Vapaaehtoistyön tekemistä pidetään usein altruistisena, mutta vapaaehtoistyön tekemisessä on myös egoistisia motivaatiotekijöitä. Motivaatiotekijät voivat olla jopa vahvempia, kun puhutaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista, sillä vapaaehtoistyön tekeminen tuo hyötyjä muun muassa maahanmuuttajan kotoutumisprosessiin. Osa eri kieli-ja kulttuuritaustaisista vapaaehtoisista ovat itse olleet joskus vapaaehtoistyön kohteena ja nähneet avun tarpeen, joten he usein myös ymmärtävät avun merkityksen.

Kirjoittajat: Katri Laukkanen ja Tuula Hyppönen

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2018 ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa kasvoi 3,3 prosentilla edellisvuodesta. Vuoden 2018 lopussa ulkomaan kansalaisten osuus oli jo 4,7 prosenttia koko väestöstä. (Tilastokeskus 2019.) Monet vapaaehtoistyötä toteuttavien organisaatioiden toiminta on monikulttuurista, mutta monikulttuurisia vapaaehtoisia on ollut monen organisaation toiminnassa mukana vain vähän.

Vapaaehtoisuuden motiivitutkimuksia

Wilsonin ja Musickin (2007, 288, 297) tutkimuksen mukaan osa ihmisistä lähtee tekemään vapaaehtoistyötä vain pyydettäessä, ja osa vasta silloin kun joku on sanonut heille, että he voisivat tehdä vapaaehtoistyötä. Monet vähemmistöryhmät eivät tee vapaaehtoistyötä, sillä heihin ei ole kohdennettu rekrytointitoimenpiteitä, eli kukaan ei ole pyytänyt heitä mukaan. Anne Birgitta Yeung (nyk. Pessi) (2005, 106-107, 108) on tutkinut vapaaehtoistyön motivaatiota ja sitoutumista ja tehnyt motivaatiota kuvaavan timanttimallin. Timanttimallissa on kahdeksan merkitysyksikköä, eli timantin kulmaa. Timanttimallissa motiivit muodostavat erilaisia kokonaisuuksia ja ihmisten syyt tulla mukaan vapaaehtoiseksi ovat erilaisia. Timantin motivaation neljä ääripäätä kuvaavat vapaaehtoistoimijuuden ulospäin suuntautuneisuutta ja toiset neljä ovat puolestaan suuntautuneet enemmän kohti vapaaehtoistoimijaa itseään.

Opinnäytetyönä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten rekrytointi ja motivointi

Katri Laukkasen (2019) opinnäytetyö oli kehittämishanke, jossa tehtiin Parasta Lapsille ry:lle toimintamalli eri kieli- ja kulttuuritaustaisten rekrytointiin ja motivointiin. Opinnäytetyön tarkoitukseni oli, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistoisten määrä lisääntyisi kohdeorganisaatiossa sekä yhteiskunnassa. Opinnäytetyöhön haastateltiin kahdeksaa eri kieli- ja kulttuuritaustaista vapaaehtoista teemahaastattelun menetelmällä, ja haastateltavat vapaaehtoistyöntekijät olivat seitsemästä eri maasta ja kolmesta eri maanosasta. Haastattelujen teemoissa käsiteltiin haastateltavien kokemuksia ja ideoita eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten löytymisestä, vapaaehtoistyöhön mukaan lähtemistä sekä vapaaehtoistyössä mukana pysymisestä.

”Toki kun niin ku näet sitä tarvetta, haluat tehä lisää ja se ei ole väliä niinku maksetaanko sillä jotakin työkkäristä tai teetkö sä iltaisin tai joskus. Se on sama. Jos sä haluat sitä tehdä ja olet kiinnostunut, niin se raha ei ole niinku tärkee.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

”Se on mulle tärkeä tunne. Osallistun ja olen osa yhteiskuntaa. Ja teen jotakin, siis minullekin.” (Eri kieli- ja kulttuuritaustainen vapaaehtoinen; Laukkanen 2019, 50.)

Opinnäytetyöstä nousi esiin, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön tekemiseen on ollut vahvoja egoistisia sekä altruistisia motiiveja. Haastattelujen perusteella motiivina on ollut oma hyvinvointi ja yhteiskuntaan integroituminen sekä avun tarpeen näkeminen. Osalla oli ollut motivaationa se, että oli ollut itse samassa tilanteessa kuin vapaaehtoistyön kohde, joten tiesi avun merkityksen. Lisäksi motivoivia tekijöitä olivat olleet hyvän mielen saaminen itselleen, esimerkkinä oleminen, halu antaa oma osuutensa takaisin, pakko opintojen takia, itsevarmuuden saaminen työssä pärjäämiseen, halu auttaa sekä kiinnostus aiheeseen.

Vapaaehtoistyö ja kotoutuminen

Pääministeri Sanna Marinin (ent. Antti Rinteen) hallituksen ohjelmassa myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella. Kotoutumisen edistämistä tehdään työllistymisen nopeuttamisella sekä edistämällä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019, 137.) Vapaaehtoistyön tekeminen tuo Laukkasen (2019, 62) opinnäytetyön perusteella selkeitä kotoutumiseen liittyviä hyötyjä. Näitä ovat muun muassa kielen oppiminen, sanavaraston rikastuminen sekä kulttuuriin tutustuminen. Vapaaehtoistyötä tekemällä luo uusia kontakteja, saa uusia ystäviä ja maailma avartuu. Vapaaehtoistyöstä on ollut hyötyä opintoihin ja apuja palkkatyön hakemiseen. Lisäksi vapaaehtoistyötä tehdessä itsevarmuus yhteiskunnassa ja työssä pärjäämiseen on kasvanut sekä oma hyvinvointi lisääntynyt.

Vapaaehtoistyön suhdetta kotoutumiseen tulisi nostaa enemmän esille ja pohtia, jos vapaaehtoistyön tekeminen voisi olla entistä varteenotettavampi toimenpide maahan muuttaneen kotoutumisprosessia suunniteltaessa. Vapaaehtoistyön tulisi olla myös entistä tärkeämpi aktivointitoimenpide eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle pitkäaikaistyöttömälle, sillä vapaaehtoistyön tekeminen auttaa esimerkiksi kotoutumisessa ja palkkatyön saamisessa.

Lähteet

Laukkanen, K. 2019. Toimintamalli Parasta Lapsille ry:n eri kieli- ja kulttuuritaustaisen vapaaehtoisten rekrytointiin ja motivointiin. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen. [Viitattu 29.11.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112923430

Tilastokeskus 2019. Ulkomaan kansalaiset. [2018]. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa: https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

Valtioneuvoston julkaisuja 2019. Osallistava ja osaava Suomi: sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019:23. Helsinki: Valtioneuvosto. [Viitattu 13.8.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287–808-3

Wilson, J. & Musick, M.A. 2007. Volunteers: A Social Profile. Bloomington: Indiana University Press.

Yeung, A.B. 2005. Vapaaehtoistoiminnan timantti. Teoksessa Nylund, M. & Yeung A. (toim.) Vapaaehtoistoiminta: anti, arvot ja osallisuus. Tampere: Vastapaino.

Kirjoittajat

Katri Laukkanen on valmistuva Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen (sosionomi YAMK) opiskelija ja toimii monikulttuurisen varhaiskasvatusyksikön johtajana.

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Hän on toiminut kehittämishankkeen ohjaajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1447005

Julkaistu 17.12.2019

Viittausohje

Laukkanen, K. & Hyppönen, T. 2019. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoistyön vahvat kaksisuuntaiset motiivit. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa:http://www.lamkpub.fi/2019/12/20/eri-kieli-ja-kulttuuritaustaisten-vapaaehtoistyon-vahvat-kaksisuuntaiset-motiivit-2/