Sote-palvelujen ja osaamisen kehittäminen Kazakhstanissa

Kazakhstan on nopeasti kehittyvä Keski-Aasian valtio, jossa panostetaan tällä hetkellä muun muassa terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämiseen. Vuoden 2018 alusta alkaneessa laajassa kolmevuotisessa hankkeessa JAMK, HAMK ja LAMK ovat mukana kehittämässä sairaanhoitajakoulutusta ja hoitotyön käytäntöä. Hanketta koordinoi JAMK ja sitä rahoittaa Kazakhstanin terveysministeriö, joka on saanut lainoituksen Maailman Pankilta (Kazakhstan Social Health Insurance Project – SHIP.  Modernization of Education System for Nurses). Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti yhtä hankkeen osa-aluetta, kompetenssiperustaisen opetussuunnitelman rakentamista hoitotyön koulutukseen.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Kohti kompetenssiperustaista opetusta Kazakhstanissa

Sairaanhoitajakoulutuksen lähtökohdaksi Kazakhstanissa on otettu Eurooppalaisen sairaanhoitajakoulutuksen vaatimukset, eli koulutuksen on täytettävä sairaanhoitajakoulutusta säätelevä EU-direktiivi, joka määrittää muun muassa koulutuksen laajuutta, siihen liittyvää harjoittelua sekä osaamista. Lisäksi koulutuksen tulee olla kompetenssiperustainen ja vastattava tasoltaan EQF tasoa 6. Sairaanhoitajakoulutuksen kehittäminen on lähtenyt tilanteesta, jossa koulutuksen taso on ollut huomattavasti matalampi, sairaanhoitajan rooli ei ole ollut itsenäinen eikä hänellä ole juurikaan ollut itsenäistä päätöksenteko-oikeutta. Tämä on vaikuttanut myös sairaanhoitajan työn matalaan arvostukseen ja luottamuspulaan väestön keskuudessa. Sairaanhoitajakoulutuksessa opettajina ovat toimineet pääasiallisesti lääkärit, joilla ei ole hoitotyön teoreettista tietoa, lisäksi opetussuunnitelmat ovat olleet tiedeperustaisia, joissa painottuu luonnontieteet ja lääketiede. Hankkeen puitteissa hoitotyön koulutus on uudistettu kaikilla koulutusasteilla, ja tähän mennessä uusia kansallisia opetussuunnitelmia on tehty neljä. Aikaisemmin olemme uudistaneet jo kolme opetussuunnitelmaa, joten maahan on luotu saumaton koulutusjatkumo sairaanhoitajien urakehitykselle hoitotyön tohtoritutkintoon asti.

Opetussuunnitelmien uudistaminen

Opetussuunnitelmien uudistus alkoi vuonna 2013, jolloin uudistettiin opistoasteisen sairaanhoitajakoulutuksen kansallinen opetussuunnitelma, jonka tuloksena luotiin kokonaan uusi koulutus, applied bachelor tasoinen sairaanhoitajakoulutus. Lisäksi uudistettiin yliopistotasoinen academic bachelor sairaanhoitajakoulutus 2015-2016. Näiden jälkeen on luotu kolme muuntokoulutusta näiden koulutusten välille (Kuvio 1), joilla halutaan tukea sairaanhoitajien urakehitysmahdollisuuksia ja elinikäisen oppimisen ajatusta.

Kuvio 1.  Hoitotyön koulutuspolut Kazakstanissa (Kuva: Hannele Tiittanen).

Opetussuunnitelmien uudistaminen on ollut tiivistä yhteistyötä kazakstanilaisten opettajien kanssa. Hankkeen aikana olemme toimineet asiantuntijoina ja fasilitoineet paikallisten opettajien työskentelyä ja samalla luoneet yhteistä ymmärrystä kompetenssiperusteiselle opetukselle ja ajattelutavan muutokselle. Opetussuunnitelmatyöskentelyn lähtökohtana on ollut työssä vaadittava osaaminen, joka on kuvattu yleisiin ja ammattialakohtaisiin kompetenssikuvauksiin. Tämän kuvauksen jälkeen on lähdetty muodostamaan opintojaksoja ja määrittelemään niihin kompetenssiperustaiset tavoitteet ja niiden sisältö sekä arviointimenetelmät. Jokainen oppimistavoite on kiinnitetty kompetensseihin niin että voidaan varmistaa, että oppimistavoitteet tuottavat tarvittavat kompetenssit. Oppimistavoitteet on koottu kunkin kompetenssin alle lukukausittain, jolloin voidaan tarkastella myös oppimistavoitteiden vaatimustason kehittymistä opintojen alusta opintojen loppuun (Kuvio 2).

 

Kuvio 2. Esimerkki kliinisen osaamisen osasta tavoitteista koottuna kompetenssitaulukkoon (Kuva: Hannele Tiittanen).

Opetussuunnitelmatyö on tehty pääosin viikon mittaisten Master Classien aikana, jolloin työskentelypäivät ovat intensiivisiä alkaen aamulla kello 9, jatkuen klo 18 asti, usein päivät ovat jatkuneet vielä pidemmälle. Master Classit ovat toteutettu yhteistoiminnallisesti ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Asiantuntijaluennoilla on alustettu yhteistä työskentelyä. Osallistujia Master Classeille on ollut 25-30 eikä opetussuunnitelmatyö ole kenellekään ollut entuudestaan tuttua. Master Classien toteutus on ollut haastavaa, sillä osallistujat eivät pääsääntöisesti osaa myöskään englantia, jolloin olemme toimineet tulkin välityksellä ja ryhmätöiden fasilitointi on pitänyt miettiä huolella niin että pystymme seuraamaan venäjänkielistä työskentelyä ja saamme materiaalit sujuvasti käännettyä venäjästä englanniksi. Työskentelyä on vienyt eteenpäin osallistujien innostus ja yhteinen tahtotila kehittää sairaanhoitajien koulutusta ja sitä kautta terveydenhuollon palveluja Kazakstanissa.

Kansainvälisyysosaamisen kehittyminen

Opetussuunnitelmatyöskentely kansainvälisellä tasolla on haastavaa ja opettavaista. Kokonaisen kansallisen koulutusohjelman opetussuunnitelman laatiminen vaatii hyvää perehtymistä koulutuksen kansainvälisiin vaatimuksiin sekä kansallisiin reunaehtoihin. Hankkeen aikana on jouduttu perehtymään syvällisesti kazakstanilaiseen koulutuslainsäädäntöön, mikä on ollut toisinaan varsinaista salapoliisityötä oikean ymmärryksen saamiseksi. Tämä on ollut välttämätöntä, sillä olemme tehneet opetussuunnitelmatyön raportoinnin yhteydessä suosituksia myös koskien lainsäädännön muutoksia. Muutosehdotukset ovat vaatineet huolellista taustatyötä ja perehtymistä kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka ovat toimineet suositusten perusteluina.

Työskentely kansainvälisellä tasolla on mitä parhainta henkilöstön osaamisen kehittämistä ammattikorkeakoulussa ja osaamisen näyttämistä kansainvälisesti. Henkilöstön valmius kansainvälisiin tehtäviin edellyttää ammatillisen, kulttuurisen ja kielitaito-osaamisen lisäksi myös matkustusvalmiutta, joustavuutta, tiimityötaitoja, itsensä haastamista ja huumorintajua. Ammattikorkeakoululle henkilöstön kyky toimia merkittävissä kansainvälisissä hankkeissa merkitsee referenssejä, joilla ammattikorkeakoulu saa uskottavuutta ja näkyvyyttä omalle toiminnalleen.

Kirjoittaja

Hannele Tiittanen on yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut Kazakstanissa opetussuunnitelmien kehittämistyössä vuodesta 2013.

Artikkelikuva: Intensiivistä opetussuunnitelmatyöskentelyä Astanassa huhtikuussa 2018. (Kuva: Hannele Tiittanen)

Julkaistu 7.11.2018

Viittausohje

Tiittanen, H. 2018. Sote-palvelujen ja osaamisen kehittäminen Kazakhstanissa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/07/sote-palvelujen-ja-osaamisen-kehittaminen-kazakhstanissa/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *