Ruokahävikillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy biojätteeseen. Globaalisti hukkaamme kolmanneksen kaikesta tuottamastamme ruuasta, johtuen ongelmista esimerkiksi sadonkorjuussa, varastoinnissa, pakkaamisessa, kuljetuksissa, markkina- tai hintamekanismeissa. Ruokahävikkiä syntyy osittain myös kuluttajien huolimattomuudesta ja mukavuudenhalusta johtuen, mutta osittain tarvitsisimme mm. enemmän tietoa ympäristöstämme välttääksemme ruokahävikin syntymistä. Ruokahävikin ehkäisyssä piilee myös valtava liiketoimintapotentiaali, joka on saanut viime vuosina ensimmäiset yritykset perustamaan liiketoimintansa esimerkiksi ruoan parempaan välittämiseen digitaalisten alustojen kautta.

Kirjoittajat: Kaisa Tuominen ja Ville Teräväinen

Miten digitalisaatio helpottaa arkea ja nostaa tietoisuutta ruokahävikistä

Digitalisaation ansiosta oman kulutuksen ja valintojen vaikutuksen seuraaminen on yhä helpompaa. Erilaiset älylaitteet keräävät valtavasti dataa ympäriltään, jota voidaan valjastaa parantamaan niin ympäristöä kuin omaa elämänlaatua. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kuluttajamarkkinoille tuloaan tekevät älyjääkaapit, jotka pystyvät keskustelemaan älypuhelimen kanssa. Älyjääkaapit auttavat käyttäjää pysymään paremmin perillä eri ruokatuotteiden tuoreudesta ja parasta ennen -päiväyksistä, tarjoamalla tämän tiedon käyttäjän älypuhelimeen. Tiedon perusteella käyttäjä voi tehdä parempia ostopäätöksiä ja hänen on helpompi seurata jääkaapissa olevien elintarvikkeiden tilannetta. Joissain malleissa on myös mahdollista saada älypuhelimeen suoraa videokuvaa jääkaapin sisällöstä.

Sovellukset ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikin ehkäisemiseksi on alettu kehittämään puhelinsovelluksia, joiden avulla tavallinen käyttäjä voi helpottaa omaa arkeaan. Sovelluksilla voidaan esimerkiksi luoda ostoslistoja tai seurata ruokatuotteiden päiväyksiä helposti luettavassa muodossa. Näin on helpompi pysyä perillä oman kotitalouden ruokatuotteista ja tehdä sen perusteella fiksumpia ostopäätöksiä. Käyttäjän ei tarvitse kumarrella jääkaapin hyllyjen välissä tarkistaessaan päiväyksiä, vaan kaikki päiväykset ovat helposti luettavissa älypuhelimen näytöltä ja ne voidaan lajitella eri ominaisuuksien mukaan. Tämä tieto myös käytettävissä kaikkialla, kunhan älypuhelin kulkee mukana.

Ravintolat ovat myös alkaneet käyttää erilaisia puhelinsovelluksia ratkaisemaan ongelmaa, joka syntyy myymättä jääneestä ruoasta. Monet ravintolat tavoittavat asiakkaita puhelinsovellusten kautta, tarjoten ylijäänyttä ruokaa asiakkaille tuntuvasti alennettuun hintaan ennen sulkemisaikaa. Näin täysin syömäkelpoinen ruoka saadaan myytyä sen sijaan, että se heitettäisiin roskiin. Ympäristötietoiset tai muuten rahaa säästävät asiakkaat ovat tällaisten sovellusten innokkaita käyttäjiä. Tässä sekä ravintola että kuluttajat hyötyvät rahallisesti ja samalla vähentävät ruokahävikkiä.

Ruokahävikki ja tekoäly

Ruokahävikin ehkäisemisessä hyödynnetään yhä enemmän myös tekoälyä. Erilaisten ruokatuotteiden analysointi voidaan tehdä kuva-analyysin avulla, jolloin niiden eri ominaisuuksia pystytään arvioimaan paremmin ja tehokkaammin. Tämän tiedon perusteella tuotteiden jakeluun liittyviä päätöksiä on mahdollista tehdä viisaammin, esimerkiksi päättää miten pitkän matkan päähän tuotteita lähetetään jälleenmyyntiä varten. Nopeammin pilalle menevät tuotteet myydään paikallisten myyjien kautta, kun taas kauemmin hyvänä pysyvät lähetetään pidemmän matkan päähän. Toiset sovellukset käyttävät tekoälyä arvioimaan ruokien kestämisen ennen pilalle menoa, perustaen tämän aiemmin kerättyihin tietoihin ja yleiseen tietoon tuotteista.

Tekoälyn avulla voidaan myös luoda ennusteita, jotka perustuvat asiakkaiden ostokäyttäytymiseen, trendeihin tai vaikkapa säähän. Kerätyn tiedon perusteella voidaan kehittää koneoppimismalleja, jotka luovat ennusteita asiakkaiden tulevasta ostokäyttäytymisestä. Tämän ennusteen perusteella kaupat osaavat paremmin hallita inventaariota, jotta tuotteita jäisi mahdollisimman vähän myymättä. Optimaalinen tilanne olisi sellainen, että kauppa tietäisi etukäteen mitä asiakkaat aikovat ostaa ennen kuin asiakkaat tulevat ostoksille. (Supplychaindigital 2017) Saman datan perusteella kauppa pystyisi myös ennustamaan, milloin asiakas tulisi ostoksille.

Teknologian ja tiedon yhdistäminen

Uusien teknologiakokeilujen kehittäminen on tänä päivänä entistä tärkeämpää älypuhelimien kasvaneen käytön takia. Älypuhelin toimii loistavana arkiajan viihdykkeenä, mutta myös eräänlaisena monitoimityökaluna ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Ihmisiä on helpompi lähestyä älypuhelimen kautta, oli kyseessä sitten yritys, koulu tai palvelu. Asiaa ei kannata ajatella salakavalana piilomarkkinointina, vaan tapana helpottaa ihmisen arkea ja tehdä hänestä tietoisemman asioista. Oikein toteutetun huipputeknologian avulla voidaankin auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä ja esittää monimutkainen data ymmärrettävässä muodossa.

Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetussa Digitaalinen ruokahävikkikokeilu -projektissa tutkittiin keinoja vähentää syntyvää ruokahävikkiä ja kehitettiin tämän tiedon perusteella ruokahävikkiä vähentävän digiratkaisun alustava konsepti (kuva 1). Projektissa valmisteltiin käyttäjälähtöistä puhelinsovellusta myöhemmin pilotoitavaksi kartoittamalla ravintolapalveluiden tarpeita ja ruokailijoiden mieltymyksiä. Näiden perusteella suunniteltiin digiratkaisun käyttöliittymää ja toimintoja. Projektin tuloksena luotu konsepti perustuu puhelinsovellukseen, jolla käyttäjät voivat ilmoittautua ennakkoon ruokailuihin. Tämän avulla ravintolat saavat tiedon tulevista ruokailijoista ja osaavat varautua ruokailuun oikealla määrällä ruokaa. Tämän lisäksi puhelinsovellus on hyvä tapa tavoittaa asiakkaita ja antaa asiakkaalle tietoa ruoan laadusta sekä ympäristöystävällisyydestä.

Kuva 1: Puhelinsovelluksessa käyttäjä voi selata ravintoloiden ruokalistoja ja ilmoittautua ennakkoon ruokailuihin (Kuva: Pirita Hyrkkänen)

Tällaisien puhelinsovellusten tarkoituksensa on kannustaa käyttäjää tekemään parempia päätöksiä antamalla tälle enemmän tietoa asioista, joista hän ei välttämättä ollut tietoinen. Tiedon esittämistapa on myös hyvin tärkeä, sillä käyttäjän on helpompi ymmärtää asioita, kun tieto esitetään käytännönläheisessä muodossa. Puhelinsovelluksen konseptissa kehitettiin tapoja kannustaa käyttäjiä ennakkoilmoittautumisessa, esimerkiksi tarjoamalla ruoan hintaan alennusta tai palkitsemalla käyttäjä ilmaisella kahvilla tai jälkiruualla. Näin käyttäjä saa konkreettista hyötyä, samalla kun auttaa ravintolaa vähentämään ruokahävikkiä. Puhelinsovelluksen käyttäminen ei myöskään vie paljoa aikaa, vaan nopealla käytöllä voi saada hyötyä itselle ja ympäristölle.

Uusia älylaitteita pusketaan markkinoille kovaa vauhtia ja niiden eri ominaisuuksien hyödyntämiseen on mahdollista kehittää erilaisia teknologiainnovaatioita. Onkin tärkeää suhtautua uuteen teknologiaan avoimin mielin ja katsoa, mitä mahdollisuuksia se tuo tullessaan. Oli se sitten tekoälyn avulla tehtävät automaatiot tai käyttäjälähtöiset toimet, vaatii niiden kehittäminen tietoa, taitoa ja kekseliäisyyttä.

Lähteet

Supplychaindigital. 2017. Big data “key to reducing food waste”, says new report. [viitattu 1.3.2019]. Saatavissa: https://www.supplychaindigital.com/supply-chain/big-data-key-reducing-food-waste-says-new-report

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana Tekniikan alalla.

Ville Teräväinen työskentelee Lahden ammattikorkeakoulussa projektityöntekijänä Tekniikan alalla.

Artikkelikuva: Thorn Yang, https://www.pexels.com/photo/android-android-phone-baking-breakfast-441795/

Julkaistu 15.3.2019

Viittausohje

Tuominen, K. & Teräväinen, V. 2019. Digitalisaatiolla ruokahävikin ehkäisyyn. LAMK RDI Journal. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/03/15/digitalisaatiolla-ruokahavikin-ehkaisyyn/