Lahden ammattikorkeakoulussa on sosiaali- ja terveysalalla tarjolla englanninkielinen Bachelor of Health Care Nursing-koulutus. Koulutusohjelmassa opiskelee paljon opiskelijoita, joiden äidinkieli ei ole suomi. He ovat joko Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia tai Suomeen nimenomaan opiskelun vuoksi muuttavia henkilöitä. Näiden opiskelijoiden suomen kielen oppimisen tueksi on kehitetty jatkuvaan kielenoppimiseen keskittyvä tukipaketti. Tässä tekstissä kerrotaan tukipaketin pilotoinnista ja arvioidaan opiskelijapalautteen perusteella sen onnistumista ja kehittämistarpeita.

Kirjoittajat: Katja Kallela ja Mirva Rainio

Suomen kielen taidon tärkeys

Vaikka Nursing-koulutusohjelmassa opetuskieli on englanti, suomen kielen pitäisi koulutuksen alkaessa olla vähintään A2.1-tasolla. Tämä mitataan pääsykokeen yhteydessä pidettävällä suomen kielen kokeella. Koe sisältää kolmenlaisia tehtävätyyppejä: tekstinymmärtämis- ja kirjoitustehtäviä sekä rakennetehtäviä. Nursing-koulutusohjelmassa suomen kieltä on pakollisina opintoina kolme opintopistettä, ja niiden lisäksi on vapaavalintaisia kursseja 15 opintopistettä. Suomen kielen opetusta pyritään myös integroimaan ammatillisten aineiden opetukseen enenevässä määrin. 

Sairaanhoitajan tutkinto sisältää harjoittelua noin kolmanneksen, eli 75 opintopistettä 210 opintopisteestä. Suomen kielen taidon tärkeys korostuu työharjoitteluissa, ja harjoitteluista selviäminen on opiskelijalle erityisen tärkeää valmistumista ajatellen. Harjoittelut alkavat jo varhaisessa vaiheessa opintoja (ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä), jolloin suomen kielen opintoja on takana vasta melko vähän. Englanninkielisessä sairaanhoitajakoulutuksessa harjoittelu on hyvä paikka oppia kliinisten taitojen lisäksi myös suomen kieltä ja toimimista vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijat suorittavat harjoittelun suomeksi, ja ohjaus harjoittelupaikassa on myös suomeksi.

Yksi työharjoitteluista hyvin selviämisen edellytys on kommunikointitaito suomen kielellä. Nykänen (2014, 50) toteaa, että potilaiden suurimmat ongelmat ulkomaalaistaustaisen lääkärin tai hoitajan kanssa olivat ymmärtämisongelmat: ne aiheuttivat epävarmuutta sekä olivat olennaisia kommunikoinnin kannalta. Lehtimäki ja Kurhila (2018) kirjoittavat artikkelissaan Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä, että työskentelyn tai työharjoittelun yhdistäminen ammatillisen kielitaidon kehittämiseen on hyvä lähtökohta kielen kehittymiseen, mutta työskentely ilman kielellistä tukea ei aina välttämättä kehitä kielitaitoa toivotulla tavalla. Artikkelissa myös todetaan, että kielenoppimista pitäisi tukea työpaikassa monin eri tavoin, esimerkiksi sopivilla työjärjestelyillä, työyhteisön tuella sekä riittävällä perehdytyksellä, joka sisältää myös kielellisen tuen.

Opiskelijan kielitaidon tukeminen

Aiemmin jo mainittiin, että suomen kielen opiskelu on erityisen tärkeää  sosiaali- ja terveysalalla. Kielen opiskelu ja omaksuminen saattavat aiheuttaa opiskelijalle erityisiä haasteita, jolloin vaarana saattaa olla, että hänen harjoittelunsa keskeytyy puutteellisen kielitaidon vuoksi. Työharjoittelun keskeytymisen jälkeen opiskelija voi joutua odottamaan seuraavaa harjoittelupaikkaa melko pitkänkin aikaa. Odottaessaan harjoittelupaikkaa opiskelijan on tärkeää voida opiskella suomea ja kehittää kielitaitoaan. Lahden ammattikorkeakoulussa kehitettiin Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa suomen kielen tukipaketti harjoittelun väliselle ajalle. Hankkeen tavoite on edistää monikulttuurisuutta tukemalla maahanmuuttajien työllistymistä ja työnantajia työllistämisessä.  Tukipakettia pilotoitiin LAMKissa syksyllä 2019.

Pilotti lähti tarpeesta tarjota suomen kielen opintoja niille opiskelijoille, joiden harjoittelu keskeytyy puutteellisen suomen kielen takia. Aikaisemmin opiskelija jäi ikään kuin tyhjän päälle, kun hän odotti seuraavaa harjoittelupaikkaa. Itsenäinen suomen kielen opiskelu ei ole kovin kannustavaa ja jää usein muiden asioiden varjoon. Itsenäinen kielenopiskelu on myös hyvin vaativaa, ja kaikilla ei ole riittävästi taitoja tai kykyä siihen. Tästä lähtökohdasta LAMKin sairaanhoitajaopiskelijoille alettiin suunnitella suomen kielen tukipakettina kurssia Moodle-alustalle. Tarkoituksena on, että seuraavaa harjoittelupaikkaa odottaessa opiskelija suomen kielen opettajan johdolla ja tuella opiskelee systemaattisesti niitä asioita, jotka hänelle ovat haastavimpia harjoittelussa.

Koko tukiprosessi alkaa siitä, kun opiskelija ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan sopiakseen ensimmäisen tapaamisen hänen kanssaan. Tapaamisia on säännöllisesti viikoittain, ja jokaisella kerralla on oma teema, jota harjaannutetaan ja johon liittyviä tehtäviä tehdään. Myös harjoittelua ohjaava opettaja voi ottaa yhteyttä suomen kielen opettajaan, jos hänen ohjauksessaan olevan opiskelijan harjoittelu on keskeytynyt. Tavoitteena on, että opiskelu on säännöllistä ja edistymistä seurataan ja kontrolloidaan. 

Tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osioihin: mielenterveys, saattohoito, palliatiivinen hoito, kotihoito, lasten ja nuorten hoitotyö. Lisäksi tukipaketti sisältää suomen kielen rakenteisiin liittyvää opiskelumateriaalia. Jokaisessa osiossa on aiheeseen johdattava video, sanastoa, kirjaamiseen liittyviä rakenteita, tehtäviä ja myös linkkejä itseopiskelua varten. Kirjauduttuaan opintojaksolle opiskelija ensin tutustuu materiaaliin, minkä jälkeen suomen kielen opettaja käy senhetkistä teemaa yhdessä opiskelijan kanssa läpi ja antaa aiheeseen liittyviä tehtäviä seuraavaksi viikoksi. Tehtävistä riippuen ne joko käydään läpi seuraavalla kerralla tai niin, että opiskelija palauttaa ne Moodle-alustalle ja opettaja antaa niistä palautetta. Kaikki tämä käydään suomeksi, jolloin suullinen kielitaito kehittyy samalla. Joinakin kertoina voidaan harjoitella pelkästään puhumista, jolloin keskustellaan yhteisesti sovitusta hoitotyöhön liittyvästä teemasta. Etäohjaus on myös mahdollinen. Tapaamisia jatketaan niin kauan kuin on tarpeen. Kun opiskelija saa uuden harjoittelupaikan, tapaamiset voivat jatkua kielituen muodossa. Tällöin opiskelija saa tukea suomen kielen oppimiseen ja kehittymiseen harjoittelun aikanakin – tuen painopiste siirtyy harjoittelupaikalle ja siellä käynteihin.

Tukitoimille on tarvetta

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella pilottia voidaan pitää melko onnistuneena. Opiskelijat ovat kokeneet yksilöohjauksen riittävänä ja tukipaketin materiaalin kehittävän heidän suomen kielen taitoaan. Koska tukipaketti on jaettu harjoittelun mukaisiin osa-alueisiin, opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää nimenomaan sitä osa-aluetta, joka tuottaa eniten haasteita harjoittelupaikalla. 

Harjoittelu on sairaanhoitajaopiskelijalle erityisen tärkeä asia sekä osana opintoja että työllistymisen kannalta. Koska suomen kieli on monelle maahanmuuttajaopiskelijalle kompastuskivi, on tärkeää, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää suomen kieltä sekä harjoittelujaksojen välissä että myös tilanteessa, jossa harjoittelu on keskeytynyt puutteellisen suomen kielen takia. Jatkossa tukitoimien tärkeys korostuu entisestään, ja niitä pitää edelleenkin kehittää, jotta opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa harjoittelun kielelliset tavoitteet ja tuntea kuuluvansa osaksi työyhteisöä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus jatkuvaan tuettuun oppimiseen.

Lähteet

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä.  Kieli, koulutus ja yhteiskunta. Vol. 9 (5). [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Nykänen, M. 2014. Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön suomen kielen taito terveydenhuollon asiakkaiden kokemana. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö. [Viitattu 29.10.2019]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95724/GRADU-1403067669.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Katja Kalkela ja Mirva Rainio ovat S2-opettajia Lahden ammattikorkeakoulussa ja toimivat asiantuntijoina Ossi2 – Osaajat töihin -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575611 (CC0)

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Kalkela, K. & Rainio, M. 2019. Harjoittelun keskeytyminen – tukea Nursing-opiskelijan suomen kielen kehittymiseen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/12/17/harjoittelun-keskeytyminen—tukea-nursing-opiskelijan-suomen-kielen-kehittymiseen/