Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lastensuojelun näkökulmasta keskeistä on moniammatillinen yhteistyö palvelutarpeen arvioinnissa, jonka ydintavoitteena on tukea lapsiasiakkaan ja perheen hyvinvointia.  Lastensuojelun kärkitoimijana pysyminen edellyttää panostamista henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tässä artikkelissa kuvataan työelämäyhteistyötä, jossa panostaminen osaavaan työvoimaan nähtiin merkityksellisenä.

Kirjoittajat: Tuula Hyppönen ja Ann-Nina Maksimainen

Moniääninen työelämätarina

MediVida Oy on suomalainen sosiaali-ja terveydenhuollon palveluyritys, joka työllistää 700 sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaista ympäri Suomea. Sen asiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät sekä sosiaali-ja terveydenhuollon yksiköt. MediVida Oy:n hoiva-ja asumispalvelut, lasten ja perheiden palvelut sekä lääkäritoiminta siirtyivät joulukuussa 2016 tehdyn yrityskaupan myötä Esperi Care Oy:lle. (MediVida 2017.)

Lahden ammattikorkeakoulun moniammatillinen osaamisen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ovat sekä opetuksen että tutkimus-ja kehittämistoiminnan keskiössä. Lahden ammattikorkeakoulu tuottaa alueelle uusia toimintatapoja ja ratkaisuja yhteistyössä työelämän kanssa edistämällä yhteisöllistä kokeilukulttuuria. (Lahden ammatti- korkeakoulun strategia 2020.)

Työelämälähtöistä kehittämistä

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla järjestettiin puolentoista vuoden täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessi MediVida Oy:n lastensuojelun 20 työntekijälle.  Osallistujaryhmään kuului alueellisten avopalveluiden, arviointi-ja kriisiyksikkö Eskon sekä sijaishuoltoyksikkö Kivirantakotien ammattilaisista sekä perhekotien Mattila ja Onnela perhekotivanhemmista. Työntekijöillä oli sairaanhoitajan, sosionomin ja yhteisöpedagogin perus- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto sekä monipuolista lastensuojelun erikoistumiskoulutusta. Koulutus- ja kehittämisprosessiin osallistui myös Medivida Oy:n Etelä-Suomen lastensuojelupalvelujen toimialajohtaja Jarmo Lonkola. Lahden ammattikorkeakoulun vastuukouluttaja oli sosiaalialan lehtori Jaana Mantela. Muina  kouluttajina toimivat hoitotyön lehtori Helena Sillanpää, sosiaalialan lehtorit Minna Kuvajainen ja Tuula Hyppönen sekä ulkopuoliset asiantuntijat.

Lastensuojelun perhetyön ja mielenterveystyön osaajakoulutus rakentui MediVida Oy:n lastensuojelupalvelujen johdon ja ammattikorkeakoulun edustajien yhteistyönä. Koulutus- ja kehittämisprosessissa keskityttiin lasten ja nuorten mielenterveystyön ja perhetyön osaamisen vahvistamiseen.

Koulutus- ja kehittämisprosessin laajuus oli 10 opintopistettä (270 h opiskelijan työtä), joka sisälsi 12 lähiopetuspäivää, työssäoppimista sekä kirjallisia tehtäviä. Lähiopetuspäivät sisälsivät laajempia teemoja, joista ensimmäisessä käsiteltiin lasten ja nuorten mielen- terveyden häiriötä (kaltoinkohtelu, traumaattinen kiintymyssuhde, dissosiaatiohäiriö, neurologiset ja käyttäytymishäiriöt, masennus, psykoottisuus). Toiseksi tarkasteltiin perheiden kanssa tehtävää työtä lastensuojeluprosessin eri vaiheissa sekä niihin liittyviä työmenetelmiä. Työntekijöiden oman jaksamisen kokonaisuudessa aiheina olivat tietoisuustaidot, tunteiden säätely, itsensä johtaminen ja markkinointi.

Lähiopetuspäivien välillä osallistujat tuottivat yksilöllisiä ja omaan työhön räätälöityjä tehtäviä. Työyhteisöissä valittuja lastensuojelun kehittämiskohteita työstettiin koko prosessin ajan kahden sosiaalialan lehtorin valmennuksessa.

Lastensuojeluyksiköiden kehittämistehtäviksi valittuja aiheita olivat perhekodin laatukäsi- kirjan tuottaminen, sijaishuoltoyksikön perheiden kanssa tehtävän työn sekä arviointi-ja kriisiyksikön ja avopalveluiden asiakasprosessin kuvaaminen sekä asiakaspalautekyselyn laatiminen.

Kehittämistehtävä on onnistunut eri yksiköissä ulkopuolisen tutorin voimin – tuskin tuottaminen olisi  onnistunut ilman häntä.
– Perhetyön vastaava Monica Johansson

Yhteisen suunnan löytämistä helpotti toiminnan arviointiin perustettu osallistujista ja kouluttajista muodostettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli yhdistää tilaajan tarpeet sekä koulutusta ja kehittämistä koskevat pedagogiset ratkaisut. Ohjausryhmän säännölliset tapaamiset ja jatkuva vuoropuhelu nähtiin hyödyllisenä ja ketteränä tapana muuttaa suunnitelmaa tarvittaessa uudelleen.

MediVida Oy:n koulutus-ja kehittämisprosessissa oppimista tapahtui niin yksilöllisesti kuin työyhteisössä verkkoympäristössä, omassa työyksikössä ja oppilaitoksen lähiopetuspäivissä.

Täydennyskoulutus- ja kehittämisprosessin vahvuuksia olivat osallistujien mukaan

• hyvin valitut luentopäivien aiheet, vaihtuvat asiantuntijaluennoitsijat, loistavat luennoitsijat ja opettajat
• mielekäs ja sujuva yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa, jossa vastuulehtorin tiedottaminen oli erinomaista ryhmän toiveiden, palautteiden ja lähiopetuspäivien suhteen
• koko työyhteisö on ollut mukana oman työn kehittämisessä
• henkilöstö on osallistunut lähiopetuspäiviin mielellään
• yhdessä opiskelu ja yhdessä kehittäminen on lähentänyt eri työyksiköitä toisiinsa, tiivistänyt eräiden yksiköiden sisäisiä suhteita ja vahvistanut ammattiylpeyttä
• valmentavat lehtorit/ tutorit ottivat koulutusryhmän omakseen, kannustivat sitä ja pitivät siitä hyvää huolta.

Kuva 1. Koulutusryhmän viimeisessä tapaamisessa (kuva: Tuula Hyppönen)

Onnistunut täydennyskoulutuskokonaisuus sisältää oppimiseen kannustavia työmuotoja ja tutkivaan otteeseen nojaavia opetuskäytäntöjä.

 Lisäkoulutus ja teoriatietojen syventäminen on antanut työyhteisölle mahdollisuuden selkeyttää oman työn kehyksiä ja kehittää työryhmän ammatillista toimintatapaa.
-Monica Johansson ja sairaanhoitaja Jussi Vennervirta

Kehittämisen kohteiksi osallistujat nostivat seuraavia:

• tekniset ongelmat verkkopohjaisen aineiston käytössä jarruttivat osallistujia ja verkossa työskentely jäi monelle etäiseksi
• ryhmän aktiivisuutta olisi voinut lisätä yhdistämällä teoriaopintoja enemmän osallistujien tuntemiin asiakastapauksiin
• koulutuksen alussa sovittu nimi ”Lastensuojelu mielenterveys- ja perhetyössä” ei kuvannut prosessissa muokattua koulutusta parhaalla mahdollisella tavalla, ”Lapsen kaltoinkohtelu – tunnistaminen ja tuki lapselle” olisi ollut osuvampi.

Osaamisen johtaminen on itsensä johtamista  

Koulutus-ja kehittämisprosessin vaikuttavuutta työkäytänteisiin on haastavaa todentaa. Se ei  yleensä sisälly loppuarviointia lukuun ottamatta täydennyskoulutukseen vaan edellyttää kehittämistyön jatkamista työorganisaatioissa.

Sosiaali-ja terveydenhuollon eri prosessien tuotteistamisella on varmasti paljon kysyntää jo markkinointiosaamisen kannalta. Tällä alueella työryhmässä on  vielä paljon tehtävää ja lisäkoulutukselle tilausta.
-Jussi Vennervirta

Tulevaisuudessa jokainen lastensuojelualan ammattilainen haastetaan pohtimaan, onko oma ja työyhteisön tapa toimia optimaalinen. Osaamisen johtaminen on myös itsensä johtamista ja se edellyttää rohkeutta pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaa ja valmiutta moniammatilli- seen työskentelyyn. Esimiestyön ja johtamisen keskeisiä tehtäviä on tukea henkilöstön muutoskyvykkyyttä ja ennakoida osaamisen kehittämistä. Onnistunut täydennyskoulutus-ja kehittämisprosessi toimii myös työntekijöiden motivoinnin ja jaksamisen tukijana.

MediVida Oy:n koulutus- ja kehittämisprosessi on ollut rikas matka ammatillisen tiedon jakamiseen ja tuottamiseen sekä oppimiseen toinen toisilta. Täydennyskoulutus on tärkeä työorganisaation kehittämisen väline ja sijoitus kuluerän sijaan. Sosiaali-ja terveysalan rakennemuutoksessa osaava henkilöstö on entistä selvemmin sekä toiminnan edellytys että kilpailuetu.

Lähteet

Lahden ammattikorkeakoulu Oy.  2015. Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.1.2017]. Saatavissa: http://www.lamk.fi/lamk-oy/strategiat/Documents/lamk-strategia.pdf

MediVida Oy. 2016. [Viitattu 10.1.2017]. Saatavissa: http://www.medivida.fi

Kirjoittajat

Tuula Hyppönen toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali-ja terveysalalla.

Ann-Nina Maksimainen toimii vastaavana lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun koulutus- ja kehittämispalveluissa.

Julkaistu 28.11.2017

Viittausohje

Hyppönen, T. & Maksimainen, A-N. 2017. Osaamispääoma on tulevaisuuden kilpailutekijä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/28/osaamispaaoma-on-tulevaisuuden-kilpailutekija/