Maahanmuuttajille on tarjolla paljon erilaisia palveluita kotoutumisen, opiskelujen ja työllistymisen tueksi. Palvelut eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä kokonaisuutta vaan pahimmillaan labyrintin, josta ulospääsy on haastavaa ilman ammattitaitoista henkilökohtaista ohjausta.

Kirjoittajat: Marja Kiijärvi-Pihkala ja Maija-Leena Pusa

Kotoutumisen alkuvaihe

Maahanmuuttajat-termin taakse kätkeytyy heterogeeninen joukko ihmisiä. Ikä, sukupuoli, kansallisuus, kulttuuritausta, maahan tulon syy, henkilökohtaiset ominaisuudet ja oma elämänpolku kaikkine vaiheineen vaikuttavat siihen, miten ihminen etenee uudessa maassa koulutus- työllistymispolullaan.  Suomessa on tarjottu maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumiseen “yhden väylän mallia”, joka on perustunut oman koulutusjärjestelmämme tapaan tuottaa osaamista. Koulutus on putki, jonka toisesta päästä toivotaan putkahtavan kotoutuneita yksilöitä, jotka ovat heti valmiita työelämään tai vähintään opiskelemaan. Käytäntö on osoittanut, että aivan näin helppoa ei kotoutuminen ole. Pahimmillaan kotoutumiskoulutuksen päättää tavoitetasoa heikomman kielitaidon omaava, omista tavoitteistaan epävarma henkilö, jolla ei ole ymmärrystä siitä, mihin seuraavaksi kannattaisi edetä.

Kotoutumiskoulutuksen toteutusmalleja on viime vuosina kehitetty ja tavoitteena on mahdollistaa heti koulutuksen alkuvaiheessa erilaisia tapoja opiskella työkulttuuria ja sopivan alan ammattisanastoa (OKM 2017). Koulutuksen järjestäjiltä tämä malli vaatii uudenlaisen opetuskulttuurin omaksumista, uudenlaisia prosesseja sekä erilaista asennoitumista siihen, mitä tarkoittaa kielen ja ammatin oppiminen samanaikaisena, rinnakkaisena toimintona.

Nivelvaihe – ovi ammattiin vai loputon labyrintti?

Kun kotoutumiskoulutus on käyty, alkaa kriittinen nivelvaihe. Nivelvaiheessa on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja: valmentavia koulutuksia, kursseja, työkokeilumahdollisuuksia ja erilaisten hankkeiden moninaisia toimintoja. Erilaiset toimenpiteet muodostavat lyhyitä, toisiinsa liittymättömiä jaksoja, jotka eivät edistä työllistymistä tai koulutukseen pääsyä tarkoituksenmukaisesti. Kokonaisuus saattaa sisältää tyhjäkäyntiä ja epätarkoituksenmukaisia opintoja. Hallituksen laatimassa kotoutumista koskevassa toimintasuunnitelmassa (VNK 2016) yhdeksi tavoitteeksi mainitaankin maahanmuuttajien koulutuspolkujen ja työllistymisen nopeuttaminen. Yksi keino tähän on ohjauksen kehittäminen (VNK 2016, 3).

Uudenlaiset tavat toteuttaa ammatillista koulutusta ja tarjota oppimisvalmiuksia parantavia opintoja ennen varsinaista tutkintoon johtavaa koulutusta (esimerkiksi MAO-koulutukset) edistävät pääsyä ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta työelämään. Korkeakouluopintoihin valmentavat koulutukset puolestaan lisäävät mahdollisuuksia päästä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun sekä valmiuksia menestyä opinnoissa.

Kun opinnot päättyvät, ollaan uuden nivelkohdan edessä. Työllistymistä voidaan edistää liittämällä niin opintoihin kuin opintojen aikaisiin ohjaustoimenpiteisiinkin vahva linkki työelämään. Harjoittelujaksot ja erilaiset projektiopinnot ovat tärkeä mahdollisuus luoda kontakteja työnantajiin, vahvistaa ammattialaan liittyvää suomen kielen taitoa sekä tutustua suomalaiseen työkulttuuriin.

Henkilökohtaisen ohjauksen välttämättömyys

Maahanmuuttajien työllistyminen on kaikkien etu, niin yksilöiden, elinkeinoelämän kuin yhteiskunnankin. Tähän päämäärään tähtäävät palvelut ovat hajallaan, eikä niistä usein muodostu järkevästi etenevää kokonaisuutta. Ei riitä, että maahanmuuttajalle annetaan palvelukartta ja yhteystiedot. On huomioitava, että eteneminen edellyttää erilaisten ohjeiden ja dokumenttien lukutaitoa sekä yhteiskunta- ja palvelurakenteen syvällistä ymmärtämistä. Henkilökohtainen ohjaus onkin välttämätöntä, jotta erilaisia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää.

Hyvänä ohjaajana toimiminen vaatii erittäin laajaa osaamista. Ohjaajan tulee tuntea suomalainen palvelu- ja koulutusjärjestelmä sekä erilaisiin vaihtoehtoihin liittyvät reunaehdot. Hänellä on oltava valmiudet kieli- ja kulttuuritietoiseen ohjaamiseen. Ohjaajan on pystyttävä avaamaan maahanmuuttajalle monimutkaista järjestelmäämme. Hänen on lisäksi ymmärrettävä toisesta kulttuurista tulleen ihmisen kokemusmaailmaa sekä tarpeita ja tavoitteita. Kyse on monialaisesta ammattitaidosta, joka edellyttää tietojen ja taitojen lisäksi oikeanlaista asennetta maahanmuuttaja-asiakkaita kohtaan.

Ohjaaja ei voi toimia yksin, vaan hänen tulee työskennellä tiiviissä verkostossa muiden toimijoiden kanssa. Eri toimijatahojen välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta tarkoituksenmukaisten polkujen rakentaminen on mahdollista. Tähän tarvitaan viranomaisten, koulutuksen järjestäjien, kolmannen sektorit, yritysten ja TE-hallinnon välistä yhteistyötä. (TEM 2017)

Eri alueilla on erilaisia toimijoita, joten paikalliset yhteistyön mallit ovat tärkeitä. Vuosina 2015-2017 ESR-rahoitteinen Ossi-hanke rakensi Päijät-Hämeen toimijoiden kesken yhteistyömallia. Sen konkreettiseksi toiminnoiksi muotoutuivat alueen koulutustarjonnan kokoava portaali www.alipi.fi/ossi sekä Ossi-ohjauspiste, josta maahanmuuttaja saa henkilökohtaista ohjausta koulutukseen liittyvissä kysymyksissään. Ossi-hanke on opettanut, että perinteisen ohjausosaamisen lisäksi tehtävässä tarvitaan ymmärrystä toisesta kulttuurista tulevan henkilön tilanteesta, kieli- ja kulttuuritietoisia dialogiataitoja, laajaa ymmärrystä suomalaisesta koulutus- ja työllistämisjärjestelmästä sekä tietoa alueen palveluista.

Ohjaustyössä tärkeä elementti on asiakasvastuullisuus. Hyvä ohjaaja ei vastaa vain esitettyihin kysymyksiin, vaan selvittää laajemmin mikä olisi paras palvelu tälle henkilölle. Jos esiin tulleita kysymyksiä ei osaa ratkaista tai ne eivät kuulu omaan toimenkuvaan, hyvä ohjaaja huolehtii asiakkaan eteenpäin sinne, missä häntä voidaan parhaiten palvella.

Lähteet

OKM. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide‐esitykset II. [Verkkodokumentti]. Opetus‐ ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-451-1

OSSI – Osaaminen esiin. 2017. Päijät-Hämeen OSSI-portaali. [Viitattu 19.12.2017]. Saatavissa: http://www.alipi.fi/ossi/

TEM. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttaminen ja joustavat siirtymät -työryhmän loppuraportti ja toimenpide-esitykset. [Verkkodokumentti].  Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 36/2017. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 19.12.2017].  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-238-5

VNK. Valtioneuvoston kanslia. 2016. Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 19.12.2017].  Saatavissa: http://vnk.fi/documents/10616/1266558/Kotouttamisen-toimintasuunnitelma-030516.pdf/c600bd8f-7c5c-43b6-aba4-5aade9aafe0d

Kirjoittajat

Marja Kiijärvi-Pihkala työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana hyvinvointi- ja uudistava kasvu -painoalalla. Hän toimii lisäksi projektipäällikkönä maahanmuuttajien asioihin keskittyvissä hankkeissa (mm. Ossi – Osaaminen esiin ja Ossi2 – Osaajat töihin).

Maija-Leena Pusa työskentelee Koulutuskeskus Salpauksessa projektipäällikkönä. Hänellä on monivuotinen kokemus maahanmuuttajakoulutuksesta sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen, monikulttuurisuuteen ja kulttuurien väliseen viestintään liittyvistä kysymyksistä.

Julkaistu 22.12.2017

Artikkelikuva: maxlkt. Saatavissa: https://pixabay.com/en/hand-united-hands-united-together-1917895/ (CC0)

Viittausohje

Kiijärvi-Pihkala, M. & Pusa, M-L. 2017. Labyrintistä työelämään? Kipupisteitä ja ratkaisuja maahanmuuttajan kotoutumispolulla. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2017/12/22/labyrintista-tyoelamaan-kipupisteita-ja-ratkaisuja-maahanmuuttajan-kotoutumispolulla/