NIPA – Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi –hankkeessa tavoitteena oli Päijät-Hämeen alueen kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen palveluiden kehittäminen sekä samalla maahanmuuttajien työelämään integroitumisen ja kotoutumisen tukeminen.  Maahanmuuttajien oman kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä nähtiin tärkeänä. Toisaalta osallisuus kotouttaa, joten NIPA-hankkeessa pyrittiin osallistamaan lahtelaisia maahanmuuttajia heille suunnattuja palveluita kehitettäessä.

Kirjoittaja: Jaana Mantela

Osallisuus osana  Luotsi-mentorointimallin ja Tie työhön-kurssin kehittämistä

Osallisuus ja osallisena oleminen tarkoittavat jokaisen oikeutta terveyteen, koulutukseen, työhön, toimeentuloon, asuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen (THL 2018.) Osallisuus on myös kiinnittymistä hyvinvoinnin lähteisiin ja vapautta tavoitella itsensä, yhteisönsä tai yhteiskunnan arvostamia asioita (Sen 2013). Osallisuutta omassa elämässä lisätään tarpeeseen vastaavien palveluiden avulla sekä tarjoamalla tilaisuuksia toimintaan, jossa luoda yhteyksiä muihin ihmisiin (Isola ym. 2017, 25).

NIPA-hankkeen alussa talvella 2017 kartoitettiin ja kerättiin maahanmuuttajilta kokemuksia, tarpeita ja toiveita työllistymiseen ja kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheeseen liittyen. Maahanmuuttajia tavattiin ja haastateltiin Lahden monikulttuurikeskus Multi-Cultissa. Haastattelut analysoitiin ja tuloksia hyödynnettiin suunniteltaessa maahanmuuttajille suunnatun Luotsi -vertaismentorointimallin sekä työllistymistä tukevan Tie työhön –kurssin. Näiden toimintojen tavoitteena oli vahvistaa maahanmuuttajien työllistymisvalmiuksia ja -mahdollisuuksia sekä suomen kielen osaamista. Syksyllä 2017 sekä keväällä 2018 sekä Luotsi-vertaismentoroinnissa että Tie työhön-kurssilla tarjottiin tilaisuuksia erilaiseen osallistavaan toimintaan, suomen puhumiseen sekä yhteyksien luomiseen kantaväestön kanssa. Luotsi-vertaismentoreina toimivat kantaväestöön kuuluvat sosionomiopiskelijat, jotka vastasivat myös Tie työhön –kurssin toteutuksesta.

Tässä yhteydessä voidaan puhua myös eettisestä osallistamisesta. Eettinen osallistaminen on toiminnallista, missä toiminnan kautta toimintaympäristö muuttuu ymmärrettävämmäksi. Oleellista on myös, että tunteita ja kokemuksia, joita ei osaa sanoittaa, voi käsitellä toiminnassa. Joskus riittää, kun tulee vain paikalle, katsoo sivusta ja tekee jotain. Toiminta kuitenkin liittää ihmisiä yhteen ja se tarjoaa tilaisuuksia sanoittaa oman elämän mahdollisuuksia uudelleen (Isola ym. 2017, 45.) Toiminnallisuus sekä Luotsi-vertaismentoroinnissa että Tie työhön –kurssilla räätälöitiin kunkin maahanmuuttajan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Oleellista toiminnassa oli, että maahanmuuttajia tuettiin ja valmennettiin heidän omia tarpeitaan vastaavasti. Osallisuutta vahvistettiin valmentavan ohjauksen keinoin. Keskustelut ja työskentely suomenkielisten mentoreiden kanssa vahvistivat sekä suomen kielen osaamista että vuorovaikutusta ja verkostoitumista paikallisten yritysten ja työnantajien kanssa. Toiminnan tuloksena osa maahanmuuttajista työllistyi, sai työkokeilupaikan tai hakeutui koulutukseen. Tie työhön –kurssista ja  Luotsi-vertaismentoroinnista kerättiin niihin osallistuneilta maahanmuuttajilta palautetta ja kehittämisehdotuksia, mitkä ovat olleet mukana toimintoihin liittyvää mallia rakennettaessa. Palautteen mukaan toiminta edisti paitsi kielitaitoa ja työllistymistä, mutta sillä oli myös tärkeä merkitys toimia tiedon ja tuen lähteenä sekä rikastuttaa arkea ja sosiaalista elämää.

Osallisuus osana palvelukartan kehittämistä

Osallistuminen paitsi työelämään ja koulutuksiin myös harrastuksiin antaa mahdollisuuden elämänhallintaan ja kokemuksen merkityksellisyydestä. Järjestöt, uskonnolliset yhteisöt sekä urheiluseurat ovat merkittäviä osallisuuden kokemusta luovia kohtaamispaikkoja (Viljakainen 2016 .) Nipa-hankkeen toisena palveluna suunniteltiin ja toteutettiin Lahden alueen palvelukartta maahanmuuttajien sekä heitä ohjaavien tahojen käyttöön. Palvelukartan suunnitteluun, pilotointiin, käyttäjäkokemusten keräämiseen ja arviointiin maahanmuuttajia osallistettiin heille suunnatuissa työpajoissa. Suomen kieltä, työllistymistä ja kouluttautumista tukevien palveluiden lisäksi maahanmuuttajat toivoivat karttaan erityisesti vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Palvelukartan toteutuksessa vapaa-ajan toiminnot ovatkin vahvasti mukana, sillä ne osaltaan vahvistavat maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta Suomalaisessa yhteiskunnassa. Onnistunut kotoutumisen prosessi ja maahanmuuttajien osallisuuden rakentuminen nivoutuvat kiinteään vuoropuheluun; onnistunut kotoutuminen edistää osallisuuden kokemusta ja osallisuuden kokemukset edistävät onnistunutta kotoutumista (Castaneda ym. 2015).

NIPA-hanke osallisuuden vahvistajana

Maahanmuuttajien oman kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä nähdään tärkeänä (Sisäministeriö 2013). Osallisuus palvelujen suunnittelussa vahvistaa asiakkaan roolia, kohdistumista ja kokemusta osallisuudesta. Asiakkaan osallistumiseen tai osallisuuteen liittyy myös voimaantumisen (empowerment) käsite (Leeman & Hämäläinen 2016, 587.)  Osallisuuteen nivoutuu usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Sitä voidaan vähä vähältä lisätä niin toiminnassa kuin palveluissa (Isola ym. 2017, 31). NIPA-hankkeessa maahanmuuttajien uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin pyrittiin lisäämään hankkeen kaikissa palveluiden kehittämiseen liittyvissä vaiheissa. Hankkeessa haluttiin sekä kehittää nivelvaiheen palveluita maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi että tukea maahanmuuttajien kotoutumista vahvistamalla ja tuottamalla osallisuuden kokemuksia, edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Kehittämistyö, missä maahanmuuttajat ovat olleet osallisia, on konkreettisesti todennettavissa sekä Luotsi-mentorointimallissa että MunLahti.fi –palvelukartassa.

Lähteet

Castaneda, A ., Larja, L ., Nieminen, T., Jokela, S., Suvisaari, J., Rask, S., Koponen, P. & Koskinen, S. 2015. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 8/2015. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R.,  Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 14.10.2018]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/135356

Leeman, L. & Hämäläinen, R-M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Yhteiskuntapolitiikka. Vol. 81(5), 586-594.

THL. 2018. Maahanmuuttajien osallisuus ja kotoutuminen. [Viitattu 14.10.2018]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/maahanmuuttajien-osallisuus-ja-kotoutuminen

Sen, A. 2013. The ends and means of sustainability. Journal of Human Development and Capabilities. Vol. 14 (1), 6–20.

Sisäministeriö. 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategiasta. [Viitattu 14.10.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80057/Maahanmuuton_tulevaisuus_2020_fi.pdf

Viljakainen, S. 2016. Maahanmuuttajien osallisuus Espoon keskuksessa. YAMK opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma.

Kirjoittaja

Jaana Mantela toimii lehtorina Lahden ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa sekä YAMK-sosionomikoulutuksessa. NIPA-nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi –kehittämishankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/muuttoliike-integraatio-3129340/ (CC0)

Julkaistu 2.11.2018

Viittausohje

Mantela, J. 2018. Maahanmuuttajat osallisina palvelujen kehittämisessä NIPA-hankkeessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/02/maahanmuuttajat-osallisina-palvelujen-kehittamisessa-nipa-hankkeessa/