2010-luvulla muutoksista on tullut osa yritysten arkipäivää. Muutostilanteissa yhteistä on, että ne vaikuttavat lähes poikkeuksetta yrityksessä työskenteleviin ihmisiin ja heidän työhyvinvointiinsa. Työhyvinvoinnin merkitys muutostilanteessa ja siitä selviytymisessä on suuri.

Kirjoittajat: Henna Oksanen ja Markus Kräkin

Ihminen muutostilanteessa

Muutostilanne on ihmiselle hyvin ristiriitainen tilanne ja aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuudesta. Turvattomuus sekä epävarmuus töiden jatkumisesta voivat aiheuttaa sekä henkisiä että fyysisiä oireita ja haitata merkittävästi työn imua, työmotivaatiota sekä työhön sitoutumista. Muutostilanteissa onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa henkilöstön työhyvinvointiin, riittävään tiedottamiseen sekä esimiestyöhön läpi muutostilanteen (Rauramo 2013, 19.)

Asennoitumiseen muutostilannetta kohtaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten persoonallisuus, aikaisemmat kokemukset, elämäntilanne ja motivaatio (Järvinen 2014, 156.) Muutostilanne voi olla mahdollisuus, mutta samalla se on aina luopumista jostain tutusta ja turvallisesta (Rauramo 2013, 5).

Muutoksen työkalut

On tärkeää pohtia työntekijöihin vaikuttavien muutosten vaikutusta ihmisten työhyvinvointiin. Tärkeitä muutosprosessiin liittyviä kysymyksiä ovat: mitkä tekijät auttavat muutosta onnistumaan, miten prosessi on järkevintä toteuttaa ja mitkä ovat ne toimenpiteet, jotka lisäävät henkilöstön työhyvinvointia? (Kehusmaa 2011, 150.)

Muutostilanteessa korostuu viestinnän tärkeys. Muutosviestinnän tarkoitus on selvittää henkilökunnalle, mitkä ovat muutoksen tavoitteet, mistä muutoksessa on kyse, miksi muutostilanne on edessä ja miten tilanne vaikuttaa työntekijöihin. Muutosviestinnän kannalta olennaista on, että viesti ymmärretään halutulla tavalla. Tämän takia on tärkeää miettiä, kuka viestii ja miten viesti esitetään. (Terävä & Mäkelä-Pusa 2011, 23; Pirinen 2014, 123 – 133.)

Jokapäiväisen esimiestyön tavoitteena on edistää henkilökunnan sitoutumista sekä työmotivaation ja toimintakyvyn säilyttämistä läpi muutostilanteen. Esimiehen tulee toimia henkilöstön tukena (Pirinen 2014, 14.)

Työhyvinvoinnin merkitys

Työhyvinvointi lisää yrityksen tuottavuutta. Työterveyslaitoksen (2018) tutkimusten mukaan onnistunut työhyvinvointityö vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia, vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta, edistää avainhenkilöiden pysymistä yrityksessä, lisää yrityksen kilpailuetua ja tätä kautta parantaa myös taloudellista kannattavuutta. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava, tehokas, oppimishaluinen ja innovatiivinen. Työntekijän hyvinvointi parantaa yrityksen mainetta ja asiakastyytyväisyyttä.

Työhyvinvoinnin vastakohtana voidaan nähdä työpahoinvointi. Työpahoinvoinnin vaikutuksia ovat lisääntyvät sairauspoissaolot, sitoutumattomuus työhön ja työn tuloksellisuuden heikentyminen. Työpahoinvointi voi aiheuttaa työkyvyttömyydestä johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä (Virolainen 2012, 30.) Mankan, Kaikkosen ja Nuutisen (2007, 24) mukaan yli kolmannekseen sairauspoissaoloista on syynä organisaatio sekä useimmiten myös puutteellinen työhyvinvointi.

Työhyvinvointi muutostilanteessa

Työhyvinvointia muutostilanteessa tutkivan opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että muutostilanne aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta (Oksanen 2018). Toisten työntekijöiden työhyvinvointiin muutostilanne on vaikuttanut jopa merkittävästi aiheuttaen pahoinvointia ja työmotivaation heikkenemistä. Toisten taas huomattavasti vähemmän, mitä selittää ihmisten persoonallisuus, aiemmat kokemukset ja niiden vaikutukset muutostilanteiden kokemiseen. Persoonallisuudella on merkittävää vaikutusta siihen, miten ihminen suhtautuu muutokseen. Tutkimuksen mukaan myös aikaisemmat muutostilanteet ja niiden onnistuminen vaikuttavat merkittävästi ihmisen muutostilanteeseen suhtautumiseen sekä sen kokemukseen. Ne työntekijät, joilla oli positiivisia kokemuksia aikaisemmista muutostilanteista, suhtautuivat huomattavasti myönteisemmin meneillään olevaan muutostilanteeseen.

Muutostilanne on aiheuttanut tutkittavassa asiantuntijayksikössä henkilöstön vaihtuvuutta. Monet tutkimukseen osallistujista kertoivat etsivänsä uutta työtä. Taustalla on väsymys toistuviin muutoksiin. Muutostilanteesta johtuvan henkilöstön vaihtuvuuden koetaan vaikuttaneen myös yhteisöllisyyteen ja työilmapiiriin, vaikka hyvä työilmapiiri olikin tutkimuksen mukaan yksi niistä tekijöistä, jotka ovat auttaneet työntekijöitä jaksamaan muutostilanteessa. Eräs haastateltavista kertoi, että: ”Suurin pelastus on ollut, että meillä on täällä niin hyvä keskenämme.” Valitettavasti se ei pelkästään riitä.

Tutkimuksen tulosten perusteella löydettiin myös kehityskohteita muutostilanteeseen. Tällaisia olivat viestintään sekä esimiestyöhön panostaminen. Muutostilanteesta selvitään paremmin huomioimalla henkilöstö ja heidän hyvinvointinsa. Esimiestyö sekä riittävä ja suunniteltu viestintä ovat merkittäviä henkilöstön työhyvinvointia tukevia sekä henkilöstöä sitouttavia tekijöitä erityisesti muutostilanteissa. Tulosten perusteella voidaankin todeta, että panostamalla muutostilanteen hoitamiseen olisi mm. hyvin suurella todennäköisyydellä voitu pienentää henkilöstön vaihtuvuutta.

Muutostilanteet aiheuttavat ihmisille epävarmuutta. Muutostilanteilla voi olla ihmisen hyvinvoinnille merkittäviä vaikutuksia, kuten työpahoinvointia, motivaation heikkenemistä sekä vaikutusta yleiseen jaksamiseen. Muutostilanteissa onkin tärkeää huomioida ihmiset ja heidän työhyvinvointinsa sekä tehdä toimenpiteitä, joiden avulla henkilöstön saisi sitoutettua pysymään yrityksen palveluksessa.

Lähteet

Järvinen, P. 2014. Onnistu esimiehenä. Helsinki: Sanoma Pro.

Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy.

Manka M-L, Kaikkonen M-L & Nuutinen S. 2007. Hyvinvointia Työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi.  Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Tampereen yliopisto & Euroopan sosiaalirahasto. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/tyhyopas.pdf

Oksanen, H. 2018. Työhyvinvointi muutostilanteessa : Case: Yritys X. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. [Viitattu 11.10.2018 ]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915825

Pirinen, H. 2014. Esimies muutoksen johtajana. Helsinki: Talentum Media Oy.

Rauramo, P. 2013. Työhyvinvointi muutostilanteissa. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 15.3.2018]. Saatavissa: https://ttk.fi/files/4678/tyohyvinvointi_muutostilanteissa.pdf

Terävä K & Mäkelä-Pusa P. Esimies työhyvinvointia rakentamassa. Kuntoutussäätiö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Euroopan sosiaalirahasto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto. [Viitattu 15.2.2018]. Saatavissa: http://www.kuntoutussaatio.fi/files/575/punk_esimiesopas_www.pdf

Työterveyslaitos. 2018. Työhyvinvointi. [Viitattu 22.8.2018]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

Virolainen, H. 2012. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi. Helsinki: Books on Demand.

Kirjoittajat

Henna Oksanen on Lahden ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö ”Työhyvinvointi muutostilanteessa. Case: Yritys X” on hyväksytty ja tarkastettu lokakuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Julkaistu 11.10.2018

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/lehdet-py%C3%B6kit-syksy-kirkkaat-v%C3%A4rit-539413/ (CC0)

Viittausohje

Oksanen, H. & Kräkin, M. 2018. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu muutostilanteessa. LAMK Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/10/11/tyohyvinvoinnin-merkitys-korostuu-muutostilanteessa/