Puhelin värisee kädessä. Näytöllä vilisevät vuorollaan Snapchat, Instagram, Whatsapp ja Facebook. Peukalo puutuu, etusormea vihloo, niskaan koskee, päätä särkee ja silmiäkin väsyttää, mutta on pakko pysyä ajan tasalla ja tavoitettavissa. Nykypäivänä yhä useammat lapset ja nuoret viettävät monia tunteja älylaitteiden ääressä. Nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE -vaivat) ovat lisääntyneet mahdollisesti teknologian käytön yleistymisen ja huonon ergonomian myötä. Puhelinta, tietokonetta ja tablettia käytetään jatkuvasti sekä kotona että koulussa. Älylaitteita näpytetään istuessa, maatessa, autossa, junassa, välitunnilla ja kadulla kävellessä, sillä mistään informaatiosta ei voi jäädä paitsi.

Kirjoittajat: Sanna Laine ja Päivikki Lahtinen

Liiallinen teknologian käyttö ja huono ergonomia yhteydessä TULE-vaivoihin

Lisääntyvistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista tiedetään sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa aivan liian vähän. Harvemmin osataan kertoa huonon ergonomian ja liiallisen teknologian käytön perimmäisistä haittavaikutuksista. Huono asento heikentää hengityskapasiteettia, laskee vireystilaa, väsyttää silmien lihaksia ja huonontaa ääreisverenkiertoa sekä aineenvaihduntaa. Selkä kipeytyy ja rintalihakset kiristyvät, kun taas niskan, yläselän ja lavan lihasten hallinta heikkenee niiden ollessa kokoaikaisessa venyttyneessä tilassa. Tämän seurauksena välilevyt kuormittuvat, nivelsiteet venyvät, lihakset joutuvat venyneessä asennossa kannattelemaan niskaa ja päätä, yläniskan pienet lihakset jumittuvat ja hermot joutuvat pinteeseen. Pään asennon seurauksena vartalo seuraa perässä ja alaselän asento huononee. Jo pelkän pään kannattelu kyyryssä asennossa tuo parhaimmilllaan 27 kilon kuorman kaularankaan, mikä vastaa noin 8-vuotiaan lapsen painoa. (Virtapohja 2015.)

YTHS:n johtajalääkäri Jarmo Kantosen mukaan nuorten hakeutuminen vastaanotolle yläraajakipujen vuoksi on yleistynyt. Edellämainittujen vaivojen lisäksi rasitusvaivat ilmenevät nykyisin myös peukalon ojentajajänteessä. Kännykkää plärätään yhdellä peukalolla ja käytetään kummallisissa asennoissa, jolloin lihasmekaniikan toiminta häiriintyy ja lihas- ja jännitystilat pahenevat huonon ryhdin myötä. (Malminen 2017.)

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nybergin luennolla nuorten someniskasta ja ergonomiasta ilmeni, että nuoret saattavat tietää ergonomian tarkoituksen käsitteenä, mutta siitä puhutaan vähän. Monissa kouluissa ollaan otettu hyvin käyttöön jumppapalloja tuolien tilalle ja kehitetty uusia tilaratkaisuja ergonomiaa ajatellen. Taukojumpasta ja istumisen tauottamisestakin puhutaan, mutta toteutus unohtuu muun muassa pitkien oppituntien takia. (Röynä 2017.)

Pienillä muutoksilla voidaan vaikuttaa paljon

Kustannustehokkain ja vaikuttavin ratkaisu lisääntyvissä tuki- ja liikuntaelinvaivoissa on ennaltaehkäiseminen (Suomen virallinen tilasto 2015). Oikeanlaisen ergonomian omaksumista nuoren on hyvä opetella aikaisessa vaiheessa, jotta siitä tulee automaattinen tapa tehdä ja toimia esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa (Nyberg 2012). Kaularankaan kohdistuva kuormitus vähenee jo pelkästään pään asennon suoristamisella puhelinta käyttäessä. Peukalon kipeytymistä voi helpottaa selaamalla puhelinta välillä toisella kädellä. Liike toimii lääkkeenä yksipuoliseen työskentelytapaan, sillä asennon vaihtelu, tauottaminen, taukojumppa ja venyttely toimivat ennaltaehkäisevästi. Nämä keinot edistävät muun muassa verenkiertoa, kudosnesteiden liikkeitä sekä välilevyjen aineenvaihduntaa. (Launis & Lehtelä 2011.) Keinoja olisi tärkeää ottaa käyttöön jo kouluissa, jotta näistä muodostuisi vakiintunut toimintatapa. Näin ollen tavat tarttuisivat todennäköisimmin myös arkeen ja vapaa-aikaan. Kerran tunnissa olisi hyvä nyrkkisääntö nousta ylös, jotta istuminen tauottuisi niin koulussa kuin kotonakin. (Röynä 2017.)

”Someniskan” syntymisen välttämiseksi on kehitetty ”HeadUp”-sovellus, joka varoittaa puhelimen näytöllä punaisella värillä, kun pään asennon kulma kasvaa liian suureksi. Näin ollen käyttäjä näkee heti, milloin asentoa tulisi muuttaa. Tällä voidaan ehkäistä vaivaa, jonka syntyminen tapahtuu muuten melko huomaamatta. (Röynä 2017.) Kannettavaa tietokonetta käytettäessä ranteiden alle voi kääriä pienen pyyherullan, joka edesauttaa ranteen asennon pysymistä suorassa ja ehkäisee sen rasitusta. Keskisuora asento ranteelle on hyvä muistaa myös kännykkää plärätessä. (Malminen 2017.)

Ryhdillä ruutuilemaan! – opetusmateriaali ennaltaehkäisyn avuksi

Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat laativat opinnäytetyönsä tuotoksena Ryhdillä ruutuilemaan! -opetusmateriaalin Liikkuva koulu -ohjelmalle. Materiaali käsittelee ergonomiaa teknologian käytön yhteydessä istumisen, seisomisen, kävelyn ja makaamisen aikana. Tavoitteena on antaa informaatiota niska-hartiaseudun rakenteista sekä vääränlaisten asentojen vaikutuksesta TULE- ongelmien syntyyn. Opettajille suunnatun opetusmateriaalin tavoitteena on saada nuoret huomioimaan ergonomiaansa kännykän, tabletin ja tietokoneen käytön aikana sekä ennaltaehkäisemään epäergonomisten asentojen aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinvaivoja.

Opinnäytetyö sai ideansa havainnoinneista, miten paljon älylaitteiden käyttö on yleistynyt etenkin epäergonomisissa asennoissa. Tämä koskettaa kaikkia ikäryhmiä, mutta etenkin nuoret käyttävät laitteita huomiota herättävän paljon. Ajatuksena on pyrkiä vaikuttamaan nuoriin mahdollisimman ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Tietoa hankittiin kirjallisista lähteistä ja tutkimustuloksista, yhden yläasteen oppilaille ja heidän opettajilleen suunnatuista kyselyistä sekä rehtorin ja vararehtorin haastatteluista. Oppilaille suunnatun kyselyn tuloksena suurimmalla osalla oli ollut niska-hartiavaivoja. Noin puolet vastaajista kertoi viettävänsä viidestä kuuteen tuntiin päivässä ruudun äärellä. Rehtorin ja vararehtorin haastatteluissa ilmeni, että oppilaat näpyttelevät puhelimiaan taukoamatta, jolloin sekä sormet että niska ovat jatkuvan kuormituksen alla. Tapa vaikuttaa negatiivisesti myös sosiaalisiin taitoihin, sillä kommunikaatio tapahtuu usein puhelimitse, vaikka oppilaat olisivatkin toistensa vieressä.

Taustatutkimusten perusteella fysioterapeuttiopiskelijat laativat opetusmateriaalista version, jota he kävivät testauttamassa yläasteen oppilaille käytännössä. Palaute testipäivästä oli positiivista niin oppilailta kuin opettajiltakin. Opetusmateriaalin käytännönläheisyyttä paranneltiin vielä oppilaiden ja opettajien antamien palautteiden ja kehitysideoiden perusteella. Tuloksena luotiin ergonomia-aiheinen Ryhdillä ruutuilemaan!  -materiaali Liikkuva koulu -ohjelmalle. (Kannusmäki, Laine & Paunonen 2017.)

Hyvä ergonomia kannattaa

Mitä todennäköisimmin älylaitteiden käyttö ei tule vähenemään. On täysin ymmärrettävää, että teknologia yleistyy ja siinä on paljon hyviäkin asioita. Miksi odottaa siihen asti, että vaivat syntyvät ja pahenevat niin, että on mentävä vastaanotolle kuulemaan diagnoosi kännykkäniskasta? Ehkäisyn voi aloittaa jo ennen kuin ongelmat alkavat kehittyä. Pelkkä pään nosto, käden vaihto älylaitetta näpytellessä ja pieni taukoliikunta auttavat ja ovat helpompia toteuttaa, kuin jo syntyneen vaivan kuntouttaminen tai vaivojen kanssa eläminen.

Jotta voisimme käyttää älylaitteita mahdollisimman pitkään vaivatta, hyvä ergonomia ja tauottaminen todellakin kannattavat. Nämä keinot säästävät sekä yhteiskunnan kustannuksia terveydenhuollossa, että ennen kaikkea itseämme. Niskan kyyristely voi kuluttaa niskan jo nuorena (Malminen 2017).

Lähteet

Kannusmäki, P., Laine, S. & Paunonen, B. 2017. Tietokoneen ja älylaitteiden käytöstä johtuvien niska-hartiavaivojen ennalta ehkäiseminen nuorilla – Ergonomia-aiheisen opetusmateriaalin kehittäminen Liikkuva koulu –hankkeelle. [Verkkodokumentti]. AMK -opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.  [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273763

Kukkonen, R. & Ketola, R. 2002. Ergonomian merkitys niska- ja yläraajavaivoissa. Teoksessa Taimela, S. (toim.). Niska- ja yläraajavaivojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus. Lahti: VK-Kustannus Oy. 275-294.

Launis, M. & Lehtelä, J. (toim.) 2011. Ergonomia. Ergonomian periaatteet ja käyttöalueet. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy.

Malminen, U. 2017. Pidätkö kännykkää väärin kädessäsi? – Katso fysioterapeutin ohjeet, niin vältyt kivuilta. [Video]. YLE Uutiset 7.10.2017. [Viitattu 5.4.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9871581

Röynä, M. 2017. Vältä someniska! – arkipäivän ergonomiaa. Artikkeli 14.7.2017. Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 4.4.2018] Saatavissa: https://www.ttl.fi/blogi/valta-someniska-arkipaivan-ergonomiaa/

Nyberg, M. 2009. Ergonomian merkitys oppilaan ja opiskelijan elämässä. [Verkkodokumentti]. Esitelmä 27.10.2009. Työterveyslaitos. [Viitattu 2.12.2018]. Saatavissa: https://skooppi.fi/wp-content/uploads/koululuento_221009_moniste.pdf

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2015. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2015. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 2.2.2018]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2015/sutivi_2015_2015-11-26_tie_001_fi.html

Virtapohja, H. 2015. Nuori, tekstaa pää pystyssä – Kännykkäniska kostautuu aikuisena. [Video]. Ylen Aamu-tv 20.2.2015. [Viitattu 2.2.2018]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-7818368

Kirjoittajat

Sanna Laine on Lahden ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2017 valmistunut fysioterapeutti (AMK) ja Päivikki Lahtinen Lahden ammattikorkeakoulun lehtori.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/en/pokemon-pokemon-go-phone-game-1553971/ (CC0)

Julkaistu 9.4.2018

Viittausohje

Laine, S. & Lahtinen, P. 2018. Ennaltaehkäisy auttaa nuorten TULE-ongelmissa. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/09/ennaltaehkaisy-auttaa-nuorten-tule-ongelmissa