Työn murros muuttaa työyhteisöjen tapaa organisoitua ja toimia. Megatrendit muuttavat ympäröivää maailmaamme, ennakoitavuus vähenee ja muutosten vauhti lisääntyy. Organisaatioilta vaaditaan entistä enemmän joustavuutta ja uusien ratkaisujen löytämistä. Näiden ratkaisujen löytämisessä dialogitaitojen merkitys korostuu. Yhdessä ideoimiseen ja tiedon jakamiseen tarvitaan yksilöiltä monipuolisia kyvykkyyksiä. Vaikka vuorovaikutus on usein haastavaa, dialogitaitoja voi onneksi kehittää osana käytännön työtä sekä muun muassa simulaatio-oppimismenetelmällä.

Kirjoittajat: Erja Siuvatti ja Markus Kräkin

Dialogi

Dialogi onnistuu luottamalla toiseen ja olemalla avoin muiden ajatuksille ja ideoille. Onnistunut dialogi saa aikaan oivalluksia ja uusia näkökulmia, dialogissa erilaiset käsitykset voidaan sovittaa yhteen (Puro & Matikainen 2000, 8-11). Dialogisuus on yhdessä ajattelemista, ei pelkästään puhetta ja kuuntelua. Osapuolten ei ole tarkoitus valita puoltaan omien näkemystensä perusteella, vaan huomioida erilaiset ajatukset ilman ennakkoasenteita. (Helin 2006, 53; Mönkkönen & Roos 2015, 160.) Dialogissa keksimme ja ideoimme, emme tee valintoja. Kun asenteemme on hyväksyvä ja pyrimme ymmärtämään toisiamme, voimme löytää ratkaisuja mahdottomiltakin tuntuviin asioihin. (Heikkilä & Heikkilä 2001, 57.)

Työyhteisötaidot

Työyhteisötaidot ovat organisaatioon edistävästi vaikuttavia toimia,jotka toteutetaan tahdikkaasti ja vastuullisesti. Työyhteisötaitoja kehittämällä lisätään organisaation tehokkuutta, koko työyhteisön ja sen jäsenten hyvinvointia. (Holopainen ym. 2012.) Hyvät vuorovaikutustaidot ovat tärkeät työyhteisössä, niiden avulla voi vaikuttaa positiivisesti työilmapiiriin ja ristiriidat on helpompi ratkaista. Hyvässä avoimessa ilmapiirissä ristiriitoja ei myöskään synny niin helposti. Omalla toimintatavallamme voimme vaikuttaa siihen, miten saavutamme itsellemme tärkeitä asioita ja tavoitteita (Helin 2006, 18).

Työn murros

Dialogi, jossa keskeistä on kohdata tasavertaisesti, voisi Opetushallituksen pääjohtajan mielestä olla myös hallitusohjelmassa (Heikka 2018). Dialogilla on tärkeä rooli työyhteisöissä ja sillä on merkitystä myös yhteiskunnallisesti. Työtä ei voida irrottaa erilliseksi elämänalueeksi ja megatrendien ajamat muutokset koskettavat koko ympäröivää yhteiskuntaamme.

Suomalaisen Työn Liiton mukaan muutos on jo täällä. Toimintaympäristömme teknologisoituu, työelämään siirtyy uusi sukupolvi, ikääntyvien osuus työpaikoilla lisääntyy ja eri kulttuuritaustaiset kohtaavat työyhteisössä. Tulevaisuudessa osaamistarpeet ovat yhdistelmä ryhmän ja verkoston osaamista. (Dufva ym. 2017) Tavoitteellinen, informaatiota hyödyntävä toiminta, on entistä tärkeämpää ja yhteistyötaidot korostuvat (Swartling 2015, 169). Myönteisellä vuorovaikutuksella, joka rakentuu arvostamisesta ja kuuntelemisesta, mahdollistetaan uudet innovaatiot. Yhdessä onnistuminen syntyy kannustavasta yhteistyöstä ja uuden oivaltaminen onnistuu luottamalla onnistumisen edellytyksiin. (Kulovesi 2013, 119.)

Dialogi työyhteisötaitona työn murroksessa

Dialogia työyhteisötaitona työn murroksessa tutkivan opinnäytetyön (Siuvatti 2018) johtopäätöksistä ilmenee, että dialogi paitsi tunnistetaan työyhteisössä, sen koetaan myös olevan merkityksellistä. Luottamus ja rehellisyys korostuvat onnistuneessa dialogissa. Dialogitaidot ovat opeteltavissa ja ne kehittyvät myös omaehtoisesti kokemuksen myötä. Tietoisuus, avoin suhtautuminen sekä kokeileva asenne käytännön työtilanteissa auttaa taitojen kehittämisessä.

Työyhteisötaidot varmistavat työn sujuvuuden ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen, kun kukin tekee oman osansa ja tukee muita. Jokainen on vastuussa työilmapiiristä, jonka edellytyksenä ovat toimiva kommunikointi ja vuorovaikutus. Tutkimustuloksissa nousee esiin palautteen suuri merkitys – varsinkin kollegalta saatua palautetta arvostetaan.

Toisia kuuntelemalla ja yhdessä ajattelemalla löydetään uudenlaisia vastauksia tai uusia kysymyksiä, mikä on tärkeää erityisesti ennalta tuntemattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Verkostoituminen ja yksilöitä arvostava yhteisöllisyys mahdollistaa yhdessä onnistumisen. Dialogin peruspilarina oleva arvostava kohtaaminen on pohja myös tulevaisuuden innovaatioille, jotka syntyvät yhdessä ideoimalla ja kokeiluista oppimalla – uudenlaisia ongelmia ei ratkaista entisin keinoin.

Uuden oppiminen ja osaamisen ylläpitäminen korostuvat muuttuvissa toimintaympäristöissä. Opittuja asioita jaetaan verkostoissa ja vahvat vuorovaikutustaidot ovat edellytyksenä osaamisen jakamisessa. (Siuvatti 2018.)

Dialogitaitoja voi harjoitella myös simulaatio-oppimismenetelmää hyödyntäen (Niemi & Kräkin 2015). Simulaatio-oppimista voi soveltaa erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, joissa dialogitaidot korostuvat. Simulaatiossa on mahdollista jäljitellä tosielämän työelämätilanteita, muun muassa päätöksentekoa, esimies- ja tiimityöhön liittyvää ihmisten kohtaamista, kysymisen taitoa tai arvostavaa vuorovaikutusta. Kyse ei ole draamamenetelmästä, vaan tilanteissa toimitaan omana itsenä ilman käsikirjoitusta. Tilanteet etenevät orientaatiosta lyhyeen harjoitukseen, jota seuraa pidempi purkutilaisuus, oppimiskeskustelu. Lyhyt harjoitus toimii herätteenä oppimiskeskustelulle, mikä mahdollistaa reflektoinnin kautta oivallusten syntymisen.

Dialogitaitojen merkitys virtuaalista kommunikaatiota korostavassa nykymaailmassa ei tule vähenemään, vaan saattaa käydä jopa päinvastoin. Luottamus rakentuu ihmisten välisissä kohtaamisissa, joissa dialogitaitojen merkitys on suuri. Näiden taitojen harjoittelu on mahdollista simulaatio-oppimisympäristössä, mutta myös käytännön tilanteissa. Ne ovat osa elämää, osa arkea ja osa ihmisyyttä myös tulevaisuudessa.

Lähteet

Dufva, M., Halonen, M., Kari, M., Koivisto, T., Koivisto, R. & Myllyoja, J. 2017. Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017. [Viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=18301

Heikka, T. 2018. Dialogi voisi olla hallitusohjelmassa. Sitra. [Viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/dialogi-voisi-olla-hallitusohjelmassa/

Heikkilä, J. & Heikkilä, K. 2001. Dialogi: avain innovatiivisuuteen. Helsinki: WSOY.

Helin, K. 2006. Yhdessä menestymisen taito. 5. uudistettu painos. Helsinki: Talentum.

Holopainen, J., Jalo, P. & Eloranta, T. 2012. Hyvät työyhteisötaidot Esimerkkejä sosiaali- terveydenhuoltoalalta. Helsinki: Työsuojelurahasto. [Viitattu 26.11.2018]. Saatavissa: https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-9291.pdf

Kulovesi, A. 2013. Työtä rakkaudella Ikkunoita työn tulevaisuuteen. Keuruu: Sun Innovations Oy.

Mönkkönen, K. & Roos, S. 2015. Ihmisiksi työssä työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta. EU: UNIpress.

Niemi, S. & Kräkin, M. 2015. Simulaatiotyöpajalla ymmärrystä työelämän kaaosmaisuuteen. Verkkolehti Lahtinen. [Viitattu 18.12.2018]. Saatavissa: http://lahtinen.lamk.fi/?p=1248

Puro, U. & Matikainen J. 2000. Dialogi – yhdessä ajattelemisen taito. Ylöjärvi: Työväen Sivistysliitto TSL.

Siuvatti, E. 2018. Dialogi työyhteisötaitona työn murroksessa. AMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 6.12.2018]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020747.

Swartling, B. 2015. Hjärnsmart Din guide till ett lugnare och lyckligare (arbets)liv. Tukholma: Ekerlids Förlag.

Kirjoittajat

Erja Siuvatti on Lahden ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö ”Dialogi työyhteisötaitona työn murroksessa” on hyväksytty ja tarkastettu joulukuussa 2018.

Markus Kräkin on johtamisen ja henkilöstöjohtamisen lehtori Lahden Ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/863328 (CC0)

Julkaistu 8.2.2019

Viittausohje

Siuvatti, E. & Kräkin, M. 2019. Dialogitaidot ovat tarpeelliset työn murroksessa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/08/dialogitaidot-ovat-tarpeelliset-tyon-murroksessa/