Lapsen osallisuus ja aktiivinen toimijuus varhaiskasvatuksen kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa ovat ajankohtaisia asioita tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset löytyvät aikuisten ja lasten välisestä vuorovaikutuksen tasapainosta sekä aikuisen roolin tärkeyden ymmärtämisestä osallisuuden mahdollistajana.

Kirjoittajat: Mia Lankinen ja Helena Hatakka

Osallisuus varhaiskasvatuksessa

Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2017) tuo esille lapsen ja vanhempien osallisuutta korostavien rakenteiden kehittämisen tärkeyden sekä pedagogisen toiminnan kokonaisvaltaisen arvioinnin. Näiden asioiden katsotaan olevan keskeisiä tekijöitä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa.  Arvioinnin tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatusta ja luoda parempia edellytyksiä lapsen kehitykselle ja oppimiselle (Opetushallitus 2016, 60).

Osallisuus varhaiskasvatuksessa määritellään lapsen kokemukseksi omasta tärkeydestä ja vaikutusmahdollisuuksista ympäröivään maailmaan. Varhaiskasvatuksen perustoiminnot ovat toimintoja, joiden kautta mahdollistetaan lapsen osallisuus toimintoihin. Toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee rohkaista lasta ilmaisemaan mielipiteensä ja näkemyksensä.  Näin edistetään lapsen oman ajattelun kehittymistä ja osallisuuden tunteen lisäämistä. Osallisuus onnistuakseen vaatii aina aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen. (Kettukangas & Härkönen 2014, 104-105.)

Osallisuuden toteutuminen edellyttää aitoa lapsilähtöisyyden tavoittamista. Täydelliseen osallisuuteen tuskin koskaan päästään mutta lapsen tuottama tieto toiminnan pohjana toimii jo askeleena kohti lapsinäkökulman tavoittamista. (Karlsson 2001; Roos 2015.) Pedagogiseen toimintaan liittyvä arviointi on prosessi, johon osallistuvat aikuiset ja lapset yhdessä ja jossa lapsen osallisuus nähdään oleellisena lähtökohtana (Heikka ym. 2009, 81).

Lapsi palautteen antajana

Laadukkaalle varhaiskasvatukselle on tunnusomaista lasten omien laatuarvioiden kuuleminen. Lasten kuuleminen lisää heidän osallisuutta sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lapsilähtöisen palautteen edellytyksenä on, että tieto hankitaan mahdollisimman suoraan lapsilta ilman välikäsiä. (Turja 2004, 9, 12, 17.) Lapset kokevat maailman kokonaisvaltaisesti, jossa leikki ja mielikuvitus ovat etusijalla (Karlsson 2006, 9).  Aikuisen tehtävänä on luoda sellaiset puitteet ja keinot, joissa lapsen ääni pääsee aidosti esille. Lapsilähtöisessä toiminnassa ei ole kyse siitä osaako lapsi kertoa omasta maailmastaan ja näkemyksistään vaan siitä osaako aikuinen kuulla ja käsitellä saatua tietoa oikein. (Karlsson 2012, 49-50). Lapsen mielipide muodostuu vaiheiden kautta. Aluksi lapsi näkee asiat joko tai-tyyppisesti. Pikku hiljaa arviointinäkökulmat kuitenkin lisääntyvät ja lapsi pystyy pohtimaan asioita useammista näkökulmista. Konkreettiset, havainnollistetut ja ajallisesti lähelle kokemuspiiriä sijoittuvat asiat tulisi olla lapsen arvioinnin kohteena. (Heikka ym. 2009, 85.) Lapsi pystyy esittämään helpommin mielipiteitään ja näkemyksiään asioista, joiden kokee liittyvän omaan kokemusmaailmaan konkreettisella tavalla. Asian merkityksellisyys herättää lapsessa ajatuksia ja tarvetta tuoda niitä esille. Näin kasvaa todennäköisyys siitä, että käsitellään lapsen kannalta tärkeitä asioita. (Heikka ym. 2009, 91.) Lapsilta kerättävän palautteen käsittelyssä tulee huomion kohdistua menetelmän lapsilähtöisyyteen ja lapselle ominaiseen tapaan toimia. Arvioinnista saatuja tuloksia hyödynnetään pedagogisen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteutuksessa.

Perustoiminnot ovat varhaiskasvatuksen keskeinen toiminta-alue. Lapsen arvioidessa perustoimintoja vahvistuu lapsen osallisuus ja vaikutusmahdollisuus toimintojen sisällössä ja toteutuksessa. Osallisuuden vahvistaminen lisää lapsen silmissä toimintojen mielekkyyttä, jolla on taas vaikutuksia lapsen oppimiseen ja kehittymiseen. Rutinoituminen ja aikuisten suunnittelema ja määrittelevä toiminta estää lasten osallisuuden kehittymisen ja sen vuoksi toimintojen mielekkyyden ja toimivuuden pohtiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. (Kettukangas & Härkönen 2014, 112.)

Toiminnallinen palautetaulu työvälineenä

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt palautetaulu, siinä käytetyt toimintakuvat sekä ohjeistus toteuttavat osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä mahdollistavia toimintatapoja Lahden Montessori-leikkikoulussa. Montessoripedagogiikan ajatuksena on lapsen itsenäistymiskehityksen ja omatoimisuuden tukeminen. Palautetaulu mahdollistaa lapsen omatoimisuuden tukemisen, lapsen kehitystason huomioimisen, lapsen havainnoinnin sekä lapsen ajatusten ja näkemysten esiin pääsemisen. Montessoripedagogiikasta löytyy yhtymäkohtia palautemenetelmään juuri lapsilähtöisyyden, lapsen omatoimisuuden ja osallisuuden myötä. Montessoripedagogiikassa ja -työskentelyssä keskeisenä tavoitteena on lapsen itsenäinen toiminta ja omien ajatusten esille tuominen (Parkkonen 1997, 31).

Lahden Montessori-leikkikoulussa palautetaulu on otettu hyvin vastaan. Kasvattajat ovat yhtä mieltä siitä, että palautetaulu tukee Montessorityöskentelyä ja sitä on mahdollista hyödyntää laajasti myös lapsen itsearvioinnin ja myös lapsihavainnoinnin välineenä. Lapsen arviointityöskentelyä on mahdollista havainnoida ja samalla nähdä niitä lapsen kehitykseen liittyviä taitoja tai osa-alueita, joissa lapsi tarvitsee lisää tukea ja ohjausta. Montessoripedagogiikassa aikuisen keskeisin tehtävä on lasten havainnointi. Havainnointi antaa tietoa lapsen kehityksestä ja kasvusta. Montessorityöskentely ja -välineistö tukevat ja edesauttavat lapsen itsearviointikykyjen kehittymistä. Palautetaulun käyttö arviointivälineenä on Montessorikasvatusta saaneille lapsille tuttu toimintatapa ja sopii sen vuoksi hyvin osaksi päiväkodin toimintaa. Pedagogisen toiminnan arviointia ei tule suorittaa sen velvoittavuuden vuoksi vaan se tulee nähdä mahdollisuutena päästä aidosti näkemään kuinka lapsi hahmottaa ympärillä olevaa maailmaa. On aikuisen vastuulla olla läsnä ja avoimin silmin ja kuulevin korvin ottaa vastaan se mitä lapsi tarjoaa.

Tämä artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. Opinnäytetyössä osallistettiin lapset ja kasvattajat mukaan toiminnallisen palautetaulun kehittämistyöhön. Tuotoksena syntyi sekä Toiminnallinen palautemenetelmä pedagogisen toiminnan arviointiin sekä ohjeet välineen käyttöön.

Lähteet

Heikka, J., Hujala, E. & Turja, L. 2009. Arvioinnista opiksi. Havainnointi, arviointi ja suunnittelu varhaispedagogiikassa. Helsinki: Multiprint Oy.

Kettukangas, T & Härkönen, U. 2014. Lasten osallisuus perustoiminnoissa. Teoksessa Heikka, J., Fonsen, E., Elo, J. & Leinonen J. (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Tampere: Kopio-Niini Oy.

Karlsson, L. 2006. Lapset kertovat… [Verkkodokumentti]. Työpapereita 9/2006 . Stakes. [Viitattu 30.10.2017]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75269/Tp9-2006.pdf?sequence=1

Karlsson, L. 2012. Lapsinäkökulmaisen tutkimuksen ja toiminnan poluilla. Teoksessa Karlsson, L. & Karimäki, R. (toim.) Sukelluksia lapsinäkökulmaiseen tutkimukseen ja toimintaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. 17-63.

Lankinen, Mia. 2018. ”Lapsilähtöinen pedagogisen toiminnan arviointi” – Ohjeistus palautetaulun ja kuvien käyttöön toiminnallisessa palautteenkeruussa Lahden Montessori-leikkikoulussa. [Verkkodokumentti]. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803243746

Opetushallitus 2016. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. [Verkkodokumentti]. Määräykset ja ohjeet 2016:17. [Viitattu 15.11.2017].  Saatavissa: http://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

Parkkonen, H. 1997. Auta minua tekemään itse. Montessori-menetelmän sovelluksia. Porvoo: WSOY.

Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta. [Verkkodokumentti]. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. [Viitattu 25.1.2018]. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96477/978-951-44-9691-2.pdf?sequence=1

Turja, L. 2004. Lapsilähtöistä arviointia. Teoksessa Kupila P. (toim.) Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy. 4-5.

Kirjoittajat

Mia Lankinen on valmistuva sosionomiopiskelija ja Helena Hatakka on yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.

Julkaistu 26.3.2018

Viittausohje

Lankinen, M. & Hatakka, H. 2018. Palautetaulu työvälineeksi lapsilähtöiseen pedagogisen toiminnan arviointiin. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/03/26/palautetaulu-tyovalineeksi-lapsilahtoiseen-pedagogisen-toiminnan-arviointiin