Työelämä on pulassa, sillä iso osa työikäisistä ihmisistä voi eri työkykymittareiden mukaan huonosti. Apua onkin lähdetty hakemaan ihmisestä itsestä kokonaisvaltaisena toimijana, jonka liikkeellepanevana voimana ja mielekkään elämän lähteenä toimii inhimillisen pääoman keskeinen voimavara – henkilökohtainen motivaatio. Motivaation merkitys työhön sitoutumiselle, työssä jaksamiselle ja tuottavuudelle on tutkimusten valossa ratkaiseva. Motivaation avaimet ovat itsellämme, sillä motivaatio lepää meidän jokaisen henkilökohtaisessa arvo-, merkitys- ja tarvemaailmassa ja sen käyttövoimana toimii tietoisuutemme.

Kirjoittajat: Päivi Kousa ja Sari Suominen

Oma motivaatiopolkumme

Kousan (2018) opinnäytetyö ”Motivaatiopolkuja huomisen työpäivään” käsitteli motivaatiota työn voimavarana. Siinä lähestyttiin motivaatiota poikkitieteellisesti kartoittamalla motivaation muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä yleisten, tietoisuutta ja tarpeita painottavien motivaatioteorioiden valossa. Nykytutkimusta edustivat Jari Hakasen (2009; 2012) Työterveyslaitoksella tekemät työhyvinvointitutkimukset, Helena Liewendahlin (2014) palvelumotivaatiotutkimus sekä Frederic Lalouxin (2014; 2016) tulevaisuuden työelämätarpeita kuvaava ja kehityspsykologiaan pohjautuva kutsumuksellisen motivaation lähtökohtia korostava organisaatiotutkimus. Tutkimustietoa peilattiin käytäntöön seitsemän täydennyskoulutuksessa olevan työnohjaajaopiskelijan reflektoidessa omaa työmotivaatiotaan kontrolloidun kyselyn avulla osana Kousan (2018) kvalitatiivista tutkimusta.

Tutkimuksen aikana syntyivät integratiiviset motivaatiopolut (Kuvio 1) hyödynnettäväksi Kousan omassa liiketoiminnassa työyhteisökehittäjänä. Työnohjauksissa ja valmennuksissa asiakkaan motivaatio on keskeinen taustavaikuttaja. Kousa on pilotoinut polkujen käyttöä yksilöinterventioissa niiden edelleenkehitystyön pohjaksi.

Kuvio 1. Integratiiviset motivaatiopolut ja motivaatioon vaikuttavat keskeiset tekijät (Kousa 2018, 27)

Motivaatiomme on aika-, paikka- ja tilannesidonnaista aikaulottuvuuden vaihdellessa lyhyestä hetkestä kuukausiin tai jopa vuosiin. Arvopohja erottaa motivaation lyhytkestoisista tunnekokemuksista. Joskus järjettömältäkin näyttävä toiminta tai käyttäytyminen voi sisältää ihmiselle itselleen tärkeän sisäisen motiivin.

Mikä meitä motivoi

Joku viisas on sanonut, että ”Omat arvot voi tarkistaa omasta kalenteristaan”. Totta tai ei, se mihin käytämme aikaa saattaa paljastaa itsellemme jotain merkittävää. Lähtökohtana oman sisäisen ja ulkoisen motivaation tutkimisessa voimme pitää kysymystä, onko tämä tekeminen tärkeää minulle itselleni vai teenkö tätä jonkun toisen halusta tai toiveesta?

Sisäisesti motivoitunut työntekijä lataa hyvinvointipääomaansa aivan tavallisessa arkityössä, joka vetää lähes magneetinomaisesti puoleensa tuottaen innostumisen, tyytyväisyyden ja hyvänolon kokemuksia. Kutsumuksellisen kaltaisen motivaation taustalla on usein hyvä itsetuntemus. Työelämän peräänkuuluttaman itseohjautuvuuden on huomattu myös lisäävän sisäistä motivaatiota (Deci & Ryan 2000). Ulkoiseen motivaatioon pohjautuvaa työntekoa kuvastaa jonkinlainen pakonomaisuus ”sisäisen sytykkeen” puuttuessa (Martela & Jarenko 2014). Perinteiset motivaatiokeinot työpaikoilla ovat näihin päiviin saakka olleet ulkoisia. Esimerkiksi taloudelliset palkkiot voivat hetken aikaa tuntua palkitsevilta, mutta niistä ei ole pidempiaikaiseksi voimavaroja lisääväksi hyvinvoinnin lähteeksi. (Martela 2015, 60-61.)

Yhtä lailla työmotivaatio kuin kaikki ihmisen tahdonalainen toiminta on kaksisuuntainen ilmiö, jossa ulkoiset ympäristötekijät ja psykologinen sisäinen kokemuksemme ovat vuorovaikutuksessa keskenään (Siegel 2015, 120). Teemme tunnetyötä aina ollessamme tekemisissä toistemme kanssa (Humphrey, Pollack & Hawver 2008). Verkostomaiset työympäristöt edellyttävät yhteistyökyvykkyyttä, jonka mittareina voidaan pitää yhteisöllistä luottamusta ja psykologista turvallisuutta. Nämä kaksi tekijää ovat nousseet useissa tutkimuksissa hyvinvoivien ja menestyvien tiimien yhteisiksi nimittäjiksi. (Vataja 2017.)

Kousan (2018) opinnäytetyön empiirisessä osuudessa työnohjaajaopiskelijoiden motivaatioreflektio vahvisti, että työmotivaatiossa kaikkien kolmen motivaatiopolun tekijät ovat kietoutuneet toisiinsa ja vaikuttavat kokemukseemme samanaikaisesti yksittäisten tekijöiden painotusten vaihdellessa yksilöllisesti. Työssä painottuva aikaansaaminen tuli vahvasti esiin tarpeena kehittyä itse ja myötävaikuttaa työn tuloksiin työkavereiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa yhdessä. Linkki työn tarjoamiin voimavaroihin syntyi tarpeesta tehdä työtä itsenäisesti, mahdollisuudesta kehittyä ja oppia työssä, saada myönteistä palautetta sekä tukea esimieheltä (Hakanen 2009).

Esimiestyö työyhteisön laadunvarmistajana sekä myönteisen, kannustavan ja avoimen tunneilmaston vahvistajana on nousussa. Kaikenlaisen mikromanageroinnin (Malkamäki 2017), työntekijän objektisoinnin ja holhoamisen, ylhäältä alaspäin yksipuolisesti suunnatun valta-asemaa korostavan viestinnän on havaittu heikentävän työntekijöiden motivaatiota kielteisestä vuorovaikutussävystä tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta puhumattakaan (Liewendahl 2014). ”Miksi haluan olla esimies?” onkin hyvä kysymys sekä esimiestyötä tekeville että esimiestehtäviin haluaville.

Motivaatio yhteiskunnallisena mahdollisuutena

Vuonna 2012 Suomessa kului ennenaikaiseen eläköitymiseen 24 miljardia euroa valtion 52 miljardin euron budjetista (Manka 2012). Varhainen eläköityminen, työhön sitoutumisen puute ja yleinen työtyytymättömyys ovat näkyneet työpaikoilla lisääntyvinä sairaspoissaoloina ja jopa työelämästä syrjäytymisenä (Laine 2013). Perinteiset työelämän ulkoiset palkitsemiskäytännöt eivät edelliseen viitaten riitä ratkaisemaan työikäisen väestön työmotivaatioon liittyviä haasteita.

Manuel Castells ja Pekka Himanen peräänkuuluttivat vuonna 2013 eduskunnalle tekemässään Kestävän kasvun malli -raportissa kansalaisten mahdollisuutta elää arvokasta elämää ja edelleen nähdä sama arvokkuus myös muissa ihmisissä. He korostivat elämän tavoitteen siirtämistä taloudesta inhimilliseen hyvinvointiin, jolla on tutkimuksissa todettu olevan yhteys elämän mielekkyyden kokemuksen kautta arvopohjaisiin elämäntavoitteisiin ja sisäiseen motivaatioon. (Castells & Himanen 2013.) Työmotivaatio yhteiskuntamme tukijalkana olisi varsinainen läpimurto, joka kuitenkin on antanut vielä odottaa itseään liian monen johtajan ja esimiehen edelleen jättäessä sisäisen motivaation huomiotta omissa toimintatavoissaan (Martela & Jarenko 2016, 35).

Ihmiseen sitoutuneen, aineettoman pääoman on tutkimuksissa arvioitu pian olevan menestyvien organisaatioiden tunnusomaisin piirre (Larjovuori, Manka & Nuutinen 2015). Motivaatiossa on valtava potentiaali perinteisen autoritäärisen johtamiskulttuurin siirtyessä pienin askelin kohti työntekijäkeskeisempää työkulttuuria (Taipale & Janhonen 2017). Myös yhteiskuntarakenteiden toivoisi uusiutuvan tukemaan inhimillistä arvonluontia.

Motivaatio on mukana kaikessa mitä teemme. Ajankohtainen esimerkki sen vaikutuksesta ihmisten aktivoitumisherkkyyteen on tämän vuoden alusta käyttöönotettu työttömien työnhakijoiden aktiivimalli. Mallin käyttöönoton kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt muutamassa viikossa 130.000 allekirjoitusta (Incoronato 2018). Ihminen kyllä toimii aktiivisesti sellaisten asioiden puolesta, joilla kokee olevan merkitystä.

Lähteet

Deci E. & Ryan R. 2000. The What and Why of Goal Pursuit: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry [Verkkolehti]. Vol. 11 (4), 227-268.  [Viitattu: 16.1.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.1207/S15327965PLI1104_01

Hakanen, J. 2009. Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja: Kohti laadukasta työelämää. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työsuojelurahasto. [Viitattu: 18.1.2018]. Saatavissa: https://www.tsr.fi/tsarchive/files/Selvityksia/TSR_Tata_on_tutkittu2009.pdf

Hakanen, J., Harju, L., Seppälä, P., Laaksonen, A. & Pahkin, K. 2012. Kohti innostuksen spiraaleja: Innostuksen spiraali – Innostavat ja menestyvät työyhteisöt tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu: 16.6.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114842/Innostuksen_spiraali.pdf?sequence=1

Himanen P. & Castells M. (toim.) 2013. Kestävän kasvun malli: Globaali näkökulma. [Verkkodokumentti]. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 22/2013. [Viitattu 18.1.2018]. Saatavissa: http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/1093242/J2213_Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma.pdf/0cab3bae-3ece-44f8-8a0d-57a1ac92967e

Humphrey R., Pollack J., Hawver T. 2008. Leading with emotional labor. Journal of Managerial Psychology. [Verkkolehti]. Vol. 23 (2), 151-168. [Viitattu 25.1.2018].  Saatavissa: https://doi.org/10.1108/02683940810850790

Incoronato K. 2018. Työministeri toivoo aktiivimallin vastustajilta malttia: ”Aina viaton osapuoli kärsii”. Uusi Suomi. [Verkkolehti]. 27.1.2018. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240365-tyoministeri-toivoo-aktiivimallin-vastustajilta-malttia-aina-viaton-osapuoli-karsii

Kousa P. 2018. Motivaatiopolkuja huomisen työpäivään. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 20.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802142426

Laine P. 2013. Työhyvinvoinnin kehittäminen. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Turun Yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Turku. [Viitattu 21.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5570-1

Laloux, F. 2014. Reinventing organizations: A Guide to Creating Organizations Inspired by the Next Stage of Human Consciousness. Bryssel, Belgia: Nelson Parker.

Laloux, F. 2016. Reinventing organizations: An Illustrated Invitation to Join the Conversation on Next-Stage Organizations. Bryssel, Belgia: Nelson Parker.

Larjovuori, R-L., Manka, M-L. & Nuutinen, S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 20.8.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3580-8

Liewendahl, H. 2014. What motivates employees to live up to value promises. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Hanken School of Economics. Helsinki. [Viitattu 19.1.2018]. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/135690

Malkamäki K. 2017. Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus: Tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta. [Verkkodokumentti]. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto. [Viitattu 15.1.2018]. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2462-9/

Manka, M-L. 2012. Hyvän esimiestyön merkitys. [Video].  YouTube, SitraFund. [Viitattu 23.1.2018]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=w7sBc3SkHkY

Martela F. 2015. Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus.

Martela F. & Jarenko K. 2014. Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. [Verkkodokumentti]. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf

Martela F. & Jarenko K. 2016. Draivi: Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Helsinki: Talentum Pro.

Siegel D.J. 2015. Mielitaju: Muutoksen tiede. Helsinki: Basam Books.

Taipale T. & Janhonen M. 2017. Johtotähti: Työntekijälähtöisen kulttuurin luotsaajan opas. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/01/johtotahti-pdf.pdf

Vataja K. 2017. Kokonaisia ihmisiä työpaikalla. Julkaistu 3.2.2017. Helsinki: Sitra. [Viitattu 20.1.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/kokonaisia-ihmisia-tyopaikalla/

Kirjoittajat

Päivi Kousa valmistuu tradenomiksi (AMK) Lahden Ammattikorkeakoulusta keväällä 2018. Hän työskentelee työyhteisökehittäjänä toiminimellään Internal Dialogue.

Sari Suominen toimii Lahden ammattikorkeakoulussa liiketalouden ja matkailun alan lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/lamp-hand-bulb-idea-strategy-2247538/ (CC0)

Viittausohje

Kousa, P. & Suominen, S. 2018. Henkilökohtainen motivaatio työelämän resurssina. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/02/19/henkilokohtainen-motivaatio-tyoelaman-resurssina/