Muovin kuluttajapakkauksia on kerätty Suomessa vuodesta 2016 lähtien tuottajavastuun nojalla. Lahden ammattikorkeakoulun Kiertoliike-projektissa selvitettiin pakkausmuovin kierrätyksen nykytilaa Päijät-Hämeessä sekä etsittiin keinoja tehostaa kierrätystä.

Kirjoittajat: Anni Orola ja Maarit Virtanen

Tuottajavastuu velvoittaa tuotteiden valmistajat ja maahantuojat järjestämään käytöstä poistuvien tuotteiden jätehuollon. Tämä sisältää lajittelun, toimittamisen vastaanottopisteeseen sekä materiaalien hyödyntämisen joko uutena raaka-aineena tai energiana. Jätelain pakkausasetus vaatii, että 16 % kaikista muovipakkauksista kierrätetään. Vuonna 2020 luku tulee olemaan 22 % ja vuonna 2025 muovipakkausten kierrätysvaatimus saattaa olla jopa 50%. (Suomen Uusiomuovi Oy, 2017.)

Kotitalouksissa syntyy muovipakkausjätettä noin 13kg/ henkilö vuodessa. Vuonna 2016 siitä päätyi muovin keräykseen puoli kiloa asukasta kohden eli n. 2 800 tonnia. Osittain pientä määrää selittää se, että keräys aloitettiin vasta keväällä 2016 ja keräysastioiden määrää kasvatettiin vähitellen. Vuonna 2017 tavoitteena on kaksinkertaistaa määrä eli n. 1kg asukasta kohden (Suomen Uusiomuovi Oy 2017). Suomen Uusiomuovin Vesa Soinin mukaan tavoite tulee näillä näkymin täyttymään ja kerätty määrä saattaa olla jopa 1,5 kg asukasta kohti (Soini 2017). Seuraavan viiden vuoden tavoite on päästä tulokseen 6kg/henkilö (Suomen Uusiomuovi Oy 2017).

Keskiarvon mukaan laskettuna Päijät-Hämeen osuus kierrätyspisteisiin viedystä muovista oli suurin piirtein 100 tonnia. Päijät-Hämeen tai Lahden alueelta ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka paljon asukkaat kierrättävät pakkausmuovia. Syynä on se, että punnitus ei ole käytössä ekopisteitä tyhjennettäessä ja tyhjennysautoihin tulee muovia myös muilta alueilta. (Soini, 2017.)

Muovipakkausten kierrätys materiaalina

Muovin kierrätyspisteisiin voi viedä vain pakkausmuovia, joka ei sisällä PVC:tä. Pakkausmuovilla tarkoitetaan muovisia elintarvike- ja pesuainepakkauksia, muovikasseja ja tyhjiä muovipulloja ja kanistereita. Muita muoviesineitä, kuten pakasterasioita tai pulkkia, ei toistaiseksi saa viedä kierrätyspisteisiin, vaikka ne muovilaadultaan sinne kävisivät. Muovin keräys tapahtuu Suomen pakkauskierrätys Rinki oy:n kierrätyspisteillä, jotka sijaitsevat usein päivittäistavarakauppojen yhteydessä. (Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, 2017.)

Kerätty pakkausmuovi kuljetetaan kierrätyspisteiltä Fortumin muovinjalostamolle. Muovijalostamolla muovit ensin erotellaan ja sitten murskataan, pestään ja granuloidaan. Sen jälkeen ne päätyvät takaisin muoviteollisuuteen raaka-aineiksi ja niistä tehdään esimerkiksi muoviprofiileja tai uusiomuovikasseja. Fortum ottaa vastaan erilliskerättyjen pakkausmuovien lisäksi myös teollisuuden- ja maatalouden muovijätteitä. (Fortum Oyj, 2017.)

Muoveista PVC ja monikerrosmuovit ovat vaikeasti kierrätettäviä. Lisäksi lisäaineet vaikeuttavat joidenkin muovien kierrätystä, koska ne huonontavat uusiomuovin laatua. Muovin kierrätyksen tehostamiseksi PVC ja monikerrosmuovit tulisi mahdollisuuksien mukaan korvata helpommin kierrätettävillä materiaaleilla. Tekniikan kehittyessä monikerrosmuovit on luultavasti mahdollista saada helpommin uusiokäyttöön, mutta PVC sisältää ympäristölle haitallisia aineita, joten siitä on hyvä luopua kokonaan. (Ellen MacArthur Foundation and McKinsey & Company, 2016.)

Asenteet muovin kierrätykseen positiivisia

Päijät-Hämeen asukkailla teetettiin pienimuotoinen kysely muovin kierrätyksestä Facebookin Lahti-ryhmässä ja LAMKin Yammerissa. Kyselyyn vastasi 69 ihmistä, joista 71% vastasi kierrättävänsä ja 29% ei kierrättänyt. Asukkailta kysyttiin myös, mitä mieltä he olivat muovin kierrätyksestä, tiesivätkö he, kuinka pakkausmuovia tulisi kierrättää ja miten muovin kierrätystä tulisi tehostaa. Kyselyssä selvitettiin myös syitä päätökseen olla kierrättämättä ja sitä, mikä voisi motivoida kierrättämään.

Tulokset olivat odotettavia eli kierrätystä pidetään hyvänä asiana, mutta sitä ei välttämättä jakseta tehdä, koska keräyspisteet ovat kaukana. Varsinkin autottomille ihmisille muovin kuljettaminen kaukana sijaitsevalle kierrätyspisteelle tuntui liian työläältä. Osa asukkaista mietti kierrätyksen ekologisuutta, koska se vaatii autolla ajamista. Lisäksi joidenkin mielestä roskien ajeluttaminen tuntui epämiellyttävältä.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet toivoivat, että muovipakkausjäteastia olisi omassa taloyhtiössä tai edes kohtuullisen kävelymatkan päässä. Myös parempaa ohjeistusta ja yksinkertaisempia merkintöjä muovipakkauksissa sekä tiedotusta muovin haitallisuudesta esimerkiksi luonnolle kaivattaisiin. Eräs asukas ehdotti, että mahdollisimman monista pakkauksista pitäisi tehdä pantillisia, jotta useampi innostuisi kierrättämään.

Pakkausmuovin kierrätyksen tehostaminen Päijät-Hämeessä

Tehdyn kyselyn perusteella Päijät-Hämeen asukkaat kaipaisivat pakkausmuovin erilliskeräystä suoraan taloyhtiöiltä. Suomessa on suuria eroja alueellisissa kierrätysmahdollisuuksissa. Muovipakkausten keräys tietyn kokoisissa kiinteistöissä on jo linjattu pakolliseksi joissakin seudullisissa jätehuoltomääräyksissä, kun osassa se on täysin vapaaehtoista. (Vastuullisuusuutiset 2018) Pakkausmuovin erilliskeräystä taloyhtiöiltä on testattu Helsingissä ja Kirkkonummella hyvin tuloksin. Kokeilussa mukana olleissa taloyhtiöissä energiajäteastia korvattiin muovinkeräysastialla. Seuraavaksi kierrätysmahdollisuutta tarjotaan kaikille pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöille sekä mukaan haluaville palvelukiinteistöille. (Uusiouutiset, 2017.)

Samanlaista mallia voisi testata myös Päijät-Hämeessä. Maakunnan jätehuolto poikkeaa kuitenkin monista muista alueista, koska Päijät-Hämeessä on jo pitkään hyödynnetty lajiteltua energiajätettä kierrätyspolttoaineen valmistukseen. Pakkausmuovit on lajiteltu energiajätteeseen ennen muovien erilliskeräyksen aloittamista ja nytkin likainen muovi kuuluu energiajätteeseen. Päijät-Hämeen Jätehuollolla on lisäksi vuonna 2016 valmistunut LATE-lajittelulaitos, joka erottelee mm. kierrätykseen soveltuvan muovin energia- ja sekajätteestä. Käyttökelpoinen muovi erotellaan muovilaadun mukaan, joten kierrätykseen päätyy kaikki kierrätykseen soveltuva muovi eli kaikki muukin, kuin pakkausmuovi. PHJ:n mukaan on vaikea arvioida lajittelulaitoksen ekologisuutta muovin erilliskeräykseen verrattuna. Koska laitos on vielä uusi, PHJ:llä ei ole olemassa tilastoja sen tehokkuudesta. LATE:n tarkoituksena on toimia syntypistelajittelun rinnalla, ei korvata sitä. (Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, 2017.)

Toinen kyselyssä esille tullut toive oli kierrätysohjeistuksen parantaminen. Paremmat ja selkeämmät ohjeet lisäisivät asukkaiden kierrätysmotivaatiota, kun jätteiden lajitteluun ei menisi niin paljon aikaa. LAMK voisi esimerkiksi järjestää pakkausmuovin kierrätyksestä tiedotuskampanjan opiskelijavoimin yhteistyössä jonkun paikallisen jätealan yrityksen kanssa.

Lähteet

Ellen MacArthur Foundation and McKinsey & Company. 2016. The New Plastics Economy – Rethinking the future of plastics. [Viitattu 21.8.2017]. Saatavissa: https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/the-new-plastics-economy-rethinking-the-future-of-plastics-catalysing-action

Fortum Oyj. 2017. Kiertotalouskylä nostaa sekajätteen kierrätysastetta. [Viitattu 30.8.2017]. Saatavissa: http://wastesolutions.fortum.com/fi/kiertotalous/kiertotalouskyla-nostaa-sekajatteen-kierratysastetta

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. 2017. LATE-lajitteluterminaali. [Viitattu 30.8.2017]. Saatavissa: https://www.phj.fi/kujalan-jatekeskus/late-lajitteluterminaali

Soini, V. 2017. Toimitusjohtaja. Suomen Uusiomuovi Oy. Sähköpostikeskustelu 21.8.2017

Suomen Uusiomuovi Oy. 2017. Aineisto toimittajille. [Viitattu 20.8.2017]. Saatavissa: http://www.uusiomuovi.fi/fin/suomen_uusiomuovi/medialle/tietopaketti_median_kayttoon

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. 2017. Lajitteluohjeet. [Viitattu 20.8.2017]. Saatavissa: https://rinkiin.fi/kotitalouksille/lajitteluohjeet

Uusiouutiset. Taloyhtiö säästäisi muovinkeräyksellä. [Verkkolehti]. [Viitattu 2.10.2017]. Saatavissa: http://www.uusiouutiset.fi/taloyhtio-saastaisi-muovikerayksella

Vastuullisuusuutiset. Muovipakkausten kierrätys kiinnostaa taloyhtiöiden asukkaita. 2018. [Viitattu 8.1.2018] Saatavissa: http://www.vastuullisuusuutiset.fi/index.php?page_id=36621

Kirjoittajat

Anni Orola opiskelee Lahden ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian koulutusohjelmassa ja on harjoittelijana Kiertoliike-projektissa.

Maarit Virtanen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Kiertoliikkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Oona Rouhiainen

Julkaistu 15.1.2018

Viittausohje

Orola, A. , Virtanen, M.  2017. Pakkausmuovin kierrätys Päijät-Hämeessä. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/15/pakkausmuovin-kierratys-paijat-hameessa/