatkat huomioon ottaen liikkuva palvelu olisi varmasti myös kustannustehokasta. Myös Päijät-Hämeen maakunnissa liikkuva palvelu olisi järkevä ja asuinpaikasta huolimatta kaikki asukkaat huomioon ottava konsepti.

Lähteet

Eksote. 2014. Mallu-auto. [Viitattu 27.3.2019]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JSbUJ8XdOWs 

Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. 2017. Johdatus tutkimushankkeeseen. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 10-21. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Lehtonen, O., Kauronen, M-L. & Pekkonen, J. 2017. Terveyden edistämisen resurssit ja ratkaisut. Teoksessa: Kauronen, M-L. & Lehtonen, O. (toim.) Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus. Kouvola: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk kehittää 32, 22-42. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-062-3  

Nuotio, J. 2016. Koulun perässä muutetaan jo 15-vuotiaana – “Kainuussa ei voi opiskella merenkulkijaksi”. YLE Uutiset. [Viitattu 27.3.2019.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8956069 

Rehunen, A., Reissell, E., Honkatukia, J., Tiitu, M. & Pekurinen, M. 2016. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 41/2016. [Viitattu 24.3.2019.] Saatavissa: https://vnk.fi/documents/10616/2009122/41_Sosiaali-+ja+terveyspalvelujen+tarpeen%2C+käytön+ja+tuottamisen+alueelliset+muutokset+ja+tulevaisuuden+vaihtoehdot/2aac05d5-1734-44fd-8f59-2bfcb31f2f10?version=1.1

Terveydenhuoltolaki 1326/10. Finlex. [Viitattu 26.3.2019]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 

Ympäristöministeriö. 2013. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. [Viitattu 25.3.2019]. Saatavissa:  https://www.ym.fi/fi-FI/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Paattyneet_hankkeet/Ikaantyneiden_asumisen_kehittamisohjelma(1679)  

Kirjoittaja 

Mari Rask toimii päätoimisena tuntiopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla. 

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/549781 (CC0)

Julkaistu 11.4.2019

Viittausohje

Rask, M. 2019. Liikkuvuus syrjäseutujen palveluiden takaajana. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/04/11/liikkuvuus-syrjaseutujen-palveluiden-takaajana/