Lahden ammattikorkeakoulussa opiskelee suuri joukko kansainvälisiä opiskelijoita, joiden osaaminen ei kuitenkaan jää Päijät-Hämeen alueen yritysten käyttöön. Yhteistyön mahdollistajina ovat opiskelijan suomen kielen taito ja suomalaisen työelämän tuntemus sekä yritysten rohkeus ottaa työntekijä, jonka suomi ei ole vielä täydellistä.

Kirjoittaja: Marjaana Valo-Vuorela

Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla on tarjolla kaksi englanninkielistä koulutusta: International Business (IBU) ja Business Information Technology (BIT). Näissä koulutuksissa noin kolme neljäsosaa opiskelijoista tulee muualta kuin Suomesta. Tämä on linjassa muiden Suomen korkeakouluissa tarjottavien englanninkielisten koulutusten kanssa (Garam 2015, 7).

Päijät-Hämeen yritysten näkökulmasta nämä kaksi koulutusta voisivat tarjota suuren määrän kansainvälisiä osaajia. Oppilaitoksen ja yritysten välinen yhteistyö näkyy erilaisten hankkeiden lisäksi erityisesti opiskelijoiden suorittamissa harjoittelujaksoissa. IBU- ja BIT-koulutuksiin kuuluu 30 opintopistettä harjoittelua, mutta harmillisesti ulkomaalaiset osaajat tekevät harjoittelunsa usein muualla kuin Suomessa, sillä heidän kielitaitonsa ei ole vielä riittävä ja yrityksissä ei haluta käyttää englantia apukielenä. 

Työpaikan merkitys maahan jäämiselle

Ossi2-hankkeen tavoite on edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja tukea työnantajia työllistämisessä. LAMKissa on pilotoitu työharjoittelua tukeva malli, jonka avulla kansainväliset opiskelijat voisivat tehdä tuetusti työharjoittelunsa Päijät-Hämeessä, ja toivottavasti sen ansioista myös jäisivät töihin alueelle. 

Kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työllistymisestä on kartoitettu jo monissa selvityksissä ja työn merkitys tulee kaikissa ilmi. Niemelä on haastatellut tutkimuksessaan 952 kansainvälistä yliopisto-opiskelijaa, joista 20 prosenttia aikoo jäädä varmasti Suomeen ja 45 prosenttia haluaisi jäädä Suomeen, jos olosuhteet sen mahdollistavat (2008, 99–101). Näiden kaikkien vastaajien kohdalla työllistyminen on suurin syy jäämiseen.  Työllistymisen suurimpia esteitä ovat riittämätön kielitaito ja kontaktien puute (Shumilova & Cai & Pekkola 2011, 58; Niemelä 2008, 87). SIMHE-hankkeen (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) selvityksen (Autero & Helander 2017) perusteella ongelmaksi muodostuu myös tietämättömyys suomalaisesta työelämästä. Jos opiskelijoiden halutaan työllistyvän Suomeen, on näihin asioihin kiinnitettävä huomiota.

Työllistymisen tukeminen LAMKissa

Harjoittelua ja työllistymistä tukeva malli alkaa tutkinnon ensimmäisen vuoden alusta suomen kielen opinnoista. IBU- ja BIT-opiskelijoille on tarjolla neljä suomen kielen kurssia, joista ensimmäinen 3 opintopisteen opintojakso on pakollinen ja kolme 5 opintopisteen opintojaksoa vapaavalintaisia. Tutoropettajat ja suomen opettajat suosittelevat, että opiskelijat suorittavat kaikki tarjolla olevat suomen kurssit. 

Ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelijat osallistuvat puoli päivää kestävään Working Life in Finland -koulutukseen, joka on osa pakollista Developing professional competence -opintojaksoa. Koulutuksessa käydään läpi suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja työkulttuurin piirteitä. Näiden jälkeen opiskelijan on mahdollista osallistua vapaavalintaiselle GetEmployed – Työllisty! -opintojaksolle, jossa keskitytään työnhakuun Suomessa. 

Työelämätietouden tarve nousee esille esimerkiksi Sivistan selvityksessä (2019). Selvityksen mukaan opiskelijat kaipaavat lisää tietoa suomalaisen työelämän pelisäännöistä ja työkulttuurista. Tämän saman ovat huomanneet myös Ossi2-hankkeen toimijat. Ossi2-hankkeessa kehitettiinkin Working Life in Finland -koulutus, jotta mahdollisimman moni opiskelija saisi tietoa suomalaisesta työelämästä. Tämän lisäksi haluttiin selvittää, millaista tukea opiskelijat tarvitsevat suorittaakseen harjoittelun Päijät-Hämeen alueella. Tätä varten suunniteltiin harjoittelupilotti. 

Harjoittelupilotti

Ensimmäinen pilotti toteutettiin keväällä 2019. Tällöin mukana oli kaksi opiskelijaa, joiden suomen kielen taito oli jo varsin hyvä ja jotka olivat tutustuneet suomalaiseen työelämään esimerkiksi kesätöissä. Ennen harjoittelua opiskelijat kaipasivat apua ansioluettelon ja hakemuskirjeen päivittämiseen sekä työhaastattelun harjoittelemiseen. Osana harjoittelua työnantajien kanssa oli sovittu suomen opiskeluun tarkoitetuista päivistä. Kerran tai kahdesti kuussa oli suomen opettajan vetämä tapaaminen. Jokaista tapaamista varten opiskelijat tekivät suomen kieleen liittyviä tarkkailutehtäviä, joiden pohjalta puhuttiin kielestä, viestinnästä ja kulttuurista. Tapaamisissa käytiin myös vapaata keskustelua suomalaisesta työkulttuurista ja harjoittelussa vastaan tulleista tilanteista. Näiden lisäksi hyödynnettiin yhteistä WhatsApp-ryhmää kuulumisten vaihtamisessa ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. 

Ennen harjoittelua ja harjoittelun jälkeen opiskelijat arvioivat omaa kielitaitoaan. Itsearvioinnin kohteena olivat suomen kielen kirjoittaminen, puhuminen ja kuunteleminen sekä sanavaraston laajuus. Jokaisessa kohdassa oli kaksi tarkentavaa alakohtaa, joiden hallintaa opiskelijat arvioivat asteikolla 1–3. Lisäksi opiskelijat arvioivat yleistä kielitaitoaan asteikolla 1–3. Molemmat opiskelijat kokivat kielitaitonsa kehittyneen harjoittelun aikana. Itsearviointien mukaan kehitystä tapahtui erityisesti sanavaraston laajentumisessa sekä puhumisessa ja kuuntelemisessa. Opiskelijan kokemus oman kielitaidon kehittymisestä on merkittävä tekijä siinä, uskaltaako hän käyttää kieltä ja tulla siten osaksi ympäröivää yhteisöä. Yleinen arvio omasta kielitaidosta vahvistui kummallakin osallistujalla. Toinen arvioi kielitaitonsa nousseen numerosta yksi numeroon kaksi, toinen puolestaan numerosta kaksi numeroon kolme. Tällainen kokemus omasta kehittymisestä valaa uskoa omiin kykyihin ja jatkomahdollisuuksiin.

Toinen pilotti on käynnistynyt nyt syksyllä 2019. Tällä kertaa mukana on kolme opiskelijaa, jotka eivät ole yhtä varmoja suomen kielen käyttämisessä, joten ennen harjoittelun aloittamista aikaa on käytetty edellistä kertaa enemmän suomen kielen kertaamiseen. Nyt tavoitteena on myös käyttää aiempaa enemmän verkkovälineitä hyödyksi yhteydenpidossa. 

Näiden kahden pilotin perusteella suurin ongelma Päijät-Hämeen seudulla tehtävässä harjoittelussa on työharjoittelupaikkojen löytäminen. Monien yritysten työkieli on suomi, jolloin myös yritysten internetsivut ovat suomeksi ja mahdollisista harjoittelupaikoista ilmoitetaan vain suomeksi. Tästä huolimatta englantia puhuva ja samalla suomea opetteleva opiskelija pärjäisi usein yrityksessä hyvin. Yrityksiltä tarvitaankin rohkeutta ottaa kansainvälinen opiskelija harjoitteluun ja oppilaitokselta tukea opiskelijoille harjoittelupaikkojen löytämiseen. 

Lähteet

Autero, M. & Helander, J. 2017. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen tukevat integroitumista. HAMK Unlimited Professional 9.10.2017. [Viitattu 4.9.2019]. Saatavissa: https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/maahanmuuttajien-ohjaus/

Garam, I. 2015. Teemana ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa – Mitä tiedämme tilastojen ja tutkimusten perusteella? Taustamuistio. Cimo. [Viitattu 4.9.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/teemana-ulkomaalaiset-tutkinto-opiskelijat-suomalaisissa 

Niemelä, A. 2008. Kansainväliset tutkinto-opiskelijat Suomen yliopistoissa. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. SYL-julkaisu 3/2008. [Viitattu 4.9.2019]. Saatavissa: https://www.slideshare.net/otusowl/2008-kansainvliset-tutkinto-opiskelijat-suomen-yliopistoissa

Shumilova, Y. & Cai, Y. & Pekkola, E. 2011. Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions. Valoa-project. University of Helsinki. [Viitattu 4.9.2019]. Saatavissa: http://www.helsinki.fi/urapalvelut/valoasurvey/pubData/source/VALOA09.pdf 

Sivista. 2019. Suomesta valmistuneet ja työhön jääneet kansainväliset osaajat: opetuksesta kiitosta, työn löytämiseen lisää keinoja ja lupaprosessit sujuviksi. Sivista-Sivistystyönantajat. Uutiset. [Viitattu 4.9.2019]. Saatavissa: https://www.sivista.fi/uutiset/suomesta-valmistuneet-ja-tyohon-jaaneet-kansainvaliset-osaajat-opetuksesta-kiitosta-tyon-loytamiseen-lisaa-keinoja-ja-lupaprosessit-sujuviksi/

Kirjoittaja

Marjaana Valo-Vuorela on suomen kielen ja viestinnän opettaja, joka toimii OSSI2-hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1437965

Julkaistu 4.10.2019

Viittausohje

Valo-Vuorela, M. 2019. Kansainvälisistä opiskelijoista työvoimaa lahtelaisiin yrityksiin — avaimina suomen kieli ja suomalaisen työelämän tunteminen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/10/04/kansainvalisista-opiskelijoista-tyovoimaa-lahtelaisiin-yrityksiin-avaimina-suomen-kieli-ja-suomalaisen-tyoelaman-tunteminen/