Työntekijän työkyvyn kannalta riskitasoisesta päihteiden käytöstä aiheutuu merkittäviä taloudellisia ja tuotannollisia menetyksiä työnantajalle. Näitä haittoja aiheuttavat muun muassa työntekijän alentunut työteho, poissaolot sekä mahdolliset työtapaturmat. Työntekijän runsas päihteiden käyttö voi aiheuttaa lisäksi merkittäviä riskejä työturvallisuudessa. Jotta näitä päihdehaittoja voidaan ennaltaehkäistä ja päihdehaittatilanteissa osataan toimia oikein, on tätä tarkoitusta varten yrityksellä olemassa koko työyhteisöä ohjeistava päihdeohjelma. Päihdeohjelmassa huomioidaan mahdolliset työturvallisuutta vaarantavat tekijät sekä linjataan yhteiset käytänteet työpaikan päihdehaittojen puheeksiottamiselle ja käsittelylle.

Kirjoittajat: Petra Siira, Johanna Torkkel ja Helena Hatakka

Päihdeohjelma työnteon tukena

Päihdeohjelma on työpaikan asiakirja, jonka tavoitteena on päihdehaitaton työpaikka. Päihdeohjelmassa kuvataan työpaikan tavoitteet, menettelyohjeet, toimenpiteet ja tehtäväjaot ehkäisevää päihdetyötä ja hoitoonohjausta varten. Päihdeohjelma laaditaan organisaation johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä. (Työturvallisuuskeskus 2017.) Työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) 11§:n mukaan päihdeohjelma on myös lakisääteinen niissä työpaikoissa, joissa työntekijöille tai työnhakijoille tehdään huumausainetestauksia.

Kansainvälinen hitsausalan yritys Kemppi Oy sai uudistetun päihdeohjelman käyttöönsä loppuvuodesta 2017. Päihdeohjelma tuotettiin opinnäytetyönä yhteistyössä Kemppi Oy:n henkilöstön kanssa (Siira & Torkkel 2017).  Kemppi Oy:lle tuotetun päihdeohjelman avulla yrityksen päihdehaittoja ehkäistään ja työntekijöitä ohjataan tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Päihdeohjelmassa linjataan yhteiset pelisäännöt Kemppi Oy:lle päihdehaittojen käsittelyn ja työturvallisuuden tukemista varten. Päihdeohjelman noudattamisella vaikutetaan myös työympäristön työturvallisuuteen, joka on merkityksellinen osa hyvinvoivaa työyhteisöä. Työntekijän runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa työtehon heikkenemistä, krapulassa tai jopa päihtyneenä työskentelyä sekä pahimmassa tapauksessa onnettomuuksia (Ehyt 2017). Näin päihdehaitat ilmenevät työyhteisössä työturvallisuusriskeinä ja –tapaturmina, työntekijöiden alentuneena työtehona, sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina eläkkeelle siirtymisinä. Etenkin tuotannon tehtävissä työturvallisuuden merkitys korostuu, kun työskentely tapahtuu koneiden ja sähkölaitteiden äärellä. Tällöin päihdehaittojen aiheuttamat vaarat ovat työssä aidosti läsnä. Päihdeohjelmassa henkilöstön tietoutta päihteiden käytön riskeistä lisätään tiedottamalla päihteiden käytön vaikutuksista yksilölle, työhyvinvoinnille sekä työturvallisuudelle.

Päihdeongelman puheeksiottaminen työpaikalla

Kemppi Oy:n päihdeohjelmassa korostetaan erityisesti varhaisen puuttumisen merkitystä, jotta päihdehaittoja ja työturvallisuusriskejä voidaan ennaltaehkäistä mahdollisimman tehokkaasti. Varhainen puuttuminen tuodaan päihdeohjelmassa esille välittämisen sekä huolenpidon osoituksena, sillä puuttumisen ja päihdeongelman puheeksiottamisen kynnystä pyritään madaltamaan mahdollisimman alhaiseksi. Tämä on tärkeää, sillä työntekijän orastavasta päihdeongelmasta syntyneen huolen puheeksiottaminen on merkittävä päihdehaittojen ennaltaehkäisemisen menetelmä. Päihdeongelman puheeksiottamista ei tule arkailla, sillä koko työyhteisöön vaikuttava sekä haittoja aiheuttava työntekijän päihteidenkäyttö ei ole enää työntekijän yksityisasia (A-klinikkasäätiö 2017). Kun huoli työntekijän päihdeongelmasta on syntynyt, on tärkeää ottaa asia puheeksi mahdollisimman varhain, jotta tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa päihdehaittojen ehkäisemiseksi.

Puheeksiotossa tärkeää on, että huoli tuodaan esille kunnioittavalla tavalla. Kun asianosaista lähestytään tavalla, joka ei loukkaa häntä, asianosaisen reaktio on usein myönteisempi kuin osataan odottaa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Huoli puheeksi -oppaassa (Eriksson & Arnkil 2009, 12) tuodaan kuitenkin esille, ettei tämä takaa asianosaisen vastaanottavaa reaktiota, vaan puheeksiottaminen voi saada aikaan myös hyvin yllättyneitä sekä torjuviakin ensireaktioita. Puheeksiottamisen päätehtävänä on kuitenkin saada aikaan liittouma huolen poistamiseksi, joten tämä vaatii puheeksiottajalta kunnioittavaa otetta. Puheeksiottamisessa tulee tällöin huomioida, ettei asianosaiselle ilmoiteta, mikä ongelma hänellä on, vaan kerrotaan omasta huolesta asian suhteen. Tarkoituksenmukaisessa puheeksiotossa tuodaan esille oman huolen lisäksi myös ehdotuksia tarpeenmukaisista toimenpiteistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.)  Huoli sekä ehdotukset toimenpiteistä onkin hyvä ottaa puheeksi ilmaisten välittämistä ja avaten keskustelu dialogina sen sijaan, että määriteltäisiin tilannetta toiselle asianosaisen puolesta. Tällöin voidaan luoda sekä avoin, että tarpeenmukaisiin toimenpiteisiin johtava puheeksiotto.

Kun työntekijän orastavaan päihdeongelmaan puututaan riittävän varhain, voidaan välttyä niin työntekijän omilta, kuin työnantajankin ylimääräisiltä kustannuksilta, vaaratilanteilta sekä sosiaalisilta ja terveydellisiltä haitoilta. Näin työntekijän päihdeongelmaan riittävän varhaisella puuttumisella voidaan välttyä merkittäviltä haitoilta niin työyhteisön, kuin yksilönkin kannalta.

Lähteet

A-klinikkasäätiö. 2107. Puheeksiotto ja puuttuminen. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa: https://www.a-klinikka.fi/ammattilaisille/paihdetyon-tueksi/puheeksiotto-ja-puuttuminen

Ehyt. 2017. OECD: Taloutta, terveyttä ja hyvinvointia – hyvän alkoholipolitiikan peruselementit. [Viitattu 10.11.2017]. Saatavissa: http://www.ehyt.fi/fi/oecd-taloutta-terveytt%C3%A4-ja-hyvinvointia-%E2%80%93-hyv%C3%A4n-alkoholipolitiikan-peruselementit

Eriksson, E. & Arnkil T. 2009. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. Stakesin Opas 60. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-33-1792-8

Siira, P. & Torkkel, J. 2017. Puuttuminen on välittämistä. Päihdeohjelma Kemppi Oy:lle päihdehaittojen ennaltaehkäisemiseksi. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017448

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. Huolen puheeksi ottaminen. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/varhainen-avoin-yhteistoiminta/huolen-puheeksi-ottaminen

Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. 11§ Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma (13.8.2004/760). Finlex. [Viitattu 21.11.2017]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383#L3P11

Työturvallisuuskeskus. 2017. Päihdeohjelma. [Viitattu 9.11.2017]. Saatavissa: https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toiminta_tyopaikalla/vastuut_ja_velvoitteet/paihdetyo_tyopaikalla_vanha/paihdeohjelma

Kirjoittajat

Petra Siira ja Johanna Torkkel ovat jouluna 2017 valmistuvia sosionomiopiskelijoita ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 29.11.2017

Viittausohje

Siira, P., Torkkel, J. & Hatakka, H. 2017. Päihdeongelmaan puuttuminen työpaikalla on välittämistä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/11/29/paihdeongelmaan-puuttuminen-tyopaikalla-on-valittamista/