Suomalaiset yritykset ja yksityiset keksijät kehittävät vuosittain useita potentiaalisia tuoteideoita. Idean kehittämiseen ja innovaatioiden markkinoille tuomiseen kuitenkin tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta. Yksi erinomainen vaihtoehto nimenomaan uuden tuoteinnovaation rahoitukselle on vastikkeellinen joukkorahoitus. Se on kuitenkin Suomessa edelleen tuore ilmiö ja melko vähän hyödynnetty keino mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille pääsy. Ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista on hyvä tiedostaa muun muassa omat tavoitteet ja joukkorahoitukseen liittyvät riskit sekä selvittää, mitkä innovaatioprosessin ja tuotekehityksen vaiheet tulisi olla tehtynä tai otettuna huomioon ennen joukkorahoituksen hakemista uudelle tuotteelle.

Kirjoittajat: Pauliina Kallio ja Leea Kouhia

Joukkorahoitus Suomessa

Joukkorahoituksessa rahoitusta kerätään useimmiten verkossa toimivilla joukkorahoitusalustoilla. Rahoitukseen osallistuu useampia henkilöitä yleensä verrattain pienillä sijoituksilla, joista koostuu suurempi summa hankkeen tai innovaation rahoittamiseen. (Taipale 2016.)

Joukkorahoitusmarkkinat Suomessa ovat vielä tällä hetkellä melko pienet verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkorahoitusmarkkinoihin. Joukkorahoitus on kuitenkin Suomessa yleistyvä rahoitusmuoto. Vuonna 2017 suomalaisten joukkorahoitusalusten kautta välitettiin rahoitusta yhteensä 247 miljoonaa euroa, mikä on jopa viisinkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna. Alla olevasta kuviosta 1 on nähtävissä, että vaikka joukkorahoitusmarkkinat ovat Suomessa kasvaneet, ei vastikemuotoinen joukkorahoitus kuitenkaan ole vielä saavuttanut kovaa suosiota. (Honkanen & Haavanlammi 2018.)

Kuvio 1: Projektien määrät palvelualustoilla (Honkanen & Haavanlammi 2018)

Vastikkeellinen joukkorahoitus

Vastikkeellinen joukkorahoitus on rahoituksen keräämistä useilta sijoittajilta vastiketta vastaan. Vastikkeellisessa joukkorahoituksessa yksityishenkilöt sijoittavat omia varojaan joukkorahoitushankkeeseen ja saavat vastikkeeksi sijoituksestaan myöhemmin ei-rahallisen vastikkeen eli esimerkiksi tavaran tai palvelun. Vastikkeellinen joukkorahoitusmalli on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, kun toimintaa ei ole vielä käynnistetty ja kyseessä on jokin uusi innovaatio. (Euroopan Unioni 2015, 16–17.)

Vastikkeelliseen joukkorahoitukseen keskittyneitä alustoja ovat esimerkiksi suomalainen Mesenaatti ja yhdysvaltalainen Kickstarter. Vuoteen 2018 mennessä Kickstarterin kautta jo yli 150 000 projektia oli saanut joukkorahoitusta yhteensä yli 4 biljoonan dollarin edestä (Kickstarter 2018). Suomalaisilla joukkorahoitusalustoilla ei olla vielä päästy aivan samoihin lukuihin, ja moni suomalainen yritys onkin lähtenyt hakemaan rahoitusta esimerkiksi Kickstarterista. Yksi esimerkki Kickstarterin kautta onnistuneesta joukkorahoitusprojektista on vipukirvestä myyvä Vipukirves Heikki Oy, joka keräsi New Leveraxe -kirveen joukkorahoituksesta lähes 200 000 euroa (Simola 2015).

Vastikkeellinen joukkorahoitus tuoteinnovaatioiden mahdollistajana

Vuonna 2019 tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin vastikkeellisen joukkorahoituksen sopivuutta keinona uusien innovaatioiden kiinnostavuuden selvittämiseksi ja markkinoille tuomiseksi sekä innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista (Kallio 2019). Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää innovaatiotoiminnan, tuotekehityksen tai joukkorahoitusalan ammattilaista. Tutkimuksen tulokset perustuvat haastateltujen asiantuntijoiden näkemyksiin ja kokemuksiin innovaatioiden kehittämisestä ja joukkorahoituksesta.

Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa voitiin todeta, että vastikkeellinen joukkorahoitus sopii erinomaisesti uuden tuotteen markkinoille tuomiseen. Kyseinen joukkorahoitusmalli sopii etenkin kuluttajille suunnatuille tuotteille. Vastikkeellinen joukkorahoitus on hyvä keino uuden innovaation kysynnän ja kiinnostavuuden selvittämiseksi. Tutkimuksen tuloksista nousi esille myös selkeitä asiakokonaisuuksia koskien innovaatioprosessin tärkeimpiä vaiheita ennen vastikkeellisen joukkorahoituksen hakemista.

Vastikkeellisen joukkorahoituksen hyötyjä

Vastikkeellinen joukkorahoitus voi mahdollistaa uusien tuoteinnovaatioiden markkinoille tuomisen kenelle tahansa. Lisäksi vastikkeellisella joukkorahoituksella uudelle innovaatiolle voidaan saada tarvittavaa näkyvyyttä ja se voi avata ovia myös muihin tuleviin rahoituksiin. Joukkorahoitus on hyvä vaihtoehto julkisille rahoituksille etenkin innovaatioiden kohdalla, sillä joukkorahoituksen saaminen on useasti nopeampi prosessi eikä tuotekehitys tällöin hidastu. Julkisissa rahoituksissa vaaditaan usein aiempaa liiketoimintaa, sen sijaan vastikkeellinen joukkorahoitus mahdollistaa innovaatioiden markkinoille tuomisen myös uusille yrityksille tai yksityisille keksijöille. Pienillä sijoituksilla useista eri lähteistä on mahdollista saada rahoitusta uudelle innovaatiolle esimerkiksi tuotantoon, kehitykseen tai toiminnan laajentamiseen. Joukkorahoitus on myös hyvä keino lähteä selvittämään tuotteen kiinnostavuutta ja markkinoita.

Missä vaiheessa vastikkeellinen joukkorahoitus on mahdollista?

Tuoteinnovaatioiden kohdalla joukkorahoitus toimii usein ennakkomyyntikanavana eikä tuotteen tarvitse olla vielä valmis. Onnistumisen kannalta olisi kuitenkin hyvä käydä läpi tietyt innovaatioprosessin vaiheet, joita ovat omien lähtökohtien määrittely, alkuselvitykset, suunnittelu ja testaus, tuotesuojauksen arviointi sekä valmistautuminen joukkorahoituskampanjaan. Näistä vaiheista muodostuva prosessi esitetään kuviossa 2. (Kallio 2019)

Kuvio 2: Prosessikaavio (Kallio 2019)

Vastikkeellinen joukkorahoitus on aikaa ja huomiota vaativa prosessi, mutta onnistuessaan voi mahdollistaa tuoteinnovaatioiden markkinoille viemisen. Mikäli joukkorahoitus otetaan esimerkiksi kehitysyhtiöissä suositeltavaksi vaihtoehdoksi muiden rahoitusmuotojen rinnalle, voidaan sen avulla edistää suomalaista innovaatiotoimintaa.

Lähteet

Honkanen J. & Haavanlammi K. 2018. Joukkorahoitus ja vertaislainaus tilasto. Suomen Pankki. [Viitattu 21.12.2018]. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/joukkorahoitus_linkki/

Euroopan Unioni. 2015. Joukkorahoitus: Opas pk-yrityksille. Euroopan Unionin julkaisutoimisto. [Viitattu 10.12.2018]. Saatavissa: https://doi.org/10.2873/25989

Kallio P. 2019. Uuden tuoteidean kehittäminen markkinoille vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. AMK-opinnäytetyö. Lahden Ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja matkailun ala. Lahti. [Viitattu 11.2.2019]. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201902132311

Kickstarter. 2018. About us. [Viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.kickstar- ter.com/about?ref=global-footer

Simola K. 2015. Yrittäjät. Miljoonia potentiaalisia sijoittajia – Nämä suomalaisyritykset kiinnostavat nyt myös maailmalla. [Viitattu 10.2.2019]. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/uutiset/493111-miljoonia-potentiaalisia-sijoittajia-nama-suomalaisyritykset-kiinnostavat-nyt-myos

Taipale A. 2016. Yritysmarkkinoiden kehittäminen. Valtionvarainministeriö. [Viitattu 20.12.2018]. Saatavissa: https://vm.fi/yritysrahoituksen-kehittaminen

Kirjoittajat

Pauliina Kallio on opiskellut Lahden ammattikorkeakoulussa liiketaloutta.

Leea Kouhia toimii Lahden ammattikorkeakoulussa Liiketalouden ja matkailun alalla vastuuopettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/918233 (CC0)

Julkaistu 18.2.2019

Viittausohje

Kallio, P. & Kouhia, L. 2019. Suomalaisten tuoteinnovaatioiden mahdollistaminen vastikkeellisen joukkorahoituksen avulla. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/02/18/suomalaisten-tuoteinnovaatioiden-mahdollistaminen-vastikkeellisen-joukkorahoituksen-avulla/

---