Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset ja aikuisiän heikompi terveys liittyvät vahvasti toisiinsa. Ymmärrys tästä on lisääntynyt ACE-tutkimusten (Adverse Childhood Experiences) kautta, ja aihe on kasvavan kiinnostuksen kohteena maailmalla. Suomen ensimmäinen ACE-konferenssi oli lokakuussa 2019.

Kirjoittajat: Minna Kuvajainen ja Johanna Linner Matikka

ACE-tutkimukset

Ihminen kantaa kehossaan jälkiä kaikesta elämän aikana tapahtuneesta. Jäljet eivät välttämättä näy päällepäin vaan ne ovat hermostollisia tapoja reagoida eri tilanteissa. Osa reagointitavoista on synnynnäisiä ja osa opittuja. Terveydelle edulliset hermoston reagointitavat sisältävät paljon joustavuutta ja palauttavat kehon turvan tilaan suhteellisen nopeasti stressaavan tilanteen jälkeen.

Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset (ACE eli Adverse Childhood Experiences) näkyvät aikuisen ihmisen terveydessä vielä pitkään kokemusten jälkeen. Monen yleisen sairauden juurisyy saattaakin tutkimusten mukaan olla lapsuuden haitallisissa kokemuksissa, joten turvatulla lapsuudella on suuri kansanterveydellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kokemukset ovat tutkimusten mukaan yllättävän yleisiä: yli puolet väestöstä on kokenut vähintään yhdentyyppisen haitallisen kokemuksen ja joka kymmenes ihminen neljä tai enemmän. (Felitti & Anda 1998; Burke Harris 2019; 2014; CDC 2019.)

Haitallisia kokemuksia (ACE-pisteitä) ovat vaikeat ja traumaattiset lapsuusajan kokemukset, kuten fyysinen pahoinpitely (lyöminen tai muu kovakourainen kohtelu), fyysinen laiminlyönti (esim. riittämätön ravinto, huolenpito ja ohjaus), henkinen pahoinpitely (nöyryytys, alistaminen, loukkaaminen), henkinen laiminlyönti (kylmä ja välinpitämätön suhtautuminen), seksuaaliväkivalta ja hyväksikäyttö, vanhempien ero tai vanhemman menetys, perheympäristö, jossa lapsi näkee väkivaltaa, jossa käytetään huumeita tai jossa jollakin perheenjäsenellä on alkoholiongelma tai vaikea mielenterveysongelma tai joku perheenjäsen on vankilassa. Myös vaikea köyhyys ja pitkään jatkuva koulukiusaaminen sekä yksittäiset voimakkaat traumaattiset tapahtumat luetaan näihin kokemuksiin, vaikkei niitä aina kysytäkään kaikissa ACE-testeissä.

Jos lapsi elää haitallisten kokemusten keskellä, hänen kehonsa stressitaso on jatkuvasti koholla eli lapsi on jatkuvassa säikähtämisen ja liiallisen valppauden tilassa. Pelko tai valppaus on ihmiselle hyödyllinen, kun vaaran ilmaantuessa pitää tehdä nopea päätös siitä, paetako vai taistella vai jähmettyä paikalleen, mikäli muuta mahdollisuutta ei ole. Kun stressitila jatkuu pitkään, keho ei pääse palautumaan normaaliin turvan tilaan, jolloin stressi muuttuu myrkylliseksi ja alkaa vähitellen vaurioittaa lapsen kehittymässä olevaa stressisäätelyjärjestelmää vaikeuttaen oppimista ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Lopulta aikuiseksi kasvanut lapsi kantaa kehossaan edelleen hermostollisia jälkiä haitallisista lapsuudenaikaisista kokemuksistaan.

Ensimmäiseen ACE-tutkimukseen osallistui 17 400 ihmistä (Felitti & Anda ym. 1998). Tuo tutkimus ja sen jälkeen tehdyt muut tutkimukset ovat osoittaneet ACE-pisteiden olevan yhteydessä eliniän lyhenemiseen noin 20 vuodella, riskikäyttäytymiseen ja tapaturmiin ja itsemurhiin sekä lisäävän riskiä sairastua moneen sairauteen (esim. diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, masennus, ahdistushäiriöt, syövät, aivohalvaus, autoimmuunisairaudet, kiputilat). Tutkimuksissa käytetään usein asetelmaa, jossa lasketaan tilastollisesti riski saada jokin sairaus, ja verrataan niitä yksilöitä, joilla ei ole ACE-pisteitä, niihin ihmisiin, joiden ACE-pisteet ovat 4 tai enemmän (kymmenestä). ACE-tutkimuksia eri sairauksiin liittyen kokoaa yhteen muun muassa Yhdysvaltain sosiaali- ja terveysministeriön alainen sairauksien ennaltaehkäisyn yksikkö (CDC 2019).

ACE-konferenssi Hanasaaressa 7.10.2019

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Lastensuojelun keskusliitto järjestivät yhdessä Hanasaaren kanssa Suomen ensimmäisen ACE-konferenssin, jossa kuultiin huippuluennoitsijoita Walesista, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.

Kuva 1. ACE-konferenssi Hanasaaressa 7.10.2019 (kuva: Minna Kuvajainen)

Karen Hughes (Public Health Wales) kuvasi puheenvuorossaan tekemättä jättämisen hintaa. On laskettu, että ACE-kokemukset ovat syynä 27 % masennuksista, 11 % syövistä ja 25 % alkoholismista. Kokonaisuudessaan ACE maksaa Euroopassa joka vuosi 530 miljardia euroa. Apulaisprofessori Steven Lucas Uppsalan yliopistosta puolestaan kuvasi, miten Ruotsissa kehitetään lapsiperhepalveluiden parissa lasten haitallisten kokemusten tunnistamista. Lääkäri ja professori Anna Luise Kirkengen (Norwegian University of Science and Technology) kuvasi potilastarinoiden avulla sitä, miten kaltoinkohdelluista lapsista tulee monisairaita aikuisia kenenkään kysymättä lapsuuden kokemuksista pitkän potilashistorian aikana.

Kuva 2. ACE:n kustannukset (kuvakaappaus esityksestä, Karen Hughes, Hanasaari 7.10.2019)

Traumainformoitu työ

ACE-tutkimukset ja niiden tuottaman tiedon soveltaminen ns. traumainformoituun orientaatioon sosiaali- ja terveysalalla ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena maailmalla. Facebookin sivustolla ”Traumainformoitu sote ja ope” on tällä hetkellä noin 4000 seuraajaa. Sivustoa ylläpitää itseorganisoitunut sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen verkosto.

Traumainformoitu työ ei ole posttraumaattisen stressireaktion hoitomuoto vaan se merkitsee työyhteisön muuttamista traumainformoiduksi (Trauma-Informed Care and Practices). Traumainformoidun työotteen keskiössä on turvan lisääminen ja vahvistaminen eri tasoilla. Traumainformoitu organisaatio auttaa asiakkaita tulemaan kohdatuksi turvallisessa ilmapiirissä, joka 1) tietää trauman yleisyydestä väestön tasolla 2) tunnistaa trauman merkit ja oireet 3) osaa toimia traumatietoisesti tavallisissa arjen vuorovaikutustilanteissa ja 4) ehkäisee uudelleentraumatisoitumista palveluiden piirissä. Traumainformoidun työn kulmakivi on näkökulman vaihto, jossa ajatus “Mikä sinussa on vikana?” muutetaan muotoon “Mitä sinulle on tapahtunut?”. (Ginsberg & Willits 2016.)

Skotlanti ja Wales tuottavat omissa kansallisissa ohjelmissaan loistavia videoita sosiaali-, terveys- ja opetusalan käyttöön. Yksi parhaimmista on video, jossa muutamassa minuutissa käy selville, mitä ACE-kokemukset ovat, miten ne vaikuttavat ihmiseen aikuisiällä, miten asiakas voi jättäytyä palveluiden ulkopuolelle, jos palvelut laukaisevat hänessä uudelleen lapsuuden turvattomuuden kokemukset, ja miten sosiaali- ja terveystoimen ohjaus voi toimia ennaltaehkäistäkseen tämän.

Traumainformoitu työyhteisö on turvallinen myös työntekijöille. Yhteisössä on osaamista tunnistaa turvattomuuden kokemus ja keinoja palauttaa turvallisuudentunne takaisin. Traumainformoituja työyhteisöjä on jo kehitetty Suomessa. Esimerkiksi Hollolassa sijaitseva Perhekeskus Viisikko on kouluttautunut huomioimaan turvan ja sen puuttumisen työkäytännöissään. Koulutuksissa on käsitelty muun muassa vakauttavaa työotetta ja vireyden sietoikkunaa (Karkkunen ym. 2017). Polyvagaalinen teoria stressistä auttaa ymmärtämään turvan palauttamisen käytännön merkitystä (Leikola ym. 2016).

Mahdollisesti pisimmällä traumainformoidun työn edistämisessä ollaan Skotlannissa. Siellä on laadittu kansallinen Skotlannin valtion tukema ohjelma traumainformoidusta yhteiskunnasta. Tavoitteena on kouluttaa koko työvoima traumatietoiseksi. (NHS 2019; NHS Education for Scotland 2017.)

Lähteet

Burke Harris, N. 2019. Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Suomentanut Juha Kuvajainen. Helsinki: Basam Books.

Burke Harris, N. 2014. How childhood trauma affects health across a lifetime. TED-talks. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.ted.com/talks/nadine_burke_harris_how_childhood_trauma_affects_health_across_a_lifetime

CDC 2019. The Centers for Disease Control and Prevention’s. U.S. Department of Health & Human Services. USA.gov. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.cdc.gov/violenceprevention/childabuseandneglect/acestudy/journal.html

Felitti, V. J., Anda, R. F. et al. 1998. Relationship of Childhood Abuse and Household Dysfunction to Many of the Leading Causes of Death in Adults. The Adverse Childhood Experiences (ACE) Study. American Journal of Preventive Medicine. Vol 14 (4), 245–258. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/S0749-3797(98)00017-8

Ginsberg, J. & Angela Willits, A. 2016. Trauma-Informed Social Work Supervision. School of Social Work. University of Wisconsin Madison. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=wDMTlQRQ1nw&fbclid=IwAR1u7SEPuDu4q4Lyc-OGatmzhhXxH7AT0db2Wf-bDKKwQKEvHgwlHCmNPIo

Karkkunen, A., Litsilä, R. ja Miettinen, A. 2017. Kuinka voin parantaa tietoisuustaitojani lastensuojelutyössä? Talentia-lehti. 3.7.2017. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.talentia-lehti.fi/kuinka-voin-parantaa-tietoisuustaitojani-lastensuojelutyossa/

Leikola, A., Mäkelä, J. ja Punkanen, M. 2016. Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2016;132(1):55-61. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo12910

NHS 2019. National Trauma Training Framework. Public healthcare service Scotland. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.nes.scot.nhs.uk/education-and-training/by-discipline/psychology/multiprofessional-psychology/national-trauma-training-framework.aspx

NHS Education for Scotland 2017. Transforming Psychological trauma: A Knowledge and Skills Framework for the Scottish Workforce. [Viitattu 15.10.2019]. Saatavissa: https://www.nes.scot.nhs.uk/media/3971582/nationaltraumatrainingframework.pdf

Kirjoittajat

Minna Kuvajainen (KM) toimii lehtorina sosionomikoulutuksessa Lahden ammattikorkeakoulussa ja kouluttaa muun muassa itsetuntemus- ja tietoisuustaitoja.

Johanna Linner Matikka (YTM) toimii asiantuntijana Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimissä Ensi- ja turvakotien liitossa.

Artikkelikuva: Minna Kuvajainen

Julkaistu 5.11.2019

Viittausohje

Kuvajainen, M. & Linner Matikka, J. 2019. ACE-tutkimukset ja traumainformoitu työ . LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/05/ace-tutkimukset-ja-traumainformoitu-tyo/