Sosiaali- ja terveysala on voimakkaassa muutoksessa, erityisesti sote-uudistuksen ollessa käsillä. Sote-uudistuksen keskiössä on digitaalisuuden hyödyntäminen, jonka kautta sairaanhoitajan tekemä hoitotyö muuttuu, vaikuttaa ja tehostuu entisestään. Merkittävä osa potilaan hoitotyöstä on turvallisen lääkehoidon varmistaminen. Lääketurvallisuuden parantamisessa digitaalisuus on merkittävä väline. Digitaalisuuden kautta sairaanhoitajan työssä vapautuu aikaa välittömään, potilaaseen kohdistuvaan muuhun hoitotyöhön.
Kirjoittajat: Taina Anttonen ja Tarja Rounamo
Digitalisaatio ja teknologian moninaiset muodot terveydenhuollossa
eHealth-käsitteellä viitataan ICT-työkaluihin ja viestintäteknologian keinoihin, joiden avulla voidaan parantaa ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa ja seurantaa sekä johtamista (Euroopan komissio 2017). Digitalisaation ja teknologian hyödyntämisessä pyrkimyksenä on parantaa hoidon saatavuutta, laatua sekä tehostaa toimintaa (Reponen 2015, 1275). Terveydenhuollon ammattilaiset ja yhä useammat potilaat ovatkin vuorovaikutuksessa erilaisten tietojärjestelmien, sovelluksien ja palveluiden kanssa enenevässä määrin (Turner, Kushniruk & Nohr 2017, 84).
Uudenlainen teknologia on jo osin arkipäivää hoitotyössä. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategiaa vuosille 2015-20 (Ahonen ym. 2015, 4-5,7) toteutetaan käytäntöön koko ajan. Strategiassa missiona on, että sairaanhoitaja soveltaa sähköisiä terveyspalveluja esimerkiksi potilaiden kohtaamisessa. Vision mukaan sairaanhoitaja on toimintatapojen uudistaja, jolla on taidot sähköisten terveyspalveluiden käyttämiseen. Oleellista on, että sairaanhoitajat ovat mukana kehittämässä ja innovoimassa uusia ratkaisuja sekä suhtautuvat myönteisesti uusiin mahdollisuuksiin ja teknologian lisäämään turvallisuuteen hoitotyössä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö (2011, 15) korostaa potilaalle annettavan lääkehoidon kirjaamista sähköisesti.
Sote-tieto hyötykäyttöön- strategialla vahvistetaan terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia käyttää tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Uudistuvaan tapaan tehdä hoitotyötä ja toimintamallien omaksumiseen tarvitaan koulutusta (Hyppönen ym. 2016, 36). Sairaanhoitajan työtä säätelevät useat eri lait ja toiminnan linjaukset. Kun digitalisaation hyödyntäminen ja teknologian moninaiset muodot yleistyvät entisestään, on muutoksessa sairaanhoitajien uudistavaan ja uudistuvaan osaamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (Eriksson, Korhonen, Merasto & Moisio, 2015, 11.)
Lääkehoidolla vaikuttavuutta hoitotyössä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportissa (Hyppönen ym. 2016, 64) todetaan, että potilasturvallisuus on tärkeä osa hoidon laatua. Potilasturvallisuutta heikentävillä tai uhkaavilla tekijöillä on kielteinen vaikutus hoidon vaikuttavuuteen. Lääkärien mukaan suurin uhka ovat tietojärjestelmien toimimattomuus sekä väärät lääkkeet ja niiden annosteluvirheet. Suvikas-Peltosen (2017,19) väitöskirjatutkimuksessa käy ilmi, että eniten potilasturvallisuuteen vaikuttavia virheitä raportoidaan lääkitykseen liittyen. Nämä virheet ovat usein myös vältettävissä olevia.
Jheetan & Franklin (2017, 5) tutkimuksessa tarkasteltiin lääkitysvirheitä käytettäessä elektronista potilaskertomusta lääkityksen määräämisessä ja annostelussa. Tuloksista nousee esille, että sähköistä lääkemääräystä annettaessa koko oleellinen tieto sisältyy varsinaiseen määräykseen ja esimerkiksi käsialasta johtuvat virheet voidaan välttää potilaan lääkehoidossa.
Kehittämiskohteena potilastietojärjestelmän hyödyntäminen lääkehoidossa
Rounamon (2018) ylempi AMK-opinnäytetyössä esitellään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) kahdella osastolla toteutettu pilottihanke, jossa digitaalisuus tuotiin mukaan hoitotyöhön uudistetulla tavalla. Pilottihanke toteutettiin keväällä 2017. Tarkoituksena hankkeessa oli muuttaa toimintatapaa lääkehoidon toteutuksessa luomalla uusi toimintamalli. Toimintamallin perustana ovat suoraan potilastietojärjestelmästä tulostettavat lääkelisäystarrat. Toimintamallin mukaan lääketurvallisuus lisääntyy ja sairaanhoitajan aikaa säästyy päivittäisessä hoitotyössä muuhun potilaaseen kohdistuvaan hoitamiseen. Toimintamalli kehitettiin havainnoimalla kokeilua osastoilla lääketarrojen tulostamisesta suoraan potilastietojärjestelmästä sekä keräämällä sairaanhoitajilta näkemyksiä ja kokemuksia uudistetusta tavasta varmistaa lääkehoidon turvallisuus.
Havaintojen, näkemysten ja kokemusten perusteella pilottihanke saavutti sille asetetut tavoitteet erittäin hyvin ja toimintatapa muuttui. Sairaanhoitajien mukaan potilasturvallisuus lisääntyi ja ylipäätään lääkehoitoon kuluva aika hoitotyössä lyheni. Virheet ja tulkintaongelmat muun muassa lääkkeen määrässä tai antotavassa vähenivät huomattavasti verrattuna sairaanhoitajien käsikirjoittamiin lääkelisäystarroihin. (Rounamo 2018, 65-66.) Tulostetussa lääketarrassa olivat oikea potilas, lääke, annos, määrä ja aika. Tämän lisäksi lääketarraan tulostui oikea antoreitti. (vrt. Dickson & Flynn 2012, 6.)
Lopuksi
Digitaalisuus on enenevissä määrin osa kansalaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten arkea. Potilastietojärjestelmästä tulostettava lääkelisäystarra ja ylempi-AMK koulutuksen opinnäytetyönä kehitetty uusi toimintamalli ovat merkittävä uudistus hoitotyön toteuttamisessa. Digitaalisuutta hyödyntämällä saavutetaan turvallisuutta, tehokkuutta ja säästetään kustannuksia. Vaikuttavuus lisääntyy, kun virheet kyetään välttämään. Kun potilaan turvallinen lääkehoito on varmistettu, sairaanhoitajalle jää enemmän aikaa olla läsnä muussa potilaaseen kohdistuvassa hoitotyössä.
Lähteet
Ahonen, O., Kouri, P., Liljamo, P., Granqvist, H., Junttila, K., Kinnunen, U-M., Kuurna,S., Numminen, J., Salanterä , S. & Saaranto, K. 2015. Sairaanhoitajat 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalveluiden strategia vuosille 2015-2020. [Verkkodokumentti]. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. [Viitattu 28.1.2018]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf
Dickson, G.L. 2012.& Flynn, L. Nurses’ Clinical Reasoning. Prosesses and practices of medication safety. Qualitative health research. [Verkkolehti]. Vol 22 (1), 3-16. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1049732311420448
Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 25.3.218]. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2015/09/Sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf
Euroopan komissio. 2017. Sähköiset terveyspalvelut. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 16.3.2018] . Saatavissa: http://ec.europa.eu/health/ehealth/policy_fi
Hyppönen, H., Aalto, A-M., Doupi, P., Hämäläinen,P., Kangas, M., Keränen,N., Kärki,J., Lääveri, T., Reponen, J. & Ryhänen, M. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Seurantamittarit ja tuloksia Sote-tieto hyötykäyttöön strategian näkökulmasta. Raportti 7/2016. [Verkkodokumentti]. Helsinki: THL. [Viitattu 10.2.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-667-4
Jheeta, S. & Franklin, B.D. 2017. The impact of a hospital electronic prescribing and medication administration system on medication administration safety: an observational study. BMC Health Services Research. [Verkkolehti]. (2017) 17:547. [Viitattu 29.1.2018] Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12913-017-2462-2
Reponen, J. 2015.Terveydenhuollon sähköiset palvelut murroksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. [Verkkolehti]. 2015. Vol. 131(13), 1275-1276. Duodecim [Viitattu 21.2.2018]. Saatavissa: http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo12323.pdf
Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus hoitotyössä-uusi potilastietojärjestelmää hyödyntävä toimintamalli lääkehoidon toteuttamisessa. [Verkkodokumentti]. Opinnäytetyö YAMK. Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen (ylempi AMK). Lahti. [Viitattu 26.3.2018]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NB:fi:amk-201803253755
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2011. Lääkepolitiikka 2020. Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. [Verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:2. [Viitattu 18.3.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3101-5
Suvikas-Peltonen, E. 2017. Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. [Verkkodokumentti]. Farmakologian ja lääkehoidon osasto. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. [Viitattu 29.1.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3547-6
THL 2017. Sairaanhoitajat kaipaavat lisää perehdytystä digitaalisiin toimintatapoihin. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 13.2.2018]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/-/sairaanhoitajat-kaipaavat-lisaa-perehdytysta-digitaalisiin-toimintatapoihin.
Turner, P, Kushniruk, A. & Nohr, C. Are We There Yet? Human Factors Knowledge and Health Information Technology – the Challenges of Implementation and Impact. IMIA Yearbook of Medical Informatics. [Verkkolehti]. Vol. 26(1), 84-91. [Viitattu 31.1.2018]. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.15265/IY-2017-014
Kirjoittajat
Taina Anttonen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu
Tarja Rounamo, ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen –koulutus, Lahden ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana ylempi AMK-koulutuksen opinnäytetyöprosessia.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/aika-ajank%C3%A4yt%C3%B6n-hallinta-3216282/ (CC0)
Viittausohje
Anttonen, T. & Rounamo, T. 2018. Digitaalisuus osana lääkehoitoa – potilasturvallisuus lisääntyy ja hoitotyö muuttuu. LAMK Pro. [Verkkolehti]. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/04/03/digitaalisuus-osana-laakehoitoa-potilasturvallisuus-lisaantyy-ja-hoitotyo-muuttuu/
