Digitaaliset laitteet ovat lisänneet lasten ja nuorten sisätiloissa viettämää ruutuaikaa merkittävästi ja ulkona luonnossa liikkuminen sekä leikkiminen on vähentynyt merkittävästi, ja lasten sekä nuorten luontosuhde on heikentynyt. Lastensuojelun avohuollossa luontosuhteen ylläpitämistä sekä kehittämistä voi edesauttaa tarjoamalla alaikäisille asiakkaille luontoympäristöön sijoittuvaa työskentelyä esimerkiksi kotieläinpihatoiminnan avulla.
Kirjoittajat: Markus Maatsalo ja Helena Hatakka
Green Care -toiminta tukee lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä
Luontoympäristössä järjestettävää tavoitteellista toimintaa kutsutaan usein käsitteellä Green Care. Kyseinen toiminta perustuu luonnon tavoitteelliseen hyödyntämiseen asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edesauttamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Metsät, puutarhat ja maatilat ovat tyypillisiä Green Care -toimintaan yhdistettäviä ympäristöjä, mutta Green Care -toimintaan sisältyy monia erilaisia luontolähtöisiä menetelmiä, joita on mahdollista toteuttaa myös kaupungissa tai jopa sisätiloissa. (Soini & Vehmasto 2014, 12; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.)
Suomessa luontoon yhdistettävää toimintaa edistää yhdistys nimeltä Green Care Finland ry. Yhdistyksen eettisten ohjeiden eräänä ulottuvuutena on luontosuhteen vaaliminen ja etenkin alaikäisten asiakkaiden kohdalla positiivisen luontosuhteen muodostumisella on todettu olevan selkeä yhteys siihen, miten lapsi käsittelee esimerkiksi stressaavia elämäntilanteita nyt ja myöhemmissä ikävaiheissaan. (Wells & Evans 2003; Green Care Finland 2019a.)
Lasten myönteisen kehityksen edistämisessä luonnon vaikuttavuus on Green Care Finland ry:n (2019b) sekä Juusolan (2016, 73) mukaan hyvin kokonaisvaltaista, sillä luonnonympäristöissä lapsille mahdollistuu niin fyysisten, kuin sosiaalisten ja psyykkistenkin taitojen kehittyminen. Liikunnallisuus eri aistikokemuksineen sekä lapsen omatoimisuus, itsenäisyys, tarkkaavaisuus, vastuullisuus sekä luovuus ovat vain esimerkkejä niistä kaikista ominaisuuksista, joita luonnossa toimiminen mahdollistaa. Lapset yksinkertaisesti nauttivat luonnossa toimimisesta ja kyseinen toiminta mahdollistaa lähes poikkeuksetta tärkeän voimavaran heidän kasvulleen ja kehitykselleen.
Kotieläinpihatoiminta luontosuhteen vahvistajana
Green Care -toiminnan taustalla on ekopsykologiaksi kutsuttu tieteenala, jonka tutkimuskohteena on juuri luontoympäristö ja etenkin sen vaikutukset ihmiseen. Ekopsykologisen näkemyksen mukaan ihminen on osa luontoa ja sen tavoitteena on kyseisen suhteen ylläpitäminen. (Green Care Finland 2019c.)
Opinnäytetyössä suunniteltiin kotieläinpiha osaksi yksityisen sosiaalialan palveluita tuottavan yrityksen toimintaa. Kotieläinpiha luotiin vahvistamaan lasten ja nuorten luontosuhdetta. Green Care -toimintaympäristönä kotieläinpiha mahdollistaa sen, että eläimet, metsä, vesistö, pelto sekä maaseutuympäristö ovat kaikki lähellä ja ne vahvistavat lapsen ja nuoren luontosuhteen muodostumista sekä ylläpitämistä. Green Care toimii perustellusti sateenvarjokäsitteenä kotieläinpihalla toteutettavassa toiminnassa. (Maatsalo 2019.)
Kuva 1. Toimintaa kotieläinpihalla (kuva: Markus Maatsalo)
Pelkkä eläinten läsnäolo kotieläinpihalla lisää asiakkaiden turvallisuuden tunnetta ja vähentää jännitystä, mutta se myös mahdollistaa uudenlaisia virikkeitä oppimiseen. Kotieläinpihan monipuoliset työtehtävät, joita asiakkaat voivat suorittaa tai joissa he voivat avustaa, ovat motivoivia. Eläinten hoito on yksi oleellinen kotieläinpihan tehtävä ja sen sisältämät rutiinit voivat edesauttaa myös lasten ja nuorten vastuullisuuden, oma-aloitteisuuden sekä itsetunnon kehittymisessä. (Luonnonvarakeskus 2013; Green Care Finland 2019d; Green Care Finland 2019e.)
Osallistumalla kotieläinpihan työtehtäviin ja hoitamalla eläimiä asiakas voi saavuttaa hyvän olon tunteita onnistumisen kokemusten kautta. Työskentelyn tavoitteet suunnitellaan jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen, huomioiden heidän varsinaiset lastensuojelun asiakkuuden kautta määritellyt tavoitteensa. Yleisenä toiminnan tavoitteena voi kuitenkin pitää asiakkaiden piristämistä sekä luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomista. Tavoitteista riippumatta kaikilla asiakkailla on mahdollisuus kehittyä omissa fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa taidoissaan kotieläinpihalla tapahtuvan työskentelyn kautta.
Elämyspedagogiikka ja ympäristökasvatus kotieläinpihan työmenetelminä
Kotieläinpiha toimintaympäristönä mahdollistaa alaikäisille asiakkaille parhaimmillaan merkittäviä henkilökohtaisia kokemuksia. Lapsi tai nuori voi oppia esimerkiksi jotakin täysin uutta ja saada tästä henkistä hyvinvointia sekä voimaantumisen kokemuksia. Kotieläinpihatoiminnan voi tästä syystä yhdistää hyvin elämyspedagogiikan käsitteeseen, sillä eläinten kanssa toimimisen lisäksi esimerkiksi kalastus voi mahdollistaa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oppimisen kokemuksia ja pelkkä läheisessä metsässä retkeily tai järvellä soutelu voi rauhoittaa ja edesauttaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymistä.
Kotieläinpihalle on myös syytä varata erillinen sisätila, missä asiakastyöskentelyä voi toteuttaa epävakaista sääolosuhteista riippumatta. Sisätiloissa voi esimerkiksi askarrella luonnosta saatavilla olevia materiaaleja hyödyntäen. Talvella kotieläinpihatoiminta onkin syytä suunnitella edellä mainitun askartelun ympärille, mutta myös esimerkiksi pilkkiminen, järven jäällä luistelu sekä lumikenkien avulla metsässä käveleminen ovat vaihtoehtoina.
Kotieläinpihalla toteutettavan asiakastyöskentelyn yhteydessä on syytä käsitellä myös niitä elementtejä, mistä eläinten hyvinvointi muodostuu ja miten luontoa kuuluu kunnioittaa. Tämän ympäristökasvatukseksi nimetyn työtavan avulla on mahdollisuus lisätä lasten ja nuorten vastuullisuutta kuluttajina. Eläinten hyvinvoinnin huomioon ottaminen on myös onnistuneen asiakastyön kannalta perusteltua, sillä vain hyvinvoiva eläin voi mahdollistaa turvallisen ilmapiirin muodostumisen Green Care -toiminnan yhteydessä (Green Care Finland 2019e).
Yhteenveto
Lastensuojelun avohuollon palveluja tuottavien toimijoiden tulisi ottaa luonto ja sen monimuotoiset hyvinvointivaikutukset entistä tarkemmin huomioon palveluitaan suunniteltaessa. Riippumatta siitä onko Green Care -toiminta suunniteltu kotieläinpihalle tai johonkin muuhun luontoympäristöön, niin sen tulisi olla organisoitu siten, että se olisi jatkuvaa, eikä rajoittuisi ympäristötekijöistä aiheutuviin muuttujiin. Luonnon ääressä tapahtuva Green Care -toiminta voi hyvin yksinkertaisesti toteutettunakin kuitenkin jo mahdollistaa osallisuuden, uuden oppimisen sekä onnistumisen kokemuksia lastensuojelun avohuollon asiakkaille ja juuri näitä kokemuksia jokainen lapsi tasapuolisesti tarvitsee.
Lähteet
Green Care Finland. 2019a. Mitä on Green Care? [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/
Green Care Finland. 2019b. Luonto lasten kehityksessä. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/luonto-lasten-kehityksessa-/
Green Care Finland. 2019c. Menetelmät. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/
Green Care Finland. 2019d. Maatilan käyttö. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/maatilan-kaytto/
Green Care Finland. 2019e. Eläinavusteiset menetelmät. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: http://www.gcfinland.fi/green-care-/menetelmat/elainavusteiset-menetelmat/
Juusola, M. 2016. Nature smart – luonto lasten ja nuorten voimavarana. Teoksessa: Suomi, A., Juusola, M. & Anundi, E. (toim.) Vihreä hoiva ja voima. Helsinki: Voimakirja Oy, 72-83.
Luonnonvarakeskus. 2013. Luonto hyvinvoinnin lähteenä – suomalainen Green Care. Esite.
Maatsalo, M. 2019. Sosiaalipalvelut Kelopuu Oy:n kotieläinpihatoiminta. Palvelukuvaus Green Care -toiminnan kehittämiseksi. AMK- opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 12.9.2019]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019083018067
Soini, K. & Vehmasto, E. 2014. Kohti suomalaista Green Care -toimintatapaa. Teoksessa: Lääperi, R. Mynttinen, R. Pajala, A. Puromäki, H. Soini, K. Sundell, S. Tarkiainen, A. Törn, A. & Vehmasto, E. (toim.) Green Care -toimintatavan suuntaviivat Suomessa. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, 8-29.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Mitä Green Care on. [Viitattu 29.8.2019]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyohon-kuntouttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on
Wells, N. & Evans, G. 2003. Nearby nature: A buffer of life stress among rural children. Environment and Behavior. Vol. 35/2003, 311-330.
Kirjoittajat
Markus Maatsalo on Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomiopiskelija, joka työskentelee lastensuojelun avohuollossa.
Helena Hatakka toimii yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/971504 (CC0)
Julkaistu 12.9.2019
Viittausohje
Maatsalo, M. & Hatakka, H. 2019. Kotieläinpiha Green Care -toimintaympäristönä lastensuojelun avohuollossa. LAMK Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/09/12/kotielainpiha-green-care–toimintaymparistona-lastensuojelun-avohuollossa/
