Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarve kansalaisille on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Nykyisen taloustilanteen ja sen mukanaan tuoman kestävyysvajeen myötä tarvitaan aiempaa kustannustehokkaampi ja toimivampi palvelujärjestelmä. Digitalisaatio nähdään yhtenä palvelujen ja toimintamallien tehostamisen välineenä. Tässä artikkelissa pohditaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan palveluiden järjestämistä digitalisoituvassa toimintaympäristössä sekä alan asiantuntijuuteen liittyviä osaamishaasteita. Keskeistä on kyky nähdä kansalainen aktiivisena toimijana sekä asennoituminen osaamisen vahvistamiseen ja uusiin työnteon tapoihin tulevaisuuden kannalta kestävästi.

Kirjoittajat: Taina Anttonen, Heidi Korhonen, Paula Piirainen, Antti Pursio ja Sara Sallila

Sote-asiantuntija tulevaisuuden työympäristössä 

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottamiseen liittyvä murros muokkaa asiantuntijoiden työtä. Reposen, Kankaan, Hämäläisen ja Keräsen (2015, 4) raportin mukaan tietojen käsittely on jo nyt käytännössä pelkästään sähköistä kaikkien keskeisten toimintojen osalta niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisen sektorin toimijoilla. Digitaalisten palvelujen, uudistuvien toimintamallien sekä uusien työnteon tapojen kehittyminen ja lisääntyminen tulevat vaatimaan alan asiantuntijoilta uudenlaisia osaamista sekä rakentavaa asennoitumista.

Sosiaali- ja terveysalan toiminta on perinteisesti perustunut hierarkkisiin
toimintamalleihin. Ajattelu palvelujen tuottamisesta on ollut vahvasti organisaatiokeskeinen (Nykänen & Ruotsalainen 2012, 280). Tulevaisuuteen suuntaavan ajattelun mukaan asiakas on keskiössä ja toimii aktiivisesti osana palvelun suunnittelua. Jotta terveydenhuollon intervention vaikuttavuuden ja onnistumisen kannalta tärkeä vuorovaikutussuhde toteutuu, tulee asiantuntijoiden pyrkiä muuttamaan myös omaa ajattelutapaansa merkittävässä määrin. Organisaation johtajilla, strategioilla ja osaamisen johtamisella on merkittävä rooli. Osaaminen varmistetaan esimerkiksi tarjoamalla muutoksen mahdollistavaa koulutusta digitaalisista työkaluista. Oleellista on myös arvioida digitaalisen osaamisen digikypsyyden lähtötasot sekä asiantuntija-, että organisaatiotasolla. Ammattilaisten osallistaminen organisaation digimuutokseen auttaa löytämään sisäisen motivaation ja toimii samalla myös muutosajurina (Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2015, 2016, 24-25).

Tuoreen Future Score – tutkimuksen mukaan sekä työelämän osaajilta, että organisaatioilta vaaditaan tulevaisuudessa muuntautumiskykyä, uudistumista ja kouluttautumista (Ilmarinen 2017). Työelämän asiantuntijaosaajilta edellytetään vuorovaikutustaitoa, itsetuntemusta, verkostoitumista, yhteistyökykyä, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Lisäksi kyky tunnistaa ja kehittää omaa osaamistaan katsotaan eduksi työelämässä. Näitä tekijöitä voidaan samoin pitää edellytyksenä myös terveysalan asiantuntijoiden osaamisessa toimintaympäristön ja työnteon tapojen digitalisoituessa.

Alan toimintaympäristön muuttuessa myös kansalaisen saatavilla olevien hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien sovellusten kirjo laajenee. Asiakkaan tai potilaan oman terveyden seurantaan liittyvien sovellusten kuten älykellojen ja monitoroivien mobiilisovellusten käyttö tulevat lisääntymään. Sovelluksia tuottavat erityisesti yksityisen sektorin kaupalliset toimijat. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden tulisikin tunnistaa saatavissa olevien sovellusten laatu ja määrä sekä niiden keskinäinen yhteensopivuus. Tulevaisuudessa asiantuntijan uutena tehtävänä voi olla sovellusten yhteen koordinointi. Asiantuntija osallistuu aktiivisesti kokonaisuuden suunnitteluun ja arviointiin niin, että sovellukset ovat asiakkaalle tai potilaalle yksilöitynä todellisuudessa luotettavia ja laadukkaita.

Haasteita sote-asiantuntijan osaamiselle

Edellä on pohdittu tulevaisuuden sote-asiantuntijan toimintaympäristöön liittyviä muutoksia. Eräs keskeisistä haasteista on ajattelutavan muuttaminen, joka samalla edellyttää uudenlaisten työnteon tapojen omaksumista. Asiakaskeskeisessä terveydenhuollossa potilas ei ole enää passiivinen asiantuntijan päätösten kohde, vaan aktiivinen toimija, joka osallistuu päätöksentekoon (Nykänen & Ruotsalainen 2012, 281). Aktiivisessa vuorovaikutustilanteessa asiantuntijan rooli muuttuu valmentavaan suuntaan. Asiantuntija toimii luotettavan tiedon lähteenä, esittelee vaihtoehtoja, neuvoo ja opastaa. Parhaimmillaan asiantuntija on auktoriteetti ja luotettava kumppani, jonka kanssa asiakas tai potilas löytää itselleen omaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavimmat ja sopivimmat palvelut.

Sosiaali- ja terveysalan eri toimijoiden sekä palvelujen vankka ja laaja tuntemus ovat olennainen osa tulevaisuuden asiantuntijuutta. Tunteminen liittyy kykyyn markkinoida olemassa olevia palveluita. Näyttää siltä, että markkinointiosaaminen on tänä päivänä haasteellista sote-alan asiantuntijoiden työssä (Pursio 2017). Syyksi näyttävät määrittyvän muun muassa epäilykset yleensä palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Lisäksi toisen alan substanssiasiantuntijuutta ja toimintaa tunnetaan puutteellisesti.

Vuorovaikutustaitojen voidaankin katsoa olevan tulevaisuudessa vielä entistäkin tärkeämpi osaamisalue sote-asiantuntijan työssä. Digitaalisten palvelujen myötä vuoropuhelu ja kohtaaminen asiakkaan kanssa tapahtuvat entistä useammin verkossa, jossa viestitään muutoin kuin välittömästi läsnä olemalla. Kun äänenpainojen, ilmeiden ja sanattoman viestinnän tai kehonkielen tulkitseminen jäävät pois, nousevat selkeä ja ytimekäs kieli sekä kielenkäyttö entistäkin tärkeämpään osaan (Matikainen 2003, 64). Olennaista digitaalisten palvelujen toteuttamisessa onkin luoda sisältöä käyttäen ymmärrettäviä ilmauksia ja ymmärrettävää sanastoa. Näin ollen sote-asiantuntijan keskeisenä osaamisena ja sujuvan toiminnan edellytyksenä voidaan pitää digitaaliseen toimintaympäristöön soveltuvien viestintätaitojen hallintaa ja niiden kehittämistä.

Lopuksi

Tulevaisuus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia sosiaali- ja terveydenalan asiantuntijoiden työnkuvaan ja toimintaan. Muutos on ennen kaikkea mahdollisuus. Riittävällä valmistautumisella, koulutuksella, osaamisen varmistamisella ja asenteiden muutoksella digitaalisia palveluita, sovelluksia ja työkaluja voidaan käyttää niin, että kansalainen sekä asiantuntija hyötyvät niistä. Parhaassa tapauksessa niin kansalainen kuin asiantuntija voimaantuvat ja saavat uusia keinoja terveyden edistämiseen, sairauden hoitoon sekä hyvinvoinnin ylläpitoon. Tärkeää onkin tunnistaa ja tunnustaa erilaiset lähtötasot ja oppimisvalmiudet molempien osalta, jotta kynnys digitaalisten palvelujen, sovellusten ja työkalujen käyttöön ei kasva liian suureksi ja aiheuta syrjäytymistä muuttuvassa maailmassa.

Lähteet

Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. 2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: STM. 2016:5. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ilmarinen. 2017. Uudistu tai katoa – Mitkä ovat tulevaisuuden tärkeimmät työelämätaidot? [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2017/uudistu-tai-katoa/

Matikainen, J. 2003. Ohjaus verkkovuorovaikutuksena. Teoksessa: Matikainen, J. (toim.) Oppimisen ohjaus verkossa. Helsinki: Palmenia-kustannus. 55-68.

Nykänen, P. & Ruotsalainen, P. 2012. Kansalaisen luotettava eTerveyspalveluympäristö. [Verkkodokumentti]. Teoksessa: Anttonen, A., Haveri, A., Lehto, J. & Palukka, H. (toim.) Julkisen ja yksityisen rajalla: julkisen palvelun muutos. Tampere: Tampere University Press. 274-302. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/101927/Anttonen_ym_Julkisen_ja_yksityisen_rajalla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pursio, K. 2017. Kliininen asiantuntija. HUS. Haastattelu 27.10.2017.

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P. & Keränen, N. 2015. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa 2014. Tilanne ja kehityksen suunta. [Verkkodokumentti]. 12/2015. Helsinki: THL. [Viitattu 30.12.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126470/URN_ISBN_978-952-302-486-1.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Taina Anttonen, yliopettaja, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen, LAMK
Heidi Korhonen, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Paula Piiroinen, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Antti Pursio, ylempi AMK-opiskelija, LAMK
Sara Sallila, ylempi AMK-opiskelija, LAMK

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Digitaalisuus hyötykäyttöön kansalaispalveluissa-opintojakson kehittämistehtävää.

Artikkelikuva: StockSnap. Saatavissa: https://stocksnap.io/photo/RAW1RLRTM7 (CC0)

Julkaistu 29.1.2018

Viittausohje

Anttonen, T., Korhonen, H., Piiroinen, P., Pursio, A. & Sallila, S. 2018. Uudenlainen osaaminen ja asenne ratkaisevat – haasteena sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/uudenlainen-osaaminen-ja-asenne-ratkaisevat-haasteena-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-digitalisaatio/