Robotit ovat tuttuja teollisuudesta, mutta teollisuuden lisäksi robotiikkaa kehitetään voimakkaasti palvelualojen tarpeisiin ja tavallisten ihmisten elämään helpottamaan. World Robot Summit 2018 -messuilla esiteltiin uusia ratkaisuja eri automaation ja robotisaation alueilla. Nämä ratkaisut tulevat mullistamaan myös hoito- ja hoivatyötä seuraavien vuosien aikana hoitamalla ison osan hoitajien tekemästä taustatyöstä, joka liittyvät esimerkiksi erilaisiin kuljetustehtäviin.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Palvelurobotit tulevat työhön ja arkeen

Palvelurobotti voidaan määritellä yksinkertaisesti niin, että ne suorittavat ihmisiä ja järjestelmiä hyödyntäviä tehtäviä, jotka eivät liity teollisuuden automaatioratkaisuihin (Ventä ym. 2018). Monet palveluroboteista mahdollistavat alentuneen toimintakyvyn kompensoinnin ja esimerkiksi ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Palvelurobottien kehitys on nopeaa ja ne toimivat entistä autonomisemmin ja matkivat ihmisen toimintaa, vaikka niiden suunnittelu on vielä erittäin haastavaa esimerkiksi nivelten ja liikkeiden anturoinnin ja ohjelmoinnin osalta. Uusimmat robotit kulkevat kuitenkin jo kahdella jalalla portaissa ja epätasaisessa maastossa ja ne pystyvät tarttumaan erilaisiin sekä koviin että pehmeisiin esineisiin. (Linturi & Kuusi 2018.)

World Robot Summit 2018

Big Sight -messukeskuksessa, Tokiossa, järjestettiin lokakuussa World Robot Summit 2018, jossa esiteltiin robotiikan uutuuksia teollisuuden, katastrofien ehkäisyn ja palvelurobottien kategorioissa. Esittelen tässä muutamia havaintoja messuilta palvelurobotiikan alueelta.

Pyörätuoli voi olla pitkälle viety robotti. Esittelyssä oli pyörätuoli, joka muuntautui kävelykehikoksi, nostaen halvaantuneen henkilön pystyyn ja kävelemään. Robotiikkaa käytettiin jalkojen liikkeiden aikaansaamiseksi. Myös erilaiset robotisoidut eksoskeletonit, ulkoiset liikkumisen tukirakenteet ja robotisoidut proteesit kehittyvät nopeasti.

Sveitsiläinen Cypathlon Team oli esittelemässä omaa, kehityksen alla olevaa pyörätuolia, jolla on tarkoitus osallistua Cypathlon kilpailuun. Kilpailuun osallistuvilla henkilöillä on jonkinlainen fyysinen vamma ja he kisaavat arjen haasteellisissa tehtävissä. Kisassa käytetään innovatiivista teknologiaa näiden haasteiden voittamiseen, muun muassa robottiteknologiaa. (Cypathlon 2018.) Robotisaatiota hyödyntävä pyörätuoli liikkuu kevyesti eteen-taakse liikkeen lisäksi myös sivusuuntaan ja kulkee portaat ylös ja alas. Robottipyörätuoli on vielä prototyyppi, jota kehitellään muun muassa lisäämällä siihen robottikäsi, joka pystyy tarttumaan tavaroihin ja avaamaan esimerkiksi ovia. Cypathlon kehittämistiimissä on mukana opiskelijoita, jotka viimeistelevät pyörätuolikonseptia. Vähitellen erilaiset laajennetut ominaisuudet tulevat myös peruspyörätuolien varusteiksi.

Kuva 1. Erikoisvarusteltu kisapyörätuoli

Erilaisia palvelurobotteja on markkinoilla jo varsin monenlaisia. Ne pystyvät esimerkiksi keskustelemaan henkilön kanssa ja pyynnöstä tuomaan ja viemään tavaroita. Osa roboteista seuraa ja tottelee ihmistä liikkeistä. Palvelurobottien heikkoutena on vielä akkujen kestävyys: esimerkkinä Toyotan Human Service Robots, joilla akkujen kestävyys on vain 2 tuntia, jonka jälkeen robotti hakeutuu latauspisteelle ja lataa itseään tunnin. Osana näyttelyä oli myös junior robotisaatiokisat, jossa erilaiset nuorten tiimit ratkaisivat robotisaatiotehtäviä ja kehittivät arjen tarpeisiin robotisaatioratkaisuja.

Painavien taakkojen nostamiseen on kehitetty selkään laitettava ”reppu”, josta etupuolelle tulee reisiä tukeva osa. Laite käyttää toimintaansa paineilmaa. Tämä vähentää esimerkiksi 20 kiloisen laatikon painon kuuteen kiloon. Tällainen ”Muscle Suit” tuli vastaan myös vanhainkodissa, jossa hoitajien työskentelyä pyrittiin keventämään tällaisen ulkoisen voiman avulla. Kokeilin itse myös ”Muscle Suit” laitetta, ja se tosiaan keventää taakan nostamista, mutta sen kanssa liikkuminen tuntuu kömpelöltä.

Kuva 2. Muscle Suit, jonka avulla kevennetään taakan nostamista.

Päällimmäiseksi huomioksi World Robot Summitissa jäi, että erilaisia robotteja on valtava määrä ja ne kehittyvät nopeaa vauhtia erilaisiin tarpeisiin palvelualoille ja jokaisen henkilön kotiympäristöön. Robottipölyimuri työskenteli yliopistossa ja Pepper -robotti tervehti niin vierailemieni sairaalan aulassa kuin sushiravintolan ovellakin.

Kuva 3. Pepper -robotti sushiravintolassa

Robotiikka hoiva-alalla

Suomessa robotiikan mahdollisuuksia on selvitetty Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE Consortium 2017) -hankkeessa etenkin ikääntyneen väestön näkökulmasta. Hankkeessa robotiikan käyttöönottoa on tarkasteltu 5 ja 10 vuoden ajanjaksoina neljän osa-alueen kautta: hoitohenkilökunnan tukemiseen, kuntoutukseen ja proteeseihin, henkilökohtaiseen fyysiseen apuun, sekä henkilökohtaiseen kognitiiviseen/ sosiaaliseen apuun.

Hoitohenkilökunnan tukemisessa viiden vuoden kuluttua sairaalalogistiikan robotit avustavat entistä enemmän tarvikkeiden, ruoan, pyykin ja jätteiden kuljetuksissa sekä lääkejakelussa. Etäterveydenhoidossa erilaiset seuranta- ja etäyhteysjärjestelmät yleistyvät. Seuraavan kymmenen vuoden kuluttua etäterveydenhoidossa hyödynnetään helppokäyttöisiä, älykkäitä ja etäohjattuja etäyhteysrobotteja potilaiden liikuttamisessa.

Kuntoutuksen ja protestikaan alueella robottiavusteista kuntoutusta voidaan räätälöidä henkilökohtaisesti. Ulkoiset tukirangat (eksoskeletonit) lisäävät liikkuvuutta ja käyttäjän itsenäistä toimintaa seuraavan viiden vuoden sisällä. Kymmenen vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa robotiikkajärjestelmiä pystytään kytkemään jo hermostoon, jolloin esimerkiksi käsiproteesit voivat välittää tuntoaistitietoa käyttäjälle. (ROSE consortium 2017.)

Henkilökohtaisen fyysisen avustamisen alueella älykkäät kävelytuet (rollaattorit) avustavat navigoinnissa ja fyysisessä liikkumisessa, aluksi laitoskäytössä. Koteihin tulee saataville yhä enemmän apurobotteja rajattuun käyttöön (esim. siivous ja hygienia) viiden vuoden aikana. Liikkumista auttavat robotisoidut laitteet tulevat saataville myös ulko- ja kotikäyttöön. Tavaroita kuljetetaan itsenäisillä ajoneuvoilla. (ROSE consortium 2017.)

Henkilökohtaisen kognitiivisen ja sosiaalisen avustamisen alueella robotit toteuttavat yksinkertaisia vuorovaikutustehtäviä kuten terveyshaastatteluja. Avustavat puhekäyttöliittymää hyödyntävät robotit yleistyvät viiden vuoden sisällä. Robotit pystyvät jatkuvaan itsenäiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jopa kontrolloituun terapiakäyttöön noin kymmenen vuoden kuluttua. (ROSE consortium 2017.)

Tekoäly, vuorovaikutteiset robotit ja erilaiset omahoitosovellukset tulevat mullistamaan terveydenhuoltoa. Joidenkin arvioiden mukaan noin 20% sairaanhoitajien ja lähihoitajien tehtävistä ikääntyneiden pitkäaikaishoivassa voitaisiin korvata automaatiolla ja roboteilla, etenkin hoitotyön taustatehtävissä, jotka liittyvät esimerkiksi tavaroiden kuljetustehtäviin. (ROSE consortium 2017.)

Älykkäitä palveluteknologisia ratkaisuja suunniteltaessa tulee keskeiseksi huomioida arvoja ja eettisyyttä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisten henkilökohtaisiin turvallisuuden tunteisiin, autonomiaan ja yksityisyyden kokemiseen. Nämä ovat ratkaisevassa asemassa silloin kun teknologiaa viedään ikääntyneiden henkilöiden koteihin mahdollistamaan itsenäistä kotona asumista. (Draper & Sorell 2017.)

Lähteet

Cybathlon. 2018. [Viitattu12.11.2018]. Saatavissa: http://www.cybathlon.ethz.ch/

Draper H. & Sorell T. 2017. Ethical values and social care robots for older people: an international qualitative study. Ethics and Information Technology. Vol. 19, 49–68. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2Fs10676-016-9413-1.pdf

Linturi R. & Kuusi O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki: Eduskunta. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

ROSE consortium. 2017. Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap. [Viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://roseproject.aalto.fi/images/publications/Roadmap-final02062017.pdf

Ventä O., Honkatukia J., Häkkinen K., Kettunen O., Niemelä M., Airaksinen M. & Vainio T. 2018. Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2018. [Viitattu 12.11.2018].  Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf

Kirjoittaja

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa. Hän vieraili World Robot Summitissa lokakuussa 2018.

Kaikki kuvat: Hannele Tiittanen

Artikkelikuva: Suosittu kommunikaatiorobotti Japanissa  (kuva: Hannele Tiittanen)

Julkaistu 13.11.2018

Viittausohje

Tiittanen, H. 2018. Palvelurobotit tulevat työhön ja arkeen. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2018/11/13/palvelurobotit-tulevat-tyohon-ja-arkeen/